Analyysi: Heikko työmarkkinatilanne on vaikuttanut erityisesti nuorten ja miesten työuriin
Heikko työmarkkinatilanne vuosina 2023 ja 2024 on lyhentänyt aikaa, jonka etenkin nuorten ikäryhmien, miesten ja matalan koulutusasteen suorittaneiden arvioidaan olevan työssä elinkaarensa aikana.
Työ- ja elinkeinoministeriön analyysissä tarkastellaan odotteita eli arvioita siitä, miten kauan tietyn ikäinen henkilö olisi elinkaarensa aikana osa työvoimaa, työvoiman ulkopuolella, työllisenä ja työttömänä.
Analyysin mukaan odotteet ajalle työllisenä ja osana työvoimaa ovat pitkään olleet kasvussa. Sen sijaan arviot työttömyyden kestosta heilahtelevat melko voimakkaasti vuodesta toiseen. Eniten työllisyysodotteet ovat vuosina 2022–2024 pudonneet nuorilla, miehillä ja matalan koulutustason väestössä.
”Kyse voi olla väliaikaisesta notkahduksesta, jota muutaman vuoden talouden kasvukausi saattaa korjata. Toisaalta osa suhdanteista johtuvista muutoksista voi muodostua pysyväksi”, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Ikääntyneiden työllisyys tulee analyysin perusteella todennäköisesti jatkamaan kasvuaan. Nuorempien työuriin muutokset talouden suhdanteissa näyttävät vaikuttavan selvästi voimakkaammin. Odote nuorten ajasta työllisenä on vuosien 2023 ja 2024 tilanteessa arvioituna laskenut ja odote ajalle työttömänä noussut. Esimerkiksi vuonna 2024 työmarkkinoille tulleen 18-vuotiaan arvioidaan olevan elämänsä aikana työllisenä runsaat 33 vuotta ja työttömänä yli neljä vuotta.
Naisilla odote ajasta työllisenä on vuosina 2022–2024 laskenut vain nuorimmilla, ja 24-vuotiaista alkaen se on noussut. 18–43-vuotiailla miehillä työllisyysodotteet ovat laskeneet, pysyneet ennallaan 44–46-vuotiailla ja nousseet 47-vuotiaista alkaen. Vuonna 2024 työmarkkinoille tulleen nuoren naisen arvioidaan olevan koko elinkaarensa aikana työllisenä yli kaksi vuotta kauemmin kuin nuoren miehen. Naisten miehiä korkeampi työllisyysodote on myös kansainvälisesti ainutlaatuinen tulos.
Arvio ajasta työllisenä jää vain perusasteen suorittaneilla selvästi lyhyemmäksi kuin muita koulutusasteita suorittaneilla. Väestön koulutusasteen nousulla olisi analyysin perusteella merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Esimerkiksi koulutusasteen nousu keskiasteelta korkea-asteelle näyttää tuovan koko elinkaarella runsaat 4,5 lisävuotta työllisenä.
Analyysissä tarkastellaan odotteita myös työllisyystavoitteiden näkökulmasta. Asetettujen työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että työllisyys paranee kaikissa ikäryhmissä, työttömyys pienenee ja nykyisin työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä työllistyy nykyistä enemmän.
Työ- ja elinkeinoministeriön analyysin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ja sitä täydentävien tilastolähteiden avulla tehtyihin laskelmiin.
Lisätiedot:
tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, p. 0295 047 118