Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna

Selvitys: Miten osaaminen näkyväksi?

Työ- ja elinkeinoministeriö 3.6.2020 8.45
Tiedote

Työelämässä tarvittavaa osaamista ei kerry vain muodollisessa koulutusjärjestelmässä, vaan myös työpaikoilla ja harrastuksissa. Osaamisen tunnistaminen on tärkeää, jotta nykyistä osaamista voidaan hyödyntää tehokkaammin työmarkkinoilla ja jotta työpaikat ja työntekijät kohtaavat myös tulevaisuudessa.

– Jatkuva oppiminen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen ovat keskeisessä asemassa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Kun jatkuvaa oppimista tarkastellaan kokonaisuutena, on tarkastelu ulotettava myös virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Meidän on huomioitava erilaiset oppimisen väylät, kuten erityisesti työssä tapahtuva oppiminen mutta myös harrastukset. Osaamisen tunnistamisessa tarvitaan kuitenkin yhteiset pelisäännöt sekä mallit, joita on nyt kehitettävä, työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Owal Group Oy kartoitti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineitä, toteutusmalleja ja toimijoita Suomessa. Selvityksen toisena tavoitteena oli kuvata osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hyviä käytäntöjä, prosesseja ja toteutusmalleja valituissa verrokkimaissa. 3.6.2020 julkaistun selvityksen on rahoittanut Sitra.

– Sitra tuottaa tietoa elinikäisestä oppimisesta eri näkökulmista sen kokonaisvaltaista uudistamista varten. Jotta muodollisen koulutuksen ulkopuolella kertynyt osaaminen saadaan kattavasti työelämän käyttöön ja tukemaan ihmisten hyvinvointia, voidaan osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa hyödyntää yhä enemmän teknologian mahdollisuuksia kuten tekoälyä. Näin Suomi voi tulevaisuudessakin kulkea edelläkävijänä osaamisen näkyväksi tekemisessä, projektijohtaja Helena Mustikainen Sitrasta sanoo.

Selvityksen mukaan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen vaikuttavat huomattavasti henkilön oma aloitteellisuus ja hänen saamansa ohjaus. Kaikki ohjausta tarvitsevat eivät kuitenkaan saa ohjausta. Lisäksi osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät ohjauspalvelut ovat usein hankerahoitteisia ja väliaikaisia, mikä vaikeuttaa pitkäjänteistä toimintaa. Etenkin työelämässä olevat kaipaavat lisää ohjausta osaamisen tunnistamiseen ja mahdollisuuksia tehdä omaa osaamistaan näkyväksi.

Osaaminen merkitsee – ei se, missä ja milloin se on hankittu

Selvityksessä tunnistettiin kolme keskeistä menetelmää osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen Suomessa:

  1. opinnollistaminen
  2. osaamisperusteisuus
  3. digitalisuus ja sähköiset järjestelmät.

Opinnollistaminen tarkoittaa, että muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittava osaaminen rakennetaan osaksi opintoja ja luetaan osaksi tutkintoa. Selvityksen mukaan työelämässä tapahtuvaa oppimista tai osaamisen hankkimista opinnollistetaan opintojen aikana entistä monipuolisemmin.

Osaamisperusteisuus tarkoittaa, että osaaminen on keskiössä ja se tunnistetaan ja tunnustetaan osaamistavoitteiden perusteella riippumatta siitä, missä ja milloin osaaminen on hankittu. Työelämässä oman osaamisen sanoittaminen ja osaamisen tunnistaminen ovat tärkeässä roolissa, sillä palkkausjärjestelmät perustuvat yhä useammin osaamiseen ja osaamisen vaatimukset muuttuvat jatkuvasti.

Ammatillinen koulutus on opinnollistamisessa ja osaamisperusteisuudessa pisimmällä, sillä aidoissa työtehtävissä ja työprosesseissa pääosin työpaikoilla annettavat näytöt ovat osa ammatillisen toisen asteen koulutuksen osaamisen osoittamista ja tutkinnon tai sellaisen osien suorittamista. Ammattikorkeakoulut puolestaan ovat näissä yliopistoja edellä.

Osaamisen tunnistamisessa, dokumentoinnissa ja näkyväksi tekemisessä suositellaan käyttämään sähköisiä järjestelmiä. Selvityksen mukaan korkeakouluissa on alettu tutkia myös tekoälyn hyödyntämistä opiskelijan ohjauksessa sekä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.

Selvityksessä kartoitettiin myös kahdeksan verrokkimaan käytäntöjä. Vertailumaiksi valittiin Alankomaat, Etelä-Afrikka, Irlanti, Kanada, Ranska, Ruotsi, Skotlanti ja Tanska. Saatuja havaintoja hyödynnetään jatkotyössä.

Selvityksestä saadut tiedot tukevat pääministeri Sanna Marinin hallituksen toteuttamaa jatkuvan oppimisen uudistusta. Hallitus laatii myös vuoden 2020 loppuun mennessä koulutuspoliittisen selonteon, jonka tarkoituksena on löytää yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi. Lisäksi selvityksen havaintoja hyödynnetään työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä ja sen työn valmistelussa.

Lisätiedot:

johtava asiantuntija Janne Savolainen, TEM, p. 0295 067 042
asiantuntija Perttu Jämsén, Sitra, p. 0294 618 294

Tillbaka till toppen