Vety mahdollistaa puhtaan siirtymän – ja edellyttää suuria investointeja

Vety on tähtien polttoaine ja mahdollistaa meidänkin elämämme. Ihmiskunta on vielä lapsenkengissä fuusioydinvoiman valjastamisessa energialähteeksi, joten vedyn rooli maapallolla on toistaiseksi toinen. Perinteisesti se toimii jo monen teollisen prosessin, esimerkiksi öljynjalostuksen raaka-aineena. Uusi, ilmastoperusteinen tarve on hyödyntää puhdasta vetyä fossiilipohjaista tuotantoa korvaavissa prosesseissa.

Vetyä tarvitaan

Vedyn käyttö on monella energiaintensiivisellä toimialalla, esimerkiksi terästeollisuudessa, ratkaiseva askel matkalla hiilineutraaliuteen. Puhtaaseen liikenteeseen ja synteettisten polttoaineiden tuotantoon tarvitaan myös kasvava määrä päästötöntä vetyä. Vety on siten paitsi raaka-aine ja polttoaine myös energiavarasto, joka mahdollistaa muun muassa energiajärjestelmien välisen integraation ja energian käytön erilaisia joustoja.

Miksi siis vetyä ei jo nyt käytetä yleisemmin? Keskeinen syy on hinta – tähän asti fossiilienergiaan perustuvat ratkaisut ovat olleet edullisempia. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja muuttumassa nopeasti erityisesti päästökaupan, edullisen uusiutuvan energian ja muun teknologisen kehityksen myötä. Ei ole enää kestävää sijoittaa päästöintensiivisiin ratkaisuihin.

Tarvittavat investoinnit ovat tyypillisesti suuria ja kalliita. Vedyn tuotanto elektrolyysillä ei ole uusi keksintö, mutta tulevat tarpeet edellyttävät aivan uudenlaista mittakaavaa ja tuotantokapasiteettia. Suuret laitokset edellyttävät mittavia rahoitusjärjestelyjä ja toistaiseksi myös tyypillisesti valtion tukea. Uuteen teknologiaan ja tuotantomuotoon satsaava ottaa aina riskin.

Vedyllä on tällä hetkellä rajalliset markkinat ja sitä siirretään vain rajallisessa määrin. Riskien vähentämiseksi onkin ensiarvoisen tärkeätä luoda vedylle asteittain toimivat markkinat ja infra sen siirtämiseen. EU onkin ottamassa ensimmäisiä askeleita vetymarkkinoiden mahdollistamiseksi ns. kaasupaketin eli uusia kaasuja koskevan säädöskokonaisuuden myötä. 

Suomi on oiva paikka investoida

Tarvitaan siis monenlaisia investointeja, jotka pitää synkronoida keskenään: vedyn tuotanto, teollinen käyttö ja siirtoinvestoinnit. Suomessa on erinomaiset edellytykset näistä kaikkiin.
Ensinnäkin Suomessa on edelleen merkittävät mahdollisuudet lisätä puhtaan energian tuotantoa. Maatuulivoima on edullisin sähköntuotantomuoto ja hankkeita on paitsi toteutettu myös runsaasti rakennus- tai suunnitteluvaiheessa. Aurinkovoimankin määrä kasvaa pian huomattavasti. 

Seuraava askel on siirtyä hyödyntämään merituulivoimaa. Unohtaa ei sovi myöskään ydinenergiaa – pidemmällä aikavälillä modulaarisia reaktoreita voidaan rakentaa palvelemaan teollisuuden sähkön ja lämmön tarvetta.

Teollisuudelle tärkeä askel on olemassa olevan tuotannon vähähiilistäminen. Lupaavia suunnitelmia on olemassa puhtaan vedyn hyödyntämiseen niin teräksen kuin polttoaineidenkin jalostamisessa. Myös monet uudet ulkomaiset investoijat ovat kiinnostuneita Suomesta.
Suomen selkeä vahvuus ovat energiaverkot, joita tarvitaan puhtaaseen siirtymään. 

Sähköverkkomme ovat maailmanluokkaa ja kantaverkkoyhtiö Fingridin verkkoja vahvistetaan jatkuvasti. Vetyyn perustuvat ratkaisut edellyttävät kuitenkin myös tehokkaampaa energian siirtoa, jolloin apuun voivat tulla aluksi paikalliset, mutta askel askeleelta laajenevat vetyputkiverkot. Gasgrid Finlandille on annettu näiden verkkojen kehitystehtävä Suomessa, mikä mahdollistaa hankkeiden laajemmankin koordinoinnin.

Toimimme aktiivisesti eurooppalaisilla markkinoilla

On perusteltua odottaa, että Suomeen suuntautuu kasvava määrä puhtaan talouden investointeja. Teollisen pohjan vahvistumisesta hyötyy koko kansantalous. Tämä on jo konkretisoitunut sähköntuotannon osalta. Ennätyksellisen nopea tuuli- ja ydinvoimakapasiteetin lisäys on tehnyt maastamme vuositasolla nettomääräisesti laskien omavaraisen ensi kertaa sitten 1960-luvun ja sähkö on Pohjolassa nyt selvästi edullisempaa kuin muualla Euroopassa.

Kasvun ja työllisyyden kannalta on perusteltua satsata Suomeen sijoittuvan jalostavan teollisuuden ja teknologiasektorin vahvistamiseen. Puhdasta sähköä tarvitaan muun muassa vedyn valmistukseen, vetyä jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi, kuten teräkseksi jne. – jalostusketjuja on monia. Talouden perustaa ei kannata rakentaa yksin raaka-aineiden viennin varaan, kuten esimerkiksi Venäjä on tehnyt. Runsas puhdas energia on ennen kaikkea hallitun energiasiirtymän ja teollisten investointien mahdollistaja.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteivät Suomessa toimivat yritykset voisi viedä vetyä tulevaisuudessa runsaastikin esimerkiksi Saksan teollisuuden tarpeisiin. Sitä varten tarvitsemme Euroopan unioniin toimivat vedyn sisämarkkinat ja vahvat siirtoyhteydet. Vetymarkkinoita on siis kehitettävä kuten eurooppalaisia sähkö- ja kaasumarkkinoita. On erinomaista, että Suomea koskevat vetyverkkohankkeet on toiveestamme otettu tärkeiden eurooppalaisten hankkeiden luetteloon. Se edesauttaa suunnitteluvaiheen tuen ja aikanaan jopa EU:n investointiavustusten saamista.

Realistisesti arvioiden kattavien siirtoverkkojen rakentaminen vie kuitenkin vuosia, jollei vuosikymmeniä. Euroopassa on vasta pieniä vetyputkiston alkuja, ja suurten infrastruktuurihankkeiden suunnittelu onkin perusteltua aloittaa nyt. Ensi alkuun ripeämmin etenemme Euroopan puhtaan talouden kehittämisessä tuottamalla ja myymällä laivattavia vedystä jalostettuja tuotteita, esimerkiksi ammoniakkia ja metanolia. 

Markkinat ja yritykset ratkaisevat hankkeiden liikkeellelähdön

Viime kädessä yritykset tekevät päätökset teollisista investoinneista. Valtion rooli on mahdollistaa niitä erityisesti sääntelyn ja tarpeellisen infrastruktuurin avulla. Tällä hetkellä talouteen ja geopolitiikkaan liittyvät epävarmuudet hidastavat investointien käynnistämistä. 

Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on yksi ajankohtainen kysymys – samalla sekin voi tarjota Suomelle teknologiaviennin mahdollisuuksia. On myös tärkeätä huolehtia sääntelyn ennakoitavuudesta niin EU:ssa kuin Suomessakin. Luvituksen ja kaavoituksen pitää olla sujuvaa ja olennaiseen keskittyvää.

Haasteista huolimatta on selvää, että vetyinvestoinnit lähtevät ennemmin tai myöhemmin voimalla liikkeelle rakentaen tärkeältä osaltaan tulevaisuuden energiajärjestelmää. Olemme Suomessa valmiit tähän ja toivotamme investoinnit tervetulleiksi.

Riku Huttunen, ylijohtaja, TEM:n energiaosaston päällikkö