Hallituksen vastaus välikysymykseen palkkatasa-arvosta
Työministeri Arto Satonen antoi eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen palkkatasa-arvosta tiistaina 15.10.2024. Vastaus muutosvarauksin.
Arvoisa puhemies,
Petteri Orpon hallituksen tärkein tehtävä on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Vaaleissa hallituspuolueet saivat vallan ja vastuun, joka velvoittaa laittamaan Suomen talouden kuntoon.
Hallitus haluaa turvata sen, että jatkossakin meillä suomalaisilla on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen ja toimivaan terveydenhuoltoon. Haluamme turvata sen, että maallamme on varaa panostaa turvallisuuteen. Haluamme turvata sen, että niin yrityksillä kuin julkisella sektorilla on varaa maksaa siellä työskenteleville ammattilaisille reilu palkka.
Tämä kaikki turvataan vain sillä, että kansantaloutemme on terveellä pohjalla ja kasvaa. Se taas edellyttää uudistuksia työmarkkinoilla.
Arvoisa puhemies,
Suomi on pieni, viennistä elävä maa. Bruttokansantuotteestamme 40 prosenttia koostuu viennistä. On siis selvää, että viennin kilpailukyvystä huolehtiminen on meidän kaikkien asia.
Viennin kilpailukykyyn vaikuttaa keskeisesti kolme asiaa.
Ensinnä se, millaiset työvoimakustannukset vientialoilla ovat. Vientialoja edustavat työnantaja- ja työntekijäliitot määrittävät keskinäisissä työehtosopimusneuvotteluissaan sen, millainen palkankorotuskyky kulloinkin on. Tämä mitoitetaan siten, että se parantaa työntekijöiden ostovoimaa, mutta toisaalta turvaa sen, että suomalainen tuotanto ja palvelut käyvät jatkossakin ulkomailla kaupaksi.
Toisekseen kilpailukykyyn vaikuttaa se, miten kustannukset muualla yhteiskunnassamme kehittyvät. Mikäli muut alat ylittävät vientialojen palkankorotukset, vientituotteidemme tuotantokustannukset Suomessa kasvavat. Jos sama vientituote maksaa Suomessa enemmän kuin kilpailijamaissa, se menee heikommin kaupaksi ja Suomeen kertyy vähemmän verotuloja.
Kolmanneksi on huomattava, että sama vaikutus tapahtuu, jos julkisen sektorin kustannukset nousevat verotuloja nopeammin. Tämän päivän alijäämä on huomisen veronkiristys. Toivottavasti jokainen tässä salissa tietää, mitä verotuksen kiristäminen tekee kilpailukyvylle.
Korkeiden tuotantokustannusten ja kireän verotuksen seurauksena meille elintärkeän viennin kilpailukyky heikkenee. Vienti ei vedä.
Arvoisa puhemies,
Viennin palkankorotustason huomiointi on siten ratkaisevaa sekä Suomen kilpailukyvylle että julkisten palvelujen rahoitukselle.
Tämän vuoksi valtakunnansovittelijat ovat jo 1960-luvulta lähtien katsoneet olevansa sidottuja työmarkkinoiden yleisen linjan, eli käytännössä vientialoilla syntyvän palkankorotuslinjan noudattamiseen.
Hallituksen lakiesityksellä säädetään siis sovittelutoiminnan pelisäännöistä. Jatkossa sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.
Sovittelijan olisi pyrittävä hakemaan ehdotuksissaan tasapainoa palkansaajien myönteisen ansiokehityksen ja ostovoiman sekä työllisyyden ja tuottavuuden kasvun turvaamisen välillä siten, että sovitteluratkaisuista ei aiheutuisi häiriötä tuleviin työmarkkinaneuvotteluihin.
Vasemmisto-oppositio kyseenalaistaa siis esityksen, jolla annetaan sovittelijoille ja sovittelulautakunnalle vahvempi selkänoja puolustaa kansantalouden kokonaisedun turvaavaa yleistä linjaa.
Arvoisa puhemies,
Yhtä asiaa on syytä painottaa: Tällä lakiesityksellä ei rajoiteta sopimista.
Jatkossakin palkankorotuksista saa neuvotella ja sopia täysin vapaasti – niin työehtosopimuksilla kuin työpaikoillakin. Lakiesitys koskee ainoastaan valtiollista sovittelutoimintaa, joskaan edes sovintoehdotukset eivät velvoita työmarkkinaosapuolia.
Arvoisa puhemies,
Lamavuosien keskustalainen pääministeri Esko Aho totesi viime viikolla, että vientivetoinen palkkamalli on tärkein asia, mikä meidän pitäisi Ruotsista ottaa myös Suomessa käyttöön. Ahon mukaan vientivetoinen työmarkkinamalli olisi pitänyt tehdä Suomessa jo 90-luvulla, samaan aikaan Ruotsin kanssa. On valitettavaa huomata, että keskusta on ajautunut kauas entisen puheenjohtajansa Ahon ajoista.
