Selvityshenkilöt: Keskeistä on hyödyntää olemassa olevat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen

Selvitys työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä on julkaistu. Selvityshenkilöt Jukka Ahtela ja Joel Salminen näkevät, että parhaimmat mahdollisuudet edistää paikallista sopimista ovat normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin. Selvityksen mukaan sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti.

Varatuomari Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Salmisen selvitys kuvaa paikallisen sopimisen nykytilaa ja käytäntöjä eri aloilla sekä erikokoisissa yrityksissä ja työyhteisöissä. Selvitys perustuu keskeisesti sidosryhmä- ja yrityshaastatteluihin. Ne pureutuivat erityisesti kolmeen teemaan:

1. Tieto: Tiedetäänkö olemassa olevista sopimismahdollisuuksista?
2. Osaaminen: Osataanko sopimismahdollisuuksia käyttää? 
3. Luottamus: Mitkä seikat vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin, keskinäisiin suhteisiin ja luottamukseen?

Selvityshenkilöt arvioivat, että parhaimmillaan paikallinen sopiminen sovittaa mielekkäällä tavalla yhteen osapuolten tarpeet ja tuottaa molemmille konkreettista hyötyä lyhemmällä tai pidemmällä aikavälillä.

Selvityksen perusteella osapuolten välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys paikallisen sopimisen hyödyllisyydestä sekä tarpeesta edistää parempaa sopimisosaamista ja -kulttuuria. Sopimisosaamisen ja -kulttuurin nähdään perustuvan keskinäiseen luottamukseen eri tasoilla. Selvityshenkilöiden mukaan on kuitenkin huomattava, että tarve paikalliseen sopimiseen vaihtelee ala- ja yrityskohtaisesti.

Selvityshenkilöiden ehdotukset jatkotoimiksi

Selvityshenkilöt tekevät havaintojensa perusteella ehdotuksia jatkotoimista sekä työehtosopimusosapuolille että lainsäätäjälle.

• Nykyisiä sopimusmahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin normaalisitovassa työmarkkinakentässä. Paikallisen sopimisen käyttömahdollisuuksia voisi helpottaa työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä.
• Järjestäytymättömät yritykset tulisi saattaa työehtosopimusten joustojen hyödyntämisessä tasapuoliseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa.
• Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisi edistää alakohtaisissa työehtosopimuksissa.
• Työlainsäädäntöön sisältyvien paikallista sopimista mahdollistavien säännösten kehitystarvetta tulisi arvioida. Ilmeistä ja välitöntä tarvetta lainsäädäntömuutoksille ei kuitenkaan ole havaittavissa.
• Tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista tulisi olla tarjolla nykyistä laajemmin ja ymmärrettävässä muodossa.
• Paikallisten osapuolten neuvottelu- ja sopimisosaamista tulisi kehittää muun muassa koulutuksella.

Hallitus hakee ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossa

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.

Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä. Työministeri Tuula Haatainen nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.

Selvitys luovutettiin alkuvuodesta 2021 työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallinen sopiminen -alatyöryhmälle. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä käsittelee alatyöryhmän työn edistymistä kokouksessaan 3.3.2021.

Lisätiedot:
valtiosihteeri Ville Kopra, TEM, p. 0295 047 184
varatuomari Jukka Ahtela, p. 040 550 7978
yhteistoiminta-asiamies Joel Salminen, p. 040 050 4353