Hoppa till innehåll

Työhyvinvointivelan purkutalkoot

työ- ja elinkeinoministeriö
Maija Lyly-Yrjänäinen
Julkaisuajankohta 16.6.2022 11.17
Kolumni
Maija Lyly-Yrjänäinen

Korona-aikana ärtymyksen ja tarmottomuuden tunteet, keskittymisvaikeudet sekä henkinen väsymys työpäivän alkaessa ovat kasvaneet palkansaajilla. Myös fyysinen ja henkinen palautuminen työstä on heikentynyt. Työpaikoille on kertynyt työhyvinvointivelkaa, kirjoittaa johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen korona-aikana tehtyjen tutkimusten tuloksista.

Viime vuosien ajan esimerkiksi pelko tartunnoista, varotoimien raskaus ja epävarmuus töiden jatkumisesta ja toimeentulosta ovat kuormittaneet ihmisiä lähityössä. Etätyössä taas kohtaamisten ja fyysisen läsnäolon puute ovat nakertaneet jaksamista.

Syrjintä, kiusaaminen, häirintä ja väkivalta työssä ovat ehkä räikein esimerkki siitä, miten työolot voivat heikentää työhyvinvointia radikaalisti ja jopa uhata terveyttä. Näitä esiintyy työelämässä, vaikka jo lainsäädäntö velvoittaa puuttumaan häirintään tai epäasialliseen kohteluun, josta on haittaa työntekijän terveydelle. 

Syksyn 2021 työolobarometrin mukaan palkansaajista 14 prosenttia oli havainnut työpaikallaan syrjintää. Työpaikkakiusaamista oli työpaikallaan joskus havainnut moni, noin 30 prosenttia työkavereiden tai asiakkaiden taholta ja vajaa viidennes esimiehen taholta. Jatkuvan kiusaamisen havaitseminen on onneksi harvinaista, sitä on todistanut vain muutama prosentti palkansaajista. 

Kiusaamishavaintoja oli naisilla enemmän kuin miehillä. Sukupuolierot korostuvat varsinkin seksuaalisen häirinnän ja asiakkailta tulevan väkivallan tai sen uhan kokemisessa. Naiset kokevat näitä huomattavasti miehiä useammin. 

Hallitusohjelmaan kirjattu Työelämän mielenterveysohjelma lisää työpaikkojen ja työterveyshuollon valmiutta tukea työntekijöiden mielenterveyttä ja työkykyä sekä hallita mielenterveyttä uhkaavia riskejä. Ohjelmassa on esimerkiksi tehty työpaikkojen ja työterveyshuollon käyttöön Mielenterveyden tuen työkalupakki. Työvälineille on selvästi ollut tarve, sillä työkalupakkia on käytetty yli 74 000 kertaa syksystä 2021 lähtien.

Työolobarometrillä olemme seuranneet yli 20 vuoden ajan työntekijöiden kuntoon, terveyteen ja elintapoihin sekä työympäristön turvallisuuteen vaikuttamista työpaikoilla. Ongelmista huolimatta näissä on pitkällä aikavälillä edetty parempaan suuntaan. Myös avoimuus ja tasapuolinen kohtelu on työpaikoilla kohentunut. 

Arjessa tehtävät valinnat luovat edellytyksiä hyvinvoinnille. Alkuun pääsee, kun muistaa säännöllisesti kysyä ”mitä sinulle kuuluu?”. Työhyvinvoinnin edistäminen on yhteistä tekemistä: hyvää johtamista, töiden sujuvaa organisointia, palautteen ja arvostuksen antamista, sekä oman työn voimavarojen tunnistamista. 

johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen
työ- ja elinkeinoministeriö

Tillbaka till toppen