Kolumni: 1 343 kilometriä Venäjän vastaista rajaa tekee itäisen Suomen elinvoimaisuudesta koko EU:n turvallisuuskysymyksen
Itäisen Suomen elinvoiman edistäminen on ollut aluekehittämisen keskiössä vuosikymmeniä. 6. helmikuuta 2025 pääministerille on luovutettu ohjelmaehdotus toimenpiteiksi itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Miksi elinvoimainen itäinen Suomi on niin tärkeä ja mitä uutta ehdotus itäisen Suomen ohjelmaksi olisi tuomassa?
Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022, sen vaikutukset ulottuivat välittömästi myös Suomeen. Erityisesti itäisessä Suomessa sodan alkaminen ja Venäjään kohdistuvat pakotteet näkyivät hyvin konkreettisella tavalla: Metsäteollisuuden raaka-ainevirrat tyrehtyivät, edullisen energian saatavuus heikkeni, raja sulkeutui ja venäläiset turistit jäivät saapumatta. Matkailusektori, logistiikka ja vähittäiskauppa kärsivät.
Kyse ei kuitenkaan ole yksinomaan taloudellisista vaikutuksista. Suomella on 1 343 kilometriä Venäjän vastaista rajaa. Itäisen Suomen elinvoimassa on mitä suurimmassa määrin kyse Suomen ja samalla koko Euroopan turvallisuudesta.
Itäisen Suomen ohjelmatyöstä on linjattu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa, ja se on jatkumoa edellisellä hallituskaudella käynnistyneelle työlle. Valmistelutyötä ohjelmaehdotuksen laatimiseksi on tehty keväästä 2024 lähtien laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden ja valtionhallinnon välillä. Valmistelu-ryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntaliitot sekä useat ministeriöt.
Ohjelman valmistelutyötä on tukenut neuvottelukunta, jossa on mukana niin kaupunkien, korkeakoulujen kuin elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Perusteellisella valmistelutyöllä ja laajalla lausuntokierroksella on pyritty varmistamaan, että ohjelma perustuu alueen vahvuuksiin ja vastaa sen tarpeisiin.
Wau-efektiä tärkeämpiä ovat ohjelman toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuus ja pitkäaikainen vaikuttavuus
Lausuntokierroksella ehdotusluonnokseen toivottiin lisää konkretiaa ja näyttävyyttä. Valmisteluryhmä onkin joutunut työssään etsimään tasapainoa, jossa yhteensovitetaan alueiden korkeita odotuksia valtiontalouden tiukkoihin raameihin. Vaikka ohjelmaehdotus ei kenties onnistuisikaan välittömän wau-efektin synnyttämisessä, siinä ehdotettavat toimenpiteet ovat toteuttamiskelpoisia, vaikuttavia ja useita alueita hyödyttäviä.
Itäisen Suomen elinvoiman edistäminen ei ohjelman valmistelunkaan aikana ole kuitenkaan jäänyt pelkästään keskusteluiksi kokouksissa, sanoiksi paperille ja kauniiksi toiveiksi jonnekin tulevaisuuteen. Hallitus on tehnyt lukuisia merkittäviä itäisen Suomen elinvoimaa edistäviä päätöksiä hallitusohjelmassa sekä kehysriihes-sään 2024, joista tärkeimpinä voi mainita liikenneinfraa ja Fingridin pääomittamista koskevat päätökset. Saavutettavuus ja energia ovat Itäiselle Suomelle kenties kaikkein keskeisimmät kysymykset, ja niihin ovat kohdistuneet myös suurimmat panostukset.
Avun kiire on tunnistettu: Sekä valtioneuvosto että EU ovat jo erikseen rahoittaneet itäisen Suomen turvallisuuden ja elinvoiman kehittämistä
Myös muita konkreettia toimenpiteitä ja panostuksia on tehty käytännössä koko ajan. Pelkästään työ- ja elinkeinoministeriössä tehdyn valmistelun pohjalta valtioneuvosto on vuosina 2023–2024 muun muassa myöntänyt itäiseen Suomeen EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen sekä työllisyyden ja osaamisen parantamiseen yhteensä noin 308,5 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto päättänee pian myös tämän vuoden rahoituksesta.
Euroopan parlamentti keskustelee Venäjän vastaista rajaa omaavien alueiden erityistarpeista 12. helmikuuta
Suomen määrätietoinen ja laaja-alainen EU-vaikuttamistyö on tuottanut tulosta, ja Itäisen Suomen erityisasema sekä Euroopan pisimmän Venäjän vastaisen rajan tuomat haasteet on tunnistettu myös EU:ssa. Euroopan komissiosta on tehty viimeisen vuoden aikana useita korkean tason vierailuja itäiseen Suomeen ja komissio on mm. myöntänyt 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta itärajan valvonnan vahvistamiseen sekä 16 miljoonan euron hätäapurahoituksen käytettäväksi itärajan välineellistetyn maahantulon torjumisesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kuluihin. Ensi viikolla 12. helmikuuta Euroopan parlamentti keskustelee täysistunnossaan Venäjän kanssa yhteistä rajaa omaavien alueiden erityisen tuen tarpeesta. Itäisten alueiden kehittämiseen suhtaudutaan vakavasti niin kotimaassa kuin EU-tasolla.
Tulevaisuuden usko syntyy alueen vahvuuksille rakennettavasta kestävästä kasvusta, joka hyödyttää koko Suomea
Keväällä 2024 Italian entinen pääministeri Enrico Letta julkisti jäsenmaiden tilaaman raportin Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta. Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n sisämarkkinoiden perusperiaatteista, jonka rinnalle Letta nosti vapauden jäädä. Vapaus jäädä ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös syy tulla ja syy jäädä. Itäisen Suomen ohjelman valmistelutyön yhteydessä onkin puhuttu paljon siitä, miten välttämätöntä on vahvistaa niin ihmisten, yritysten kuin investoijien tulevaisuuden uskoa itäisessä Suomessa. Itäisellä Suomella on paljon vahvuuksia ja annettavaa. Erityisesti puhtaan siirtymän, bio- ja kiertotalouden sekä teknologisen kehityksen kautta voidaan luoda kestävää kasvua, joka hyödyttää koko Suomea.
Itäisen Suomen kehittäminen ei ole vain maan hallituksen tai viranomaisten tehtävä, vaan se vaatii kaikilta toimijoita laajaa yhteistyötä ja sitoutumista. Ohjelmatyön yksi keskeinen tähänastinen anti onkin mielestäni ollut yhdessä tekeminen ja ennen kaikkea yhteisen ymmärryksen luominen yli maakunta- ja ministeriörajojen.
Ohjelmaehdotuksen luovutuksen jälkeen varsinainen toimeenpanotyö käynnistyy. Meillä on huikean upea itäinen Suomi täynnä mahdollisuuksia ja ylpeyden aiheita. Tehdään siitä yhdessä entistä parempi ja entistä vahvempi – koko Suomen vuoksi.
Tutustu Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmaehdotuksiin ja tarkemmin Itäisen Suomen ohjelmaan.
Tiina Korhonen, aluekehittämisestä vastaava ylijohtaja työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Itäisen Suomen ohjelman valmisteluryhmän puheenjohtaja