Hallituksen vastaus välikysymykseen työmarkkinatilanteesta

Työministeri Arto Satonen antoi eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen työmarkkinatilanteesta tiistaina 20.2.2024. Vastaus muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Suomi on maailman paras maa, jossa asuu maailman onnellisin kansa. 

Taloudellinen kehityksemme on ollut menestystarina. Olemme likimain viisikymmenkertaistaneet taloudellisen hyvinvointimme 1960-luvulta lukien, jonka ansiosta hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamia etuja on voitu laajentaa merkittävästi.

Nyt olemme kuitenkin käännekohdassa.
 
Työikäisen väestön osuus on laskenut jo 15 vuotta. Yhä pienempi työssäkäyvien joukko joutuu rahoittamaan palvelut ja etuudet yhä suuremmalle joukolle huollettavia.
 
Valtiovarainministeriön tilannekuva on tyly: Olemme taantumassa, josta on tulossa odotettua syvempi. Julkinen talous velkaantuu raskaasti, eikä näköpiirissä ole tilannetta korjaavaa talouskasvua. 
 
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka murenee.

Edessä on arvovalinta: ryhdymmekö hyvinvointiyhteiskunnan purkutöihin vai vahvistammeko sen kivijalkaa, Suomen kilpailukykyä. 

Arvoisa puhemies,

Tiedämme hyvin, mitä Suomen suunnan oikaisemiseksi olisi tehtävä.

IMF on toistuvasti suositellut Suomea lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta, mikä vahvistaisi työllisyyttä, tuottavuutta ja investointeja. OECD on toistuvasti kannustanut Suomea lisäämään yrityskohtaista sopimista palkoista ja työehdoista. Maailman talousfoorumin tutkimuksessa Suomen palkanmuodostuksen joustavuus oli tutkittujen 137 maan surkein.

Olemme tottuneet siihen, että työmarkkinoiden sääntelyä, ansioturvaa ja työeläkkeitä koskien työmarkkinajärjestöt ovat kyenneet sopimaan uudistuksista. Tämä on valitettavasti pitänyt paikkaansa vain niin pitkään, kun toimittiin suljetun talouden markkinoilla ja sovittiin hyvinvointiyhteiskunnan laajentamisesta.

Emme ole kyenneet uudistumaan avoimen talouden aikana. Työllisyysasteemme on Pohjoismaiden alhaisin ja julkinen velka tuplasti korkeampi kuin työmarkkinoitaan vuosikymmeniä sitten uudistaneilla Ruotsilla ja Tanskalla. 

Suomen kilpailukyvyllä ja miesten seiväshypyllä on jotain yhteistä. Antti Kalliomäen aikaan hyppäsimme 550 ja olimme maailman huipulla. Nyt Suomen kärki hyppää 580, kun maailman kärki jo 620. 

Sama on tapahtunut kilpailukyvyssä: Nokian menestys teki meistä maailman kärkeä ja mitoitamme yhä julkiset menomme sen mukaan, vaikka olemme pudonneet jo kauas maailman kärjestä.

Kärjen saavuttamiseksi rimaa pitäisi nostaa, mutta SAK ja vasemmisto-oppositio yrittävät estää kaksin käsin. Miksi? Siksi, koska silloin asioita olisi tehtävä tehokkaammin ja uudella tavalla. 

Arvoisa puhemies,

Saimme edelliseltä hallitukselta perinnöksi raskaan velkataakan. Joka kahdeksas euro, jonka käytämme nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, rahoitamme velalla.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyyttä 100 000 työllisellä tämän vaalikauden aikana ja saada Suomi uralle, jolla työllisyysaste nousee 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Lukuisilla työmarkkinauudistuksilla tavoittelemme suomalaisten elintason parantamista, kestävän kasvun vauhdittamista ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamista.

Mitä nämä Suomen näkökulmasta välttämättömät uudistukset ovat?

Työttömyysturvan uudistamisen tavoitteena on, että jatkossa työ olisi aina kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyö suhteessa osa-aikatyöhön. Etlan tutkimuksen mukaan vuonna 2022 50 000-100 000 työtöntä eli tilanteessa, jossa työllistyminen olisi kasvattanut heidän tulojaan korkeintaan 20-25 prosenttia. Tästä syystä hallitus keventää työn verotusta ja uudistaa työttömyysturvaa kannustavaksi.

Hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista turvata vain, jos jokainen kynnelle kykenevä on työelämässä. Suomalaisten identiteetti on rakentunut sen varaan, että jokainen kyntää oman sarkansa ja niitä autetaan, jotka eivät siihen itse kykene. Näin yhteinen taakka on jokaiselle vähän kevyempi kantaa.

Työrauhan uudistamisen tavoitteena on vahvistaa Suomea kilpailukykyisenä ja haluttuna investointeja houkuttelevana toimintaympäristönä. Vahvistamalla työrauhan pitävyyttä vahvistamme Suomessa toimivien yritysten edellytyksiä vastata asiakkaidensa odotuksiin.

