Energiatehokkuuslain lähtökohtana EU-velvoitteiden täyttäminen ennen kaikkea vapaaehtoisin toimin
Valtioneuvosto lähetti 11.9.2025 eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi, joilla Suomen lainsäädäntöön tehdään EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon edellyttämiä muutoksia. Keskeisimmät muutokset tehtäisiin energiatehokkuuslakiin, jossa säädettäisiin energiatehokkuuden edistämisen velvoitteita julkiselle sektorille ja yrityksille.
Energiatehokkuuslakiin tehtävät muutokset liittyvät energiatehokkuus ensin -periaatteen soveltamiseen, julkisten hankintojen energiatehokkuusvelvoitteisiin, yritysten velvoitteisiin ottaa käyttöön energiahallintajärjestelmiä ja tehdä energiakatselmuksia, kauko- ja jäähdytysjärjestelmien tehokkuuskriteereihin sekä muun muassa datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiseen.
Tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja ohjata asteittain fossiilisen polttoaineen käytön lopettamiseen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä. Muutoksen taustalla oleva direktiivi on osa EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa EU:n ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Energiatehokkuussopimukset edelleen keskeinen tapa täyttää direktiivin velvoitteet
Direktiivin toimeenpanoon ja velvoitteiden täyttämiseen on haettu mahdollisimman kustannustehokkaita ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän lisääviä tapoja. Merkittävä osa velvoitteista voidaan lainsäädännön sijaan toteuttaa Suomessa hyödyntämällä jo nyt laajalti käytössä olevia politiikkatoimia, kuten energiatehokkuussopimuksia.
Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusjärjestelmä täyttää tällaiset kriteerit, kun sopimukseen liittyneiden määrä on riittävän kattava, ja sen avulla voidaan osoittaa saavutettavan tarpeeksi energiansäästöjä. Sopimuskausi 2026–2035 on juuri käynnistymässä.
”Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomen energiatehokkuusvelvoitteet. Vapaaehtoinen sopimusmenettely on vuodesta 1997 lähtien osoittautunut tehokkaaksi ja tulokselliseksi keinoksi parantaa energiatehokkuutta. Nämä sopimukset kannattaa pitää kivijalkanamme jatkossakin”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Direktiivin toimeenpano onnistuu tällä menettelyllä, jos energiatehokkuussopimusten kattavuus ja tuloksellisuus pysyvät korkealla tasolla myös kaudella 2026–2035. Liittyminen uuteen sopimuskauteen on mahdollista 9.10.2025 alkaen, kun valtio ja toimialaliitot allekirjoittavat toimialakohtaiset sopimukset.
Sopimukset antavat yrityksille ja julkisen alan toimijoille joustavan ja kannattavan tavan edistää energiatehokkuutta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan pitkällä aikavälillä. Lisäksi sopimukseen liittyvät toimijat voivat myös hyötyä esimerkiksi valtiontuista ja lakisääteisten velvoitteiden helpotuksista.
Kaudella 2017–2025 sopimuksiin liittyi 780 yritystä ja niiden noin 7 600 toimipaikkaa sekä 164 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyneiden energiankäyttö kattaa liki 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. Sopimustoiminnalla saavutettu vuotuinen päästövähennys oli esimerkiksi vuonna 2022 noin 7,6 miljoonaa CO2-tonnia.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, p. 029 504 7229
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, p. 029 506 2140
*Taustaa: Suomi edistää energiatehokkuutta pitkäjänteisesti ja vakaasti vahvalta perustalta
Suomessa tehdään laaja-alaisesti energiatehokkuustyötä yhteiskunnan eri sektoreilla ja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin sekä järjestöjen kesken.
Direktiivin toimeenpanosta johtuvien vaikutusten ei odoteta olevan kokonaisuudessaan erityisen merkittäviä, koska Suomessa on jo pitkään toteutettu järjestelmällisesti toimia energiatehokkuuden edistämiseksi. Samaan suuntaan vaikuttavat myös markkinaehtoisesti kehittyvän ja vähähiilisyyttä tavoittelevan lämmityssektorin toimet ja tulevaisuuden suunnitelmat.
Hallituksen esitys energiatehokkuuslain muuttamisesta (HE 85/125 vp)
Ehdotuksessa muutetaan pääosin energiatehokkuuslakia. Joitakin muutoksia tehtäisiin lisäksi sähkömarkkinalakiin, maakaasumarkkinalakiin, sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettuun lakiin ja energiamarkkinariitalautakunnasta annettuun lakiin. Energiatehokkuuslaissa säädettäisi velvoitteita sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.
Velvoitteita julkiselle sektorille
Esityksen mukaan julkisille elimille säädettäisi energiatehokkuuslaissa velvoite seurata energian loppukulutustaan ja toimittaa kulutustiedot Energiavirastolle. Velvoitteen avulla seurattaisiin direktiivin julkiselle sektorille määräämän 1,9 % energiankulutuksen vähentämisvelvoitteen toteutumista. Julkisten hankintayksiköiden tulee ehdotuksen mukaan noudattaa energiatehokkuusvelvoitteita EU-kynnysarvot ylittävissä tuote-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa on lisäksi sovellettava energiatehokkuus ensin -periaatetta, joka tarkoittaa, että arvioidaan hankintoja suunniteltaessa vaihtoehtoisia kustannustehokkaita energiatehokkuusratkaisuja.
Velvoitteita yksityiselle sektorille
Yrityksille säädettään laissa velvoite ottaa käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä (energiankulutus yli 23600 MWh) tai tehdä energiakatselmus neljän vuoden välein (energiankulutus yli 2700 MWh). Lisäksi laissa säädetään kriteerit tehokkaalle kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmälle. Tuotantomuotoperustesilla kriteereillä ohjataan kaukolämmitystä uusiutuvan energian lisäämiseen, fossiilisen polttoaineen vähentämiseen ja hukkalämmön hyödyntämiseen. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa käyttöön ominaispäästöperusteiset kriteerit, jotka ohjaavat lämmitystä päästöttömyyteen. Lisäksi laissa säädetään velvoite yli 1 MW:n datakeskuksille hyödyntää hukkalämpöä. Lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuuden parantamiseksi säädettäisiin laitostason velvoitteista selvittää muun muassa hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia uusia energiantuotantolaitoksia, datakeskuksia tai teollisuuslaitoksia suunniteltaessa.
Viranomaistehtäviä hoitaa Energiavirasto
Energiatehokkuusvelvoitteiden kansallinen toimeenpano lisää julkisen sektorin hallinnollisia tehtäviä. Nämä ohjeistuksen, neuvonnan, valvonnan ja raportoinnin viranomaistehtävät osoitettaisiin Energiavirastolle.
*Taustaa osiota täsmennetty 15.9.2025