Kolumnit

Seuraavan hallituskauden valinnat määrittävät, miten pärjäämme globaalissa kilpailussa, miten työllisyys kehittyy ja miten onnistumme ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Näihin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia yhdellä toimijalla. Siksi tarvitsemme teidät mukaan.

”Tekoälyn käyttöönotto edellyttää yrityksissä vahvaa hallintamallia ja innostavaa johtamista. Ilman organisaation tukea tekoäly jää yksilöiden oman harrastuneisuuden varaan, eikä tuottavuushyötyjä saavuteta koko toiminnan eikä kansantalouden tasolla”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Palkkatukisääntelystä ja palkkatuen myöntämisen vaatimasta harkinnasta on käyty viime päivinä julkista keskustelua medioiden välityksellä. Tässä kolumnissa johtava asiantuntijamme Ville Heinonen kommentoi palkkatukilainsäädännöstä käytyä keskustelua yleisellä tasolla.

”Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma hidastaa kasvua, heikentää talouden tuotantopotentiaalia, kumuloi työttömyyttä sekä kasvattaa julkisia menoja. Ongelma on kuitenkin korjattavissa omin voimin”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

”Rakennetyöttömyyttä voidaan vähentää esimerkiksi jatkokoulutuksilla, työvoimapoliittisilla palveluilla, asuntopolitiikalla, kannustinloukkujen purkamisella ja työmarkkinoiden joustavuutta lisäämällä. Rakenteellisen työttömyyden purkaminen vaatii kaikilta osapuolilta määrätietoisia toimia”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

”Nuorten pääsy työmarkkinoille on hidastunut ennen kaikkea matalasuhdanteen takia. Talouden jäähtyessä kokeneet työntekijät pysyvät työpaikoissaan, eivätkä uudet tulokkaat saa tilaisuuksia päästä työelämään”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Yksi hyvin kohdistettu toimenpide voi vaikuttaa enemmän kuin kymmenen kokousta. Yrityksille suunnatun tukiohjelman valmistelu on tekemistä. Se, että ohjelman avulla syntyy uusi kansainvälisesti kasvava yritys, on saavutus.

Viime vuonna tähän samaan aikaan ennakoitiin jo, että työllisyys lähtee vähän kerrassaan kasvuun ja työttömyys vähenee. Odotukset olivat korkealla, mutta realistiset. Optimismi perustui Suomen omiin lähtökohtiin.

Vuodenvaihteessa aloittavat uudet elinvoimakeskukset tarjoavat yrityksille valikoiman kasvupalveluita, joita kehitetään työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2025 käynnistämässä kasvupalveluhankkeessa. Palveluiden uudistaminen on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2026 kuluessa.

Vuodesta toiseen yksi asia toistuu aluekehittämisen keskusteluissa: yhteistyö. Miksi? Se on edellytys. Alueiden kehittäminen on valtion, maakuntien liittojen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä.

”Suomen talouskasvu on hiljalleen virkoamassa. Ensimmäiset hyvät uutiset työllisyydestä ovat enemmän kuin tervetulleet”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Suomi on ollut pitkään energiamurroksen edelläkävijä, mutta nyt muutos on saanut uuden mittakaavan. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä kilpailukyky ratkaistaan sillä, miten ketterästi otamme käyttöön uudet teknologiat.

Valtion aluehallintouudistus ja kesäkuussa hyväksytty uusi lainsäädäntö edellyttävät panostusta myös alueellisten yrityspalveluiden kehittämiseen.

"Yllättävän moni suomalainen olisi halukas vaihtamaan työpaikkaa tai jopa kokonaan ammattia tai toimialaa, jolla työskentelee. Urasiirtymät voisivat vauhdittaa elinkeinorakenteen murrosta ja talouskasvua”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

"Mitä syvemmälle digitalisaatio ulottuu koko yhteiskuntaan, sitä suuremmaksi puolijohteiden ja sirujen tarve kasvaa. Ne ovat globaalin teknologiakilpailun ydintä. Ilman kehittyneitä mikrosiruja moderni talous ei pyöri. Puolijohteet ovat siten keskeisiä yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamisessa. EU:lla ja Suomella on tässä tekemisen paikka", kirjoittaa ylijohtaja Juhapekka Ristola kolumnissaan.

”Yhä suurempi osa työpaikoista täytetään epävirallisilla yhteyksillä, piilossa avoimelta haulta”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Kesäkuussa 2025 voimaan tullut kolmen/kuuden kuukauden sääntö määrittää, kuinka pitkään ulkomaalaisilla työntekijöillä on aikaa etsiä uusi työpaikka työsuhteen päätyttyä ennenaikaisesti. Säännön vaikutukset ovat kuitenkin luultua rajatummat. Se ei esimerkiksi koske kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita, jotka etsivät töitä suomalaisesta korkeakoulusta valmistumisen jälkeen.

Yrittäjän päivää vietetään Suomessa kunnianosoituksena yrittäjille ja yrittäjyydelle. Näillä on keskeinen merkitys talouden kasvussa, innovaatioissa sekä alueellisessa hyvinvoinnissa ja toimeliaisuudessa. Yrittäjät luovat työpaikkoja, verotuloja sekä vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.

Suomi on kasvuun valmis. Mitään esteitä talouskasvun vahvalle käynnistymiselle ei ole, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Suomi tunnetaan maana, joka käyttää ydinenergiaa vastuullisesti ja turvallisuudesta huolehtien. Tämä toimintatapa on edelleen ykkösasia, kun TEM valmistelee ydinenergialain kokonaisuudistusta. Lakiluonnos on lausunnolla 25.8.2025 saakka. Ylijohtaja Riku Huttunen kertoo kolumnissaan, mitä muita näkökulmia uudistuksessa tulee ottaa huomioon.