Työolobarometri 2021 loppuraportti: hyvinvointia tukeva toiminta yleistä työpaikoilla, havainnot työpaikkakiusaamisesta pysyneet tasaisina

Maaliskuussa 2022 julkaistiin Työolobarometrin ennakkotiedot palkansaajien työelämän laadusta syksyllä 2021. Täydentävä loppuraportti tarjoaa tietoa muun muassa työsuorituksen arvioinnista ja palkkauksen kannattavuudesta, kiusaamisesta, häirinnästä ja syrjinnästä työpaikoilla, työhyvinvoinnin tukemisesta sekä ammatillisesta järjestäytymisestä.

Syksyn 2021 tulosten mukaan työpaikoilla on tärkeä rooli työntekijöiden hyvinvoinnin tukijoina. Vuosien varrella työntekijöiden kokemus työpaikkojen ilmapiiristä on muuttunut myönteisemmäksi. Suurin osa palkansaajista kokee ilmapiirin luottamukselliseksi, ja ristiriitoja voidaan sekä käsitellä että ratkaista. Kääntöpuolella Työolobarometri mittaa myös kiusaamista, häirintää ja syrjintää työpaikoilla. Näitä ilmiöitä esiintyy yhä, mutta havaittu kiusaaminen on onneksi pääosin satunnaista eikä jatkuvaa.

”Menestyvillä työpaikoilla työelämän laadusta pidetään huolta, sillä hyvinvointi on kytköksissä tuottavuuteen. Työntekijöiden osallistuminen, sitoutuminen, oppiminen ja innovointi heikkenevät, jos työolot eivät ole kunnossa. Hallituksen TYÖ2030-ohjelma auttaa työyhteisöjä ja toimialoja vahvistamaan luottamusta ja vuoropuhelua, jatkuvaa oppimista sekä digitalisaatiota. Työhyvinvointia ja tuottavuutta kehitetään konkreettisesti jo yli 1000 työpaikan kanssa”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. 

Työsuorituksia arvioidaan etenkin julkisen sektorin työpaikoilla 

Työsuoritusten arvioinnit ovat yleistyneet viimeisen 15 vuoden aikana. Vastaajista 67 prosenttia kertoi, että työsuoritusta ja pätevyyttä arvioidaan järjestelmällisesti. Arvioinnit ovat yleisimpiä ylempien toimihenkilöiden sekä valtion ja kunnan työntekijöiden keskuudessa. Hyödyllisiksi keskustelut koki 46 prosenttia vastaajista, kun taas toiset 46 prosenttia näki, että keskustelut eivät olleet hyödyllisiä mutta eivät hyödyttömiäkään. 

Vuonna 2021 palkansaajista 54 prosenttia koki palkkauksen erittäin tai melko kannustavaksi. Miehet, ylemmät toimihenkilöt ja teollisuudessa työskentelevät kokivat palkkauksensa kannustavimpana. 

Havainnot työpaikkakiusaamisesta pysyneet tasaisina

Vuonna 2021 palkansaajista 14 prosenttia oli havainnut syrjintää työpaikallaan. Omakohtaista syrjintää oli kokenut seitsemän prosenttia. Kiusaamista työkavereilta oli joskus havainnut 29 prosenttia ja asiakkailta 31 prosenttia. Havainnot esimiesten tekemästä kiusaamisesta ovat harvinaisempia. 18 prosenttia oli havainnut kiusaamista joskus. Ylipäätään suurin osa havaitusta kiusaamisesta on satunnaista. Havainnot jatkuvasta kiusaamisesta ovat harvinaisia. 

”Minkäänlaista syrjintää, kiusaamista tai häirintää ei tule suvaita työpaikoilla. Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön ongelma, joka tulee ottaa vakavasti”, työministeri Haatainen painottaa.

Vuoden 2021 Työolobarometrissa tutkittiin ensimmäistä kertaa, ovatko vastaajat kokeneet työpaikallaan seksuaalista häirintää esimerkiksi työkavereiden, esimiehen tai asiakkaiden taholta. Edeltäneen vuoden aikana kaksi prosenttia palkansaajista oli kokenut seksuaalista häirintää kerran ja kaksi prosenttia useita kertoja. Naiset kokevat seksuaalista häirintää huomattavasti miehiä useammin.

Valtaosa työpaikoista tukee työntekijöiden hyvinvointia

Palkansaajien näkemykset työpaikan ilmapiiristä ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä myönteisemmäksi. Vuonna 2021 jopa 86 prosenttia oli samaa mieltä, että työpaikalla välitetään tietoja avoimesti. Palkansaajista 85 prosenttia koki, että työntekijöitä kohdellaan työpaikalla tasapuolisesti. 

”On hienoa, että työntekijöiden kokemus työpaikkansa ilmapiiristä on kohentunut ja korkealla tasolla. Tieto kulkee erityisesti pienissä työpaikoissa. Avoin tiedonkulku ja työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ovat tärkeä osa työhyvinvointia”, työministeri Haatainen sanoo. 

Vuoden 2021 Työolobarometri tutki myös ensimmäistä kertaa palkansaajien näkemyksiä työpaikan luottamuksellisesta ilmapiiristä sekä kyvystä käsitellä ja ratkaista ristiriitoja työpaikoilla. Valtaosa palkansaajista kokee ilmapiirin olevan luottamuksellinen: 42 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 41 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Samanlaisia tuloksia tuli myös ristiriitojen käsittelemisestä ja ratkaisemisesta työpaikoilla. 

Vain kahdeksan prosenttia vastaajista koki, että työpaikalla ei lainkaan vaikuteta työntekijöiden kuntoon, terveyteen ja elintapoihin. Ainoastaan yksi prosentti sanoi, että työympäristön turvallisuuteen ei lainkaan vaikuteta. Asiassa on edistytty pitkällä aikavälillä hyvin. 

Palkansaajista 67 prosenttia kuului ammattiliittoon vuonna 2021. Viime vuosina taloudellista turvaa työttömyyden varalle on haettu aiempaa useammin pelkästä työttömyyskassan jäsenyydestä. Viidennes palkansaajista kuului vain työttömyyskassaan.

Mikä on Työolobarometri?

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2021 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-lokakuun aikana tekemiin puhelin- ja verkkohaastatteluihin. Vuonna 2021 tutkimukseen vastasi 1 899 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla. Vuoden 2021 tiedot eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien barometrien kanssa tutkimuksen menetelmämuutosten takia.

Lisätiedot:

työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, TEM, puh. 0295 047 232 (kysymykset työministerille)
johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM, p. 0295 047 297