Kolumnit

Vuodesta toiseen yksi asia toistuu aluekehittämisen keskusteluissa: yhteistyö. Miksi? Se on edellytys. Alueiden kehittäminen on valtion, maakuntien liittojen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä.

”Suomen talouskasvu on hiljalleen virkoamassa. Ensimmäiset hyvät uutiset työllisyydestä ovat enemmän kuin tervetulleet”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Suomi on ollut pitkään energiamurroksen edelläkävijä, mutta nyt muutos on saanut uuden mittakaavan. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä kilpailukyky ratkaistaan sillä, miten ketterästi otamme käyttöön uudet teknologiat.

Valtion aluehallintouudistus ja kesäkuussa hyväksytty uusi lainsäädäntö edellyttävät panostusta myös alueellisten yrityspalveluiden kehittämiseen.

"Yllättävän moni suomalainen olisi halukas vaihtamaan työpaikkaa tai jopa kokonaan ammattia tai toimialaa, jolla työskentelee. Urasiirtymät voisivat vauhdittaa elinkeinorakenteen murrosta ja talouskasvua”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

"Mitä syvemmälle digitalisaatio ulottuu koko yhteiskuntaan, sitä suuremmaksi puolijohteiden ja sirujen tarve kasvaa. Ne ovat globaalin teknologiakilpailun ydintä. Ilman kehittyneitä mikrosiruja moderni talous ei pyöri. Puolijohteet ovat siten keskeisiä yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamisessa. EU:lla ja Suomella on tässä tekemisen paikka", kirjoittaa ylijohtaja Juhapekka Ristola kolumnissaan.

”Yhä suurempi osa työpaikoista täytetään epävirallisilla yhteyksillä, piilossa avoimelta haulta”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Kesäkuussa 2025 voimaan tullut kolmen/kuuden kuukauden sääntö määrittää, kuinka pitkään ulkomaalaisilla työntekijöillä on aikaa etsiä uusi työpaikka työsuhteen päätyttyä ennenaikaisesti. Säännön vaikutukset ovat kuitenkin luultua rajatummat. Se ei esimerkiksi koske kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita, jotka etsivät töitä suomalaisesta korkeakoulusta valmistumisen jälkeen.

Yrittäjän päivää vietetään Suomessa kunnianosoituksena yrittäjille ja yrittäjyydelle. Näillä on keskeinen merkitys talouden kasvussa, innovaatioissa sekä alueellisessa hyvinvoinnissa ja toimeliaisuudessa. Yrittäjät luovat työpaikkoja, verotuloja sekä vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.

Suomi on kasvuun valmis. Mitään esteitä talouskasvun vahvalle käynnistymiselle ei ole, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Suomi tunnetaan maana, joka käyttää ydinenergiaa vastuullisesti ja turvallisuudesta huolehtien. Tämä toimintatapa on edelleen ykkösasia, kun TEM valmistelee ydinenergialain kokonaisuudistusta. Lakiluonnos on lausunnolla 25.8.2025 saakka. Ylijohtaja Riku Huttunen kertoo kolumnissaan, mitä muita näkökulmia uudistuksessa tulee ottaa huomioon.

Uusimmat tiedot osaamisen kehittämisestä kertovat, että työelämässä opitaan ja opiskellaan. Työelämässä tapahtuvan jatkuvan oppimisen kunnianhimon tasoa voisi nostaa, kun tavoitteena on korkea tuottavuus ja pitkät työurat.

"Elinkeinorakenteen muuttuessa uudistuvat myös tuotannolliset työtehtävät ja niiden nimikkeet. Nimikkeitä ei kuitenkaan vielä löydy virallisista tilastoista. Kehitys menee edellä, ja tilastot tulevat jäljessä", kirjoittaa kolumnissaan alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

”Kasvuhakuiset yritykset haluavat työntekijöitä, joilla on taitoa, mielikuvitusta ja yhteistyökykyä. Innovaatiot syntyvät ihmisten luovasta ja loogisesta ajattelusta – ja useimmiten yhteistyönä”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Suomi tavoittelee kunnianhimoisesti neljän prosentin tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) -menotasoa vuoteen 2030 mennessä. Julkiset panostukset ovat kasvaneet merkittävästi, ja edellytykset maailman kärkeen nousemiselle ovat olemassa. Saavutamme vaikuttavat tulokset vain, jos tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta kytkeytyy tiiviimmin yritysten rohkeaan uudistumiseen, osaamisen hyödyntämiseen ja uusien ratkaisujen yhä laajempaan käyttöönottoon.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen.

”On selvää, että voimakkaalla elvytyksellä on vaikutuksensa Euroopan maiden talouskasvuun ja työllisyyteen. Vaikutukset läikkyvät myös Suomen talouteen", kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Työelämän kehittäminen on välttämättömyys, sillä teknologisen kehityksen ja maailman muutoksen vauhti on nopea. Suomen talouden menestyksen kulmakivi on kansainvälinen kilpailukyky, joka saavutetaan vastuullisella ja kestävällä teknologialla ja työhyvinvointiin panostamalla.

Suomen talouden kehitys on jo pitkään ollut onnetonta. Markkinoiden tai valtion tähänastiset korjaavat toimet eivät ole toimineet riittävän tehokkaasti. Julkiselta sektorilta on aika vaatia määrätietoisia toimia ja edellyttää saavutuksia. Olemme valintojen edessä, kilpailua kuitenkaan vääristämättä.

Euroopan ja USA:n työmarkkinoiden vahvuus on yllättänyt positiivisesti parin viime vuoden aikana kiihtyneen inflaation ja maailmantalouden epävarmuuden keskellä. Suomi ja Ruotsi ovat sen sijaan kärsineet tasaisesti kasvavasta työttömyydestä talouden suhteellisen loivassa mutta pitkittyneessä matalasuhdanteessa, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.