Puuttuuko Suomen työmarkkinoilta tehokkuus?

Vaikka talous on ollut matalasuhdanteessa jo parin vuoden ajan, Suomen työmarkkinat ovat osoittaneet yllättävää paineensietokykyä. Taustalta nousee kuitenkin rakenteellisia haasteita, kuten pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen, joka aiheuttaa tehottomuutta työmarkkinoiden toimivuuteen.

Vieläkään ei näy merkkejä talouskasvun käynnistymisestä tai ainakaan työllisyys- ja työttömyysluvut eivät todista suhdannekäännettä. Tosin nyt julkaistavat tiedot ovat viime vuoden viimeisen kuukauden tietoja. Täysin synkkä tilanne ei kuitenkaan ole, sillä kausityöpaikkoja sekä osa-aikaista työtä näyttäisi olevan hieman enemmän tarjolla. Näin myös työmarkkinat alkavat toipumisensa. 

Työllisyys on kuitenkin pysytellyt kelvollisella tasolla, vaikka talous on ollut matalasuhdanteessa jo pari vuotta. Työmarkkinoilla on yllättävän hyvä laman vastustuskyky tilanteessa, jossa kotimainen kulutuskysyntä on jopa pienentynyt, vienti ei ole juurikaan kasvanut, investoinnit ovat mittavasti pudonneet rakennusalan ahdingon myötä ja myös julkinen kulutus on ollut säästöliekillä. Eli kaikki bruttokansantuotteen kontribuutioerät ovat kehittyneet todella heikosti. 

Käsillä olevassa matalasuhdanteessa voi sanoa työmarkkinoillamme olevan hyvä vastustuskyky, sillä avoimien työpaikkojen määrän romahtamisesta huolimatta työllisyysaste on pysytellyt melko korkealla. Avointen työpaikkojen määrä on laskenut vuoden 2022 kevään huipusta yli 70 prosentilla. Samaan aikaan työttömyysaste on kuitenkin noussut suhteellisen vähän, vain reilun prosenttiyksikön verran.

Työttömyys ei vain vähene 

Työvoiman kysyntä kasvoi reippaasti vuodesta 2016 alkaen ja saavutti huippunsa vuonna 2022. Edes silloin työttömyys ei painunut alle 7 prosentin. Selityksenä on se, että monet työpaikat täytettiin piilotyöttömillä, jolloin työllisten määrän kasvulla oli pienempi vaikutus työttömyysasteeseen. Toinen selittävä tekijä on jo pitkään näkyvissä ollut trendi työurien pitenemisestä eli yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nousu. Kolmas selitys löytyy siitä, että työttömyyttä on kasvattanut myös työnhakijoiksi kirjautuneiden henkilöiden määrän lisääntyminen kasvaneen maahanmuuton seurauksena, kuten esimerkiksi ukrainalaisten tulo työmarkkinoille. Kaikki työnhakijat eivät ole pudonneet työsuhteista työttömyyteen, vaan ovat vasta hakeutumassa työmarkkinoille.

Työmarkkinoiltamme puuttuu tehokkuus

Vaikka työllisyysaste on pysytellyt toistaiseksi hyvän matkaa 70 prosentin paremmalla puolella 20–64-vuotiaiden osalta, työttömyys on suuri ongelma paitsi työttömille itselleen myös Suomen kansantaloudelle. Paljon laadukasta tuotantopotentiaalia jää hyödyntämättä, etenkin kun olemme todistetusti se fiksuin kansa kansainvälisen PIAAC-testituloksen perusteella. 

Työn taloustieteen mittausmenetelmiä soveltaen voidaan sanoa, että työmarkkinoitamme vaivaa tehottomuus. Mittarina käytetään estimoitua arviota tehokkaan työttömyysasteen tasosta. Tehokas työttömyysaste tarkoittaa optimaalista tasapainoa, jossa avoimia työpaikkoja ei ole liikaa eikä työvoimaa alihyödynnetä. Jos työvoiman kysyntä kasvaa ja työttömyys painuu tämän tason alapuolelle, riskinä on inflaation kiihtyminen ja tuottavuuden lasku. Työllisyyden lisäys ei kata enää kustannustaan tuottavuuden kasvulla mitattuna. 

Talouspolitiikan arviointineuvoston teettämän selvityksen mukaan tehokas työttömyysaste on nyt noin kuusi prosenttia. Näin korkea luku on perintöä 1990-luvun alun lamasta ja sen jälkeisistä taantumista. Laskelmien mukaan näitä kriisejä edeltävä tehokas työttömyysaste oli puolta pienempi. Vertailun vuoksi USA:n tehokas työttömyysaste on noin neljä prosenttia. 

Korkea tehokkaan työttömyysasteen taso kertoo pitkäaikaistyöttömyyden kumuloitumisesta ja rakenteellisista ongelmista. Tehottomuuden syyt eivät kuitenkaan ole yksistään työnhakijoissa. Uusien työpaikkojen ja työsuhteiden luominen vaatii pääomia, vaivaa ja aikaa myös työnantajilta. Tuotantorakenne on jatkuvassa muutoksessa. Myös työnvälitys, työvoimapalvelut ja koulutustarjonta ovat tärkeä osa hyvin toimivaa ja dynaamista työmarkkinaa.   

Piristystä odotellessa

Seuraamme herkeämättä mitä rapakon takana USA:n talous- ja työllisyystilanteessa tapahtuu, sillä maailman suurimmalla taloudella on heijastusvaikutuksensa globaalisti ja erityisesti Euroopan tilanteeseen. USA:n työmarkkinatilanne näyttää olevan lähellä täystyöllisyyttä. Vaikka työttömyys on noussut reilusta kolmesta prosentista hieman yli neljään prosenttiin, niin kuukaudesta toiseen työllisyysluvut ovat yllättäneet talousennustajat positiivisesti. Pelko inflaation kiihtymisestä katsotaan olevan ohi, sillä keskuspankki on alentanut ohjauskorkoa muutamaan otteeseen viime vuoden loppupuolella. Työllisyyden oli silti mahdollista nousta edelleen, sillä työvoimaan osallistumisaste on noussut erityisesti etä- ja hybridityömahdollisuuksien lisääntyessä. 

EU-maat ovat lähes tulkoon kaikki matalasuhdanteessa ja kärsivät myös kasvavasta työttömyydestä. Toisivatko keskuspankin koronlaskut työvoiman kysyntää kasvattavan buustin myös Suomen talouteen? Ainakin inflaatiouhka on toistaiseksi väistynyt myös Euroopan yltä ja markkinaodotus on keskuspankin 2 prosentin inflaatiotavoitteeseen orientoitunut. Ohjauskoron alennus pienentäisi kotitalouksien korkomenoja ja lisäisi kulutuskysyntää, joka piristäisi talouden toimeliaisuutta.

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö