Hallituksen vastaus välikysymykseen suurtyöttömyydestä
Työministeri Matias Marttinen antoi eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen suurtyöttömyydestä 15.10.2025. Vastaus muutosvarauksin.
Arvoisa puhemies,
Tämä hallitus toteuttaa niitä uudistuksia, joita Suomi on kipeästi kaivannut jo vuosikausia.
Kaikille tällä hetkellä työtä etsiville tai työnsä puolesta pelkääville haluan sanoa: tämä hallitus ottaa vallitsevan tilanteen vakavasti.
Me teemme uudistuksia, jotta mahdollisimman monelle löytyisi työpaikka. Me toteutamme toimia, jotta kaikkiin tehtäviin löytyisi tekijä.
Mutta arvoisa puhemies, olosuhteet ovat kuitenkin haasteelliset. Tämä olisi oppositioltakin rehellistä myöntää.
Talouden rakenteet ovat tähän mennessä jääneet uudistamatta. Se on aiheuttanut valtavan elintasokuilun ja eron työllisyydessä verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa vastaavasti on tartuttu toimeen jo vuosia sitten.
Toisaalta monissa Etelä-Euroopan maissa työllisyystilanne on Suomea parempi, koska maat ovat voineet käyttää kymmeniä miljardeja euroja julkisia varoja talouden elvytykseen ja työllisyyden ylöspumppaukseen. Tällaiseen vakavasti velkaantuneella Suomella ei ole mahdollisuutta.
Hallitus aloitti työnsä tilanteessa, jossa työllisyysasteen trendi oli kääntynyt laskuun jo vuoden 2022 lopulla - siis edellisen hallituksen aikana. Aikaisempi hallitus velkaelvytti rajusti. Samalla työllisyyttä lisääviä uudistuksia jätettiin tekemättä ja haudattiin työryhmiin.
Tällaista mahdollisuutta tällä hallituksella ei enää ole. Vanhalla reseptillä ei ole enää varaa jatkaa.
Myös geopolitiikan epävarmuus koettelee Suomea tällä hetkellä. Ukrainan sodan jatkuminen ja kauppapolitiikan jännitteet vaikuttavat suoraan taloustilanteeseemme.
Kansainväliselle markkinatilanteelle Suomen hallitus ei voi mitään. Mutta kaikki se, mitä omin voimin voimme tehdä, tehdään.
Arvoisa puhemies,
Kansainvälinen tilanne korostaa voimakkaasti tarvetta hallituksen tekemille uudistuksille.
Olemme uudistaneet suomalaisia työmarkkinoita, jotta yhä useampi yritys uskaltaa palkata lisää työntekijöitä. Olemme muuttaneet sosiaaliturvaa ja verotusta siten, että työnteko on aina kannattavaa. Suomen kilpailukykyä on parannettu määrätietoisella politiikalla.
Hallitus edistää reilua kilpailua markkinoilla, turvaa puhtaan ja edullisen energian saantia ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Hallitus myös sujuvoittaa luvitusta, purkaa byrokratiaa ja vie eteenpäin historiallisen hankintalain uudistuksen, jolla lisätään kilpailua ja avataan mahdollisuuksia paikallisille yrityksille.
On täysin oikein, että ihmisille jää omasta palkastaan suurempi osa omaan taskuun. Siksi kevennämme työn verotusta koko hallituskauden aikana noin 1,6 miljardilla eurolla. Houkuttelemme huippuosaajia Suomeen myös muualta parantamalla verokannustinta.
Myös yritysten investoinneissa veropolitiikka on keskiössä. Siksi hallitus on ottanut käyttöön verokannustimen puhtaan teollisuuden investoinneille. Siksi yhteisöveroa kevennetään. Hallituksen viesti yrityksille on: tervetuloa investoimaan Suomeen.
Suomen tulevaisuuden perusta on työnteossa ja yrittäjyydessä. Toteuttamamme työmarkkinauudistukset kohdistuvat ennen kaikkea pk-yrityksiin. Näissä yrityksissä hyödytään muutoksista eniten ja siellä on paljon potentiaalia kasvaa.
Paikallinen sopiminen on viimein mahdollista jokaisella työpaikalla. Poliittisille lakoille on viimeinkin asetettu rajat. Työmarkkinauudistuksilla joustavoitetaan työmarkkinoita, kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa, kannustetaan työllistämään rohkeasti. Hallitus toteuttaa myös monia veromuutoksia, joilla vahvistetaan startup-yritysten kasvunäkymää Suomessa.
Hyvät vasemmisto-opposition edustajat, tiedättekö miksi nämä kaikki uudistukset tehdään?
Ne tehdään, jotta yhä useampi suomalainen pääsee töihin. Jotta useampi suomalainen yritys voi todeta, että kyllä, kannattaa palkata uusi työntekijä. Ja jotta yhä useampi omistaja ajattelee: Suomeen kannattaa investoida.