Paikallisen sopimisen laajentamisen tavoitteena on tuottavuuskehitys ja sitä kautta yritysten kasvu- ja työllistämisedellytysten parantaminen. Tavoitteena on yhteinen etu: hankalassa tilanteessa, sillä voidaan pelastaa työpaikkoja, hyvässä tilanteessa se parantaa palkansaajien työehtoja. 

Paikallisen sopimisesta hyötyvät niin työntekijät kuin työnantajat, siksi sitä on jo pitkään Suomessakin tehty järjestäytyneessä kentässä. Laajentamisen myötä kymmenet tuhannet suomalaiset pk-yritykset ja työntekijät pääsevät paikallisen sopimisen piiriin. Hallitus luottaa suomalaisiin työntekijöihin: he osaavat itse valita edustajansa työehdoista sopimiseen, joka voi tietenkin olla myös luottamusmies. 

Vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisen tavoitteena on kansantaloudellisesti kestävän ja kilpailukykyisen palkanmuodostuksen tukeminen. Malli on välttämätön Suomen kaltaiselle taloudelle, joka elää viennistä ja jonka tulee pärjätä kansainvälisessä kilpailussa sekä pystyä kantamaan hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset.

Sovittelujärjestelmän kehittäminen lainsäädännön keinoin on välttämätöntä, jos työmarkkinatoimijat eivät pysty sopimaan kestävää ratkaisumallia. Ruotsin esimerkki osoittaa, että mallilla on samalla mahdollista kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja sekä huomioida paikallisesti työvoimapula-alojen tarpeita.

Arvoisa puhemies,

Entinen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila kysyi tässä salissa 40 vuotta sitten vuonna 1984:

Kysyn jälleen kerran, kuinka kauan me kansanedustajat olemme korporaatioiden etäispäätteitä, jotka kumarramme syvään aina, kun etujärjestöistä meille viesti kuuluu. Hallitusmuodon mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle, jota käyttää valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Myös tänään keskustelemme siitä, kenelle Suomessa lainsäädäntövalta kuuluu.

Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää tämä sali, jonka edustajille kansa on vaaleissa mandaatin antanut. Kansa on myös antanut meille vastuun Suomen talouden hoidosta. 

Nämä työllisyysuudistukset eivät poikkea muista lakiuudistuksista. Ne valmistellaan toki kolmikantaisissa työryhmissä työelämäosapuolten asiantuntemuksen hyödyntämiseksi ja näkemysten pohjalta tehdään tarkennuksia hallituksen esityksiin. 

Vasemmisto-oppositio lähtee kuitenkin siitä, että hallituksen pitäisi neuvotella etujärjestöjen kanssa lakiesitysten keskeisistä sisällöistä sekä ylipäätään siitä, voidaanko esityksiä edes tuoda eduskuntaan. Samalla logiikalla hallituksen pitäisi neuvotella Veronmaksajien Keskusliiton kanssa veropolitiikasta. 

Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on ajaa Suomen ja kaikkien suomalaisten asiaa. 

Suomessa on ollut viimeisten vuosikymmenien aikana kahdenlaisia hallituksia. Niitä, jotka eivät ole edes yrittäneet tehdä työmarkkinauudistuksia ja niitä, jotka ovat yrittäneet, mutta lopulta taipuneet lakkojen edessä.
 
Kolmikantainen valmistelu ei ole tuottanut riittäviä tuloksia enää vuosikymmeniin: veto-oikeuden vuoksi työryhmät toisensa perään eivät ole kyenneet tekemään tarvittavia työmarkkinoita joustavoittavia uudistuksia.

Esimerkiksi edellisen hallituksen perustama paikallisen sopimisen laajentamista selvittänyt työryhmä kokoontui toista vuotta vain todetakseen, ettei edellytyksiä yhteisiin esityksiin ollut. Järjestöt käyttivät jälleen veto-oikeuttaan ja edellinen hallitus toimi niin sanottuna ”korporaatioiden etäispäätteenä”.

Jos halutaan turvata huomisen hyvinvointiyhteiskunta, uudistuksia on kyettävä tekemään. 

Arvoisa puhemies, 

Jokaisen palkansaajan etu on, että Suomessa on töitä tarjolla, työn tekeminen on kannattavaa ja palkalla tulee toimeen. 

Näillä uudistuksilla parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä, taloutemme kivijalkaa. Uudistuksilla turvataan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, kansainvälisessä kilpailussa menestyvät yritykset ja työpaikat Suomessa. 

Työmarkkinoiden uudistuksia tarvitaan, jotta veronkorotusten ja leikkausten sijaan talouteen saadaan kasvua, dynamiikkaa ja investointeja. 

Ilman näitä uudistuksia joku muu päättää pian puolestamme, miten talouttamme tasapainotetaan ja työmarkkinoitamme joustavoitetaan.

Hallituksen vastaus vasemmisto-oppositiolle on selkeä: sen sijaan, että toimitte poliittisia lakkoja järjestävän etujärjestön etäispäätteenä, tuokaa vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla ratkaistaan Suomen rakenteellisia ongelmia. Olemme aina valmiita yhteistyöhön, kun ratkotaan ongelmia niiden kieltämisten sijasta.