Sisämarkkinatulostaulu 2022 – Suomi suoriutuu edelleen hyvin EU-lainsäädännön toimeenpanon maavertailussa 

EU:n sisämarkkinatulostaulu on päivitetty erityisesti vuoden 2022 EU-lainsäädännön täytäntöönpanon osalta. Tulosten mukaan jäsenmaat ovat edistyneet sisämarkkinasääntöjen toimeenpanossa ja valvonnassa, vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan koetteli sisämarkkinoiden toimintaa. Suomi suoriutuu vertailussa edelleen EU:n keskiarvoja paremmin.

EU:n sisämarkkinatulostaulu on päivitetty erityisesti vuoden 2022 EU-lainsäädännön täytäntöönpanon osalta. Tulosten mukaan jäsenmaat ovat edistyneet sisämarkkinasääntöjen toimeenpanossa ja valvonnassa, vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan koetteli sisämarkkinoiden toimintaa. Suomi suoriutuu vertailussa edelleen EU:n keskiarvoja paremmin.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa uuden vuosikertomuksensa EU-lainsäädännön noudattamisen valvonnasta. Kertomuksessa esitellään vuoden 2022 täytäntöönpanotoimia. Suomi tukee toimia EU-lainsäädännön toimeenpanon tehostamiseksi. Vuosikertomuksen yhteydessä julkaistiin sisämarkkinatulostaulun päivitys vuoden 2022 osalta.

Sisämarkkinoilla tarkoitetaan tavaroiden, ihmisten, pääoman ja palveluiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Sisämarkkinasääntöjen toimeenpanoa kehittämällä jäsenvaltiot varmistavat, että yritykset ja kansalaiset hyötyvät paremmin sisämarkkinoiden vapauksista ja oikeuksista.

Vuosittain julkaistaan sisämarkkinoiden tulostaulu, joka arvioi maakohtaisesti sisämarkkinasääntöjen toimeenpanoa ja soveltamista. Maakohtainen vertailu pyrkii osoittamaan, mihin eri jäsenvaltioiden tulisi erityisesti panostaa parantaakseen sisämarkkinoiden toimintaa. Tulostaulussa vertaillaan EU:n sisämarkkinoiden toimeenpanoa eri politiikka-alueilla ja hallintovälineiden soveltamisessa. 
Tulostaulun heinäkuun päivitys keskittyy sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoon vuonna 2022. Seuraava tulostaulu julkaistaan alkuvuodesta 2024.

Sisämarkkinoiden toimivuuden varmistamiseen erityishuomiota vuonna 2022

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena sisämarkkinoiden toimivuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja komissio puuttui esteisiin, kuten rakennusmateriaalien ja viljan vientikieltoihin. 

Lisäksi edistettiin työvoiman vapaata liikkuvuutta, esimerkiksi estämällä asuinpaikkaan perustuvaa syrjintää työllisyyteen liittyvien perhelisien ja -etujen maksamisessa. Niiden EU:n kansalaisten, jotka hakevat töitä toisesta jäsenmaasta, oleskeluoikeudet pyrittiin turvaamaan.

Sisämarkkinasääntöjen toimeenpanossa edistytty – rikkomusmenettelyt laskeneet edelleen

Vuoden 2022 tulostaulun mukaan jäsenmaat edistyivät sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanossa, asianmukaisessa soveltamisessa ja valvonnassa. Niiden sisämarkkinadirektiivien, joiden täytäntöönpanosta kaikki jäsenmaat eivät olleet ilmoittaneet, prosenttiosuus laski 1,6 prosentista 1,1 prosenttiin. Suomen direktiivien täytäntöönpanovaje oli alle EU:n keskiarvon (0,9%). Kansallisen lainsäädännön osaksi virheellisesti saatettujen sisämarkkinadirektiivien osuus EU-tasolla pysyi samana (1,3%).

Sisämarkkinalainsäädäntöä koskevien rikkomusmenettelyjen määrä on jatkanut laskuaan. Vuonna 2022 jäsenvaltioiden rikkomusmenettelyjä oli käynnissä 713 kappaletta, ja niiden määrä laski 4 prosenttia. Laskun selityksenä voidaan pitää varhaisen ongelmanratkaisumekanismin, eli EU Pilot -mekanismin, käyttöä sekä jäsenvaltioiden kanssa käytäviä vuoropuheluita, joiden avulla esteitä on pystytty poistamaan koronapandemiasta huolimatta. EU Pilot -mekanismia käytettiin muun muassa direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien sekä muiden tosiseikkojen ja oikeudellisten tietojen keräämisessä sekä ilmoitus- ja raportointivelvoitteista muistuttamisessa. 

Suomi hyvin mukana rajat ylittävässä tieto- ja neuvontapalvelujen yhteistyössä

Suomen tulos oli hyvä viranomaisten välisessä rajat ylittävässä sisämarkkinayhteistyössä.  Sisämarkkinoiden tiedonvaihtojärjestelmän (IMI:n) käyttö on lisääntynyt tasaisesti sen perustamisesta (v. 2008) lähtien. Vuonna 2022 järjestelmä tuki 95:ttä rajat ylittävää viranomaisprosessia 19:llä oikeudellisella alalla. Järjestelmää hyödynnetään tammikuusta 2022 alkaen neljän uuden menettelyn yhteydessä. Menettelyt koskevat esimerkiksi maantieliikenteen harjoittajien ja kuljettajien lähettämistä koskevien sääntöjen toimeenpanoa.

Sisämarkkinoiden avoimuusdirektiivin (2015/1535) ilmoitusmenettelyllä ennaltaehkäistään tuotteita ja tietoyhteiskunnan palveluita koskevia kaupanesteitä. Vuonna 2022 EU-jäsenmaat, ETA-maat, Sveitsi ja Turkki tekivät yhteensä 924 teknistä määräystä ja tietoyhteiskunnan palvelua koskevaa ilmoitusta. Suomi teki 22 ilmoitusta.

SOLVIT on epävirallinen jäsenvaltioiden välinen verkosto, joka auttaa kansalaisia ja yrityksiä EU-sääntelyn virheellisen tai puutteelliseen soveltamiseen liittyvissä ongelmissa. SOLVIT juhli 20-vuotispäivää vuonna 2022. 

SOLVIT-tapauksia oli vuonna 2022 yhteensä 2 271. Suomi käsitteli 24 tapausta. Euroopan työviranomainen (ELA) ja SOLVIT tekivät sopimuksen, jonka mukaan kansalliset SOLVIT-keskukset voivat lähettää EU:n työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevat ratkaisemattomat SOLVIT-tapaukset ELA:n käsiteltäväksi.

Riittävien henkilöresurssien takaaminen on ratkaiseva tekijä SOLVIT-verkoston toiminnan kehittämiseksi. Tapausten käsittelyssä on aina mukana kaksi keskusta, joten liian pienet henkilöstöresurssit yhdessä keskuksessa voivat viivästyttää tapausten käsittelyä toisissakin keskuksissa. Myös Suomella on kehittämisen varaa riittävien resurssien varmistamisessa. Suomen kansallinen SOLVIT-keskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Isabella Paju, TEM, p. 050 574 4877