Biotalousstrategian päivitys lausunnolla - tavoitteena arvonlisän nosto
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja Suomen kansallisen biotalousstrategian päivityksestä. Alkuperäinen, vuoden 2014 strategia päivitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja Marinin hallituksen ohjelmaa. Tavoitteena on laatia vuoteen 2035 ulottuva strategia, jonka kärkenä on tuottaa systemaattinen, kattava ja kokonaisvaltainen biotalouden arvonlisää kehittävä toimenpideohjelma.
”Biotalous on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä osa kansantaloutta. Biotalousstrategian uusi suunta korostaa arvonlisän nostamista. Olemme halunneet erityisesti nostaa esiin uudet biopohjaiset tuotteet esimerkiksi tekstiilialalla, lääketeollisuudessa ja jopa akkumateriaaleina. Kaiken perustana on kestävä uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntäminen”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.
Työn pohjana ovat EU:n vuonna 2018 päivittämä biotalousstrategia ja syksyllä 2019 hyväksytyt, Suomen EU-puheenjohtajakaudellaan valmistelemat biotalouspäätelmät. Suomen ensimmäinen biotalousstrategia hyväksyttiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvoston ”Kasvun kärjet”-periaatepäätöstä. Se vastasi EU:n vuonna 2012 julkaiseman biotalousstrategian linjauksia.
”Euroopan komissio näkee Suomen EU-alueen biotalouden edelläkävijänä. Kilpailemme kuitenkin tästä roolista erityisesti Saksan ja Ruotsin kanssa. Tarvitsemme asemanne säilyttämiseen määrätietoista biotalouspolitiikkaa, jonka tärkeä osa on kansallisen biotalousstrategian päivitys”, Lintilä toteaa.
Nyt tehtävä päivitys ottaa askeleen eteenpäin vuoden 2014 biotalousstrategiasta, jossa (strateginen) päämäärä oli lisätä merkittävästi biotalouden tuotannon määrää. Päivitetty strategia ei ota kantaa tuotannon määrään, vaan pyrkii siihen, että entistä korkeampaa arvonlisää kyetään luomaan biotalouden eri sektoreilla. Vuonna 2019 biotalouden luoma arvonlisä oli 27 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 13 prosenttia kansantaloudessa syntyvästä arvonlisästä. Strategian päivitystyössä tavoitteeksi asetettiin biotalouden arvonlisän kaksinkertaistaminen vuoteen 2035 mennessä kokonaiskestävyys huomioon ottaen.
Biotalouden arvonlisän kasvattamiseksi laaditaan ja toteutetaan mm. biotalouden vihreän siirtymän TKI-ohjelma, edistetään uusien, innovatiivisten biotuotteiden pilotointi- ja demonstraatiolaitosten sekä laatuaan ensimmäisten teollisen mittakaavan laitosten sijoittumista Suomeen. Lisäksi alueita kannustetaan laatimaan omat biotalouden toimintasuunnitelmat.
Lausunnolle lähteneen luonnoksen mukaan Biotalousstrategian toimenpiteet jakautuvat neljän otsikon alle: (1) Korkeampaa arvonlisää biotaloudesta, (2) Vahva osaamis- ja teknologiaperusta, (3) Kilpailukykyinen toimintaympäristö ja (4) Bioresurssien ja muiden ekosysteemien käytettävyys ja kestävyys. Strategiassa on lisäksi sektorikohtaisia toimenpiteitä. Strategian perustana on kokonaiskestävyys ja se ottaa huomioon Marinin hallituksen tavoitteet hiilineutraaliudesta 2035 ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä.
Biotalousstrategialla on yhteistä rajapintaa usean muun valtioneuvoston strategian ja politiikkaohjelman kanssa, joissa linjataan muun muassa kansallisten metsävarojen käytöstä, kiertotaloudesta, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä teollisuuspolitiikasta. Päivitystyössä nämä biotalouden kannalta keskeiset ohjelmat ja strategiat on otettu annettuina lähtökohtina huomioon. Esimerkiksi kiertotalousohjelmassa on asetettu tavoitteeksi uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentäminen ja niiden korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla. Samalla on tunnistettu, että missään niistä ei tarkastella biotalouden arvonlisän kasvattamisen mahdollisuutta kattavasti ja kokonaisvaltaisesti.
Biotalousstrategiaa on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa. Päivitystyössä on hyödynnetty alueellisia työpajoja ja sidosryhmistä koostuvaa laajapohjaista kansallista biotalouspaneelia.
Lausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 7.12.2021. Lausunnot pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi-sivustolla siellä julkaistuun lausuntopyyntöönLänk till en annan webbplats.
Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen ministeriöön sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät lausuntopalvelu.fi:n käyttöohjeistaLänk till en annan webbplats. Tukea palvelun käyttöön saa osoitteesta lausuntopalvelu.om@gov.fiLänk till en annan webbplats Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan sivustolla.
Mikäli lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää myös sähköpostilla kirjaamo.tem(at)gov.fi työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/13261/2020.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Ulla Palander, TEM, p. 029 504 9235 ja ulla.palander(at)gov.fi
Elinkeinoministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868 ja teppo.sakkinen(at)gov.fi