Muu vasemmisto taas puolestaan jatkaa tutulla linjallaan, jossa jokaiselle Suomen kilpailukykyä ja kasvua edistävälle uudistukselle sanotaan kerta toisensa jälkeen ei. Ruotsissa vientivetoisen työmarkkinamallin arvon ymmärsivät jo 90-luvulla niin ay-liike kuin SDP:n johtama hallituskin.
Ruotsissa sovittelijan liikkumatilasta määrätään asetuksella. Sovittelun tarkoituksena on pitää huolta vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Ruotsissa sovittelijan ei sovi esittää sovintoesitystä, jonka palkankorotukset ylittävät keskeisten teollisuusalojen palkankorotustason.
Ruotsissa asetuksen tasolla ja työmarkkinajärjestöjen keskinäisellä sopimuksella taattu vientivetoinen malli on toiminut yli 20 vuotta. Hallituksen esityksessä todetaan, että Ruotsin palkkatasa-arvokehitys ei tue arviota siitä, että vientivetoisen palkanmuodostusmallin noudattaminen johtaisi sukupuolten välisten palkkaerojen kasvamiseen, sillä Ruotsissa naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat kaventuneet vuosien 2000–2020 aikana.
Arvoisa puhemies,
Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo on tärkeä tavoite aivan jokaiselle puolueelle tässä salissa. Palkkatasa-arvoa edistetään Suomessa myös jatkossa. Opposition väite siitä, että lakiesitys ajaisi jotkin alat palkkakuoppaan, ei pidä paikkansa.
Miesten ja naisten palkkaeroihin on kaksi keskeistä syytä. Toinen on selittämätön palkkaero, jossa samasta työstä maksetaan erilaista palkkaa. Tämä ei ole hyväksyttävää. Samasta työstä pitää maksaa sama palkka miehille ja naisille. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen vuosiksi 2024–2027 sopimalla samapalkkaisuusohjelmalla pyritään pureutumaan juuri tähän. Hallitus on myös sitoutunut raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseen sekä palkka-avoimuuden edistämiseen. Näiltä osin työryhmätyöt ovat käynnissä.
Toinen keskeinen syy palkkaeroihin on työmarkkinoiden jakautuminen naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Keskeinen vaikuttamisen paikka tähän on kodeissa ja kouluissa. Sukupuolen ei pidä olla syy alanvalinnoille, vaan jokaista tulee kannustaa löytämään omat vahvuutensa sukupuolesta riippumatta.
Tämä lakiesitys ei estä tekemästä kohdennuksia aloille, jotka ovat muihin nähden palkkakuopassa. Palkkatasa-arvoa on mahdollista edistää kohdentamalla suuremmat korotukset palkkakehityksessä jälkeen jääneille aloille.
Esitys jättää liitoille kaikki mahdollisuudet vaikuttaa palkkauksen vinoumiin. Ammattiliitoilla on osaamista ja kykyä sopia, mille aloille muita suurempia korotuksia kulloinkin kohdistetaan.
Arvoisa puhemies,
Suomen valtakunnansovittelija Anu Sajavaara totesi viime viikolla Ylelle, etteivät muutokset sovittelutyöhön ole ”kovin dramaattisia”, vaan samansuuntaisia periaatteita on noudatettu sovittelussa jo pitkään.
Erityistä merkitystä valtakunnansovittelija antaa päänavausratkaisussa muodostuvan korotustason suojaamiselle.
Viennistä riippuvaisessa kansantaloudessa palkkaraamin on löydyttävä vientialojen sopimusratkaisusta. Jos Suomi ei ole kilpailukykyinen, vientituotteet eivät mene kaupaksi. Jos vienti ei vedä, ei ole verotuloja, joilla maksaa julkisen sektorin palkkoja. Viennin kilpailukyky on jokaisen suomalaisen etu, niin hoitajien kuin opettajienkin.
Hallitus vetosi työmarkkinaosapuoliin ensimmäistä kertaa viime vuoden marraskuussa, jotta osapuolet olisivat keskenään sopineet Suomen työmarkkinamallista muiden Pohjoismaiden tavoin. Nämä neuvottelut kuitenkin päättyivät, kun SAK lähti tuosta neuvottelupöydästä, eikä ole sinne palannut muiden palkansaajajärjestöjen pyynnöistä huolimatta.
Tämä lakiesitys mahdollistaa sen, että jatkossakin voidaan sopia Suomen-mallista työmarkkinajärjestöjen kesken. Niin kauan kuin tällaista sopimusta ei kuitenkaan saada aikaan, Suomen kilpailukyky ja julkisen sektorin kestävyys turvataan tämän lakimuutoksen kautta.
Arvoisa puhemies,
Vasemmisto-oppositio on sanonut, ettei se usko tästä salista löytyvän enemmistöä tälle laille.
Esityksen keskeisin pykälämuutos kuuluu seuraavasti:
”Sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.”
Hallitus uskoo, että tässä salissa enemmistö kansanedustajista ovat heitä, jotka haluavat turvata kansantalouden kokonaisedun, palkanmuodostuksen toimivuuden ja työmarkkinoiden häiriöttömyyden.