Arvoisa puhemies,
Hallitus katsoo vahvasti tulevaisuuteen ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Pelkästään ensi vuonna rahoitus kasvaa 255 miljoonaa euroa. Lisäksi turvaamme kasvuyritysten rahoitusta muun muassa pääomittamalla Teollisuussijoitus-konsernia ja madaltamalla yritysten listautumiskynnystä. Yritysten rahoituksensaanti ei voi olla kasvun esteenä. Siksi hallitus perkaa läpi myös pankkisääntelyä.
Unohtamatta hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa. Ensi vuoden budjetissa investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousevat yhteensä jo 3,9 miljardiin euroon. Hallitus valmistelee lokakuun loppuun mennessä jälleen uutta kasvupakettia, jonka tavoitteena on käynnistää investointeja yrityksissä.
Arvoisa puhemies,
Hallitus toteuttaa siis merkittäviä kasvu- ja työllisyysuudistuksia. Ongelma tuntuukin olevan se, että nämä lukuisat toimenpiteet eivät kelpaa oppositiolle. Rohkeus ei kelpaa, uudistaminen ei kelpaa.
Erityisesti Keskustan osalta tämä herättää ihmetystä. Hallitus tekee juuri niitä uudistuksia, joita Keskusta on itsekin toivonut vuosien ajan.
Jos te oppositiossa olette huolissanne Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta, niin silloin ainoa johtopäätös on, että tukekaa hallituksen esittämiä uudistuksia, joita on vain siirretty eteenpäin vuosikymmenten ajan.
Päätösten lykkäämiseen ei enää ole aikaa. Meidän on toimittava nyt.
Arvoisa puhemies,
Meillä on edessämme paljon hyviä näkymiä, joiden vahvistamiseen hallitus on kaikessa toiminnassaan sitoutunut.
Suomessa on edelleen yli 2,5 miljoonaa työllistä. Yli 2,5 miljoonaa ihmistä, joilla on työtä ja toimeentuloa. Työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä noin 327 000. Se on ehdottomasti liian paljon. Työttömyystilanne on juuri nyt vaikea, mutta toivoton se ei ole. Jokaiselle nyt työtä vailla olevalle viestimme on se, että valoa on jo näkyvissä taloudessa. Me pääsemme tästä kohti parempaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan työllisten määrä kääntyy kasvuun loppuvuodesta ja työttömien määrä laskuun ensi vuoden puolella.
Jo nyt on havaittavissa työtuntien määrän kasvu koko talouden tasolla. Lisäksi talouskasvu vahvistuu ensi vuoteen mennessä, mikä luo tilaa vahvemmalle työllisyydelle.
Vallitsevaa tilannetta helpottaakseen hallitus myös päätti syksyn budjettiriihessä erillisestä työllisyyspaketista, jonka osana kohdennettiin 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, jotta saisimme useammalle nuorelle väylän auki siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Nuoren oman elämänpolun kannalta tällä on valtava merkitys. Inhimillinen kärsimys on suurta, jos nuorten luottamus omaan tulevaisuuteensa horjuu. Helpotamme myös työttömyysturvalla opiskelua ja teemme toimia yksinyrittäjien tilanteen helpottamiseksi.
Työllisyysaste Suomessa on edelleen yli 70 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on varsin korkea, 75,7 %. Työllisten määrä on siis pysynyt varsin korkealla tasolla.
Arvoisa puhemies,
Investointeja tehdään ympäri Suomen. Ja lisää on tulossa. Suomalaisten ostovoima on parantunut merkittävästi, kun korot ovat laskeneet, palkat ovat nousseet ja työn verotusta kevennetään.
Puhtaan siirtymän investointien verohyvitykseen tuli yrityksiltä huimat 54 hakemusta ja niissä esitettyjen investointihankkeiden volyymi on yhteensä yli 20 miljardia euroa. Yrityksiä kiinnostaa Suomi investointikohteena.
Fazerin suklaatehdas Lahteen 400 miljoonaa, Imatralla Nordic Nano Group tavoitteenaan 200 työntekijää, meriteollisuuden ja puolustusteollisuuden saralla todella mittavia uutisia ympäri Suomen. Investoinnit muuttuvat nyt työpaikoiksi.
Arvoisa puhemies,
Viime viikolla saimme historiallisia, hienoja uutisia, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo matkustivat Yhdysvaltoihin ja solmivat sopimuksen jäänmurtajien jättikaupasta. Kauppojen eteen on tehty töitä koko tämä hallituskausi myös mm. työ- ja elinkeinoministeriössä. Kyse on miljardien tilauksesta ja valtavasta työllisyysvaikutuksesta – jopa 10 000 henkilötyövuotta – niin telakoilla kuin alihankkijaketjuissa – sadoissa yrityksissä. Tämä on myös vahva muistutus siitä, että suomalaiselle osaamiselle on maailmalla kysyntää. Kaikki menestyksen edellytykset meillä on olemassa.
Kaikki tämä kertoo, että vaikeasta taloustilanteesta mennään läpi. Me teemme kaiken mahdollisen, jotta talouden ja työllisyyden kehitystä saadaan vahvistettua. Me emme anna periksi.