Selvitys: Koulujen kesälomien siirto lisäisi kesäkuukausien matkailutuloja 219 miljoonalla eurolla
Koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla lisäisi matkailutuloa ja työllisyyttä. Matkailutulo kasvaisi kesäkuukausina yhteensä noin 219 miljoonaa euroa. Siirto lisäisi myös matkailuyritysten tarvitseman henkilöstön määrää 1 300 henkilötyövuoden verran.
Matkailutulo kasvaisi näin vuositasolla 2,5 ja kesäkuukausina 9,3 prosenttia, henkilöstön määrä 1,6 prosenttia.
Arviot sisältyvät WSP Finland Oy:n selvitykseen koulujen kesälomien siirron vaikutuksista matkailuelinkeinoon. Elinkeinoministeri Mika Lintilän tammikuussa tilaama selvitys julkistettiin 3.5.2018 Visit Finlandin 2018 -seminaarissa Helsingissä. Selvitys on osa keväällä 2017 hallituksen puoliväliriihessä hyväksyttyä Matkailu 4.0 - toimenpidekokonaisuutta.
– Selvityksen pohjalta voi vetää selkeän johtopäätöksen: matkailuelinkeinon kilpailukyvyn kannalta kesälomien siirtoa tulee edelleen edistää. Kesälomien siirrolla olisi myönteiset vaikutukset niin matkailutuloon ja työllisyyteen kuin matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämiseen laajemminkin, toteaa ministeri Lintilä.
- Koululaisten lomien siirrolla olisi positiivisia vaikutuksia erityisesti kotimaanmatkailun kasvuun. Ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa, mutta kotimaan osalta vastaavat luvut ovat jääneet reippaasti jälkeen. Lomien siirrolla voitaisiin pidentää kotimaanmatkailun kesäkautta, millä olisi positiivinen vaikutus myös palveluiden tarjontaan ulkomaalaisille turisteille, ministeri jatkaa.
Selvityksen mukaan matkailutulo ja työllisyys kasvavat kaikkina kesäkuukausina, erityisesti elokuussa. Siirron myötä elokuu kasvaisi heinäkuuta vahvemmaksi matkailukuukaudeksi matkailutulolla mitattuna. Toimialoittain tarkasteltuna siirrosta eniten näyttäisi hyötyvän ravitsemispalvelut, joiden matkailutulon odotettaisiin kasvavan vuositasolla 3,2 prosenttia. Elokuussa matkailutulon odotetaan kasvavan eniten majoituspalveluissa. Henkilöstön määrän odotetaan kasvavan kesäkuukausien aikana eniten majoitus- ja henkilöliikennepalveluissa.
– Työvoimavaltaisena alana matkailun kasvulla olisi merkittävä vaikutus koko maan tasapainoiseen työllisyyskehitykseen. Matkailun kasvu ja kehittyminen tuovat työpaikkoja myös sinne, missä työllistyminen on muuten vaikeaa. Toivon, että selvityksen tuloksista käydään laajempaa julkista keskustelua ja aiheeseen palataan viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa, Lintilä toteaa.
Tehty analyysi perustuu matkailuelinkeinolle suunnattuihin kyselyihin ja asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin ja trendiaineistoihin. Kyseessä on tiettävästi laatuaan ensimmäinen selvitys kesälomien siirron vaikutuksista matkailuelinkeinoon tai yleisestikään talouden ja työllisyyden näkökulmasta.
Kesälomien siirrolla tarkoitetaan peruskoulujen ja lukioiden kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin päättymään elokuun lopussa. Kevätlukukausi päättyisi viikon 24 viimeisenä arkipäivänä (tänä vuonna 15.6.), kun kevätlukukausi päätetään nykyisin viikon 22 viimeisenä arkipäivänä (tänä vuonna 1.6).
Lisätiedot verkossa:
Selvitys koulujen kesälomien siirron vaikutuksista matkailuelinkeinolle
Selvityksen tulosten tiivistelmä (esitys julkistustilaisuudessa 3.5.2018)
Lisätiedot:
kehityspäällikkö Susanna Harvio, WSP Finland Oy, puh 0207 864701
asiantuntija Sanna Kyyrä, TEM, puh. 050 358 9497
elinkeinoministerin erityisavustaja Jannika Ranta, puh. 050 340 2250