Kolumnit

Liikenne- ja lämmityssektorit sähköistyvät nopeasti. Raskas liikenne ja tietyt teolliset prosessit edellyttävät kuitenkin sähköistymisen ohella todennäköisesti myös muita ratkaisuja. Uusiutuva kaasut olisivat tehokas ratkaisu erityisesti liikenteen tiukentuviin päästövelvoitteisiin arvioi TEM:n Uusiutuva energia -ryhmän päällikkö Pekka Grönlund kolumnissaan.

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on turvata suomalainen hyvinvointi. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi meidän on parannettava sekä Suomen kilpailukykyä, nostettava työllisyysastettamme, että parannettava työn tuottavuutta. Keinovalikoimassamme on useiden työmarkkinauudistusten lisäksi uudistukset työvoimapalveluihin työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi. Työ- ja elinkeinopalvelut ovat tässä avainasemassa.

Onko tekoäly ihmiskunnan uusi vallankumous vai tietoteknologisen vallankumouksen seuraava evolutiivinen askel? Tekoäly on jo muuttumassa osaksi arkeamme työelämässä, terveydenhuollossa, liikenteessä, ja viihteessä. Tekoäly kehittyy nopeasti ja vaikuttaa jo nyt läpileikkaavasti yhteiskunnan eri osa-alueilla; sen potentiaali on valtava. Se voi auttaa meitä löytämään ratkaisuja maailman haastavimpiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja sairauksiin.

Kesällä 2023 oli kulunut vasta kolme vuotta vuonna 2020 julkaistujen toimialojen vähähiilitiekarttojen valmistumisesta. Petteri Orpon hallitusohjelmaan kesäkuussa 2023 tehty kirjaus vähähiilitiekarttojen päivittämisestä evästi työ- ja elinkeinoministeriötä ja toimialoja tarttumaan työhön uudestaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Tällä mandaatilla päivitysprosessi käynnistyi syksyllä 2023. Syksyyn 2024 mennessä kaikki 14 tälläkin kertaa mukaan lähtenyttä toimialaa oli saanut työnsä päätökseen.

EU:lla on haastavat lähtökohdat tuleviin viiteen vuoteen. Geopoliittinen tilanne on epävarma ja useiden maiden poliittinen tilanne epävakaa. Talouteen kaivataan puhtia, ja puhtaat ratkaisut koetaan kasvun veturiksi. Investoinnit vaativat kuitenkin huimia pääomia ja vakaata säädösympäristöä. Ylijohtaja Riku Huttunen pohtii kolumnissaan EU:n energia- ja ilmastopolitiikan näkymiä ja valintaa, panostetaanko enemmän markkinoihin vai tukiin ja sääntelyyn.

Suomen talouden vaikeudet ja irtisanomisuutiset herättävät kysymyksen: onko kyse vain ohimenevästä taantumasta vai syvemmästä rakenteellisesta muutoksesta. Teknologinen kehitys ja elinkeinorakenteen murros tuovat mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Menestyäkseen Suomi ei voi jäädä sivustakatsojaksi – rakennemuutosta kannattaa edistää, eikä jarruttaa.  

Matkailu- ja ravintola-alalla on tuhansia työpaikkoja avoinna. Suomessa on ravintola-alan huippuosaajia, mutta tarvitsemme heitä lisää. Tekoäly ja digitalisaatio eivät tule viemään työpaikkoja aloilta, joilla tarvitaan luovuutta, kädentaitoja ja palveluhenkisyyttä. 

”Uusi strategiamme toimii ankkurina muutoksessa”, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Timo Jaatinen kolumnissaan.

Vietämme tänään jälleen valtakunnallista yrittäjän päivää. Haluamme kiittää kaikkia yrittäjiä heidän rohkeudestaan ja sinnikkyydestään. Tahdomme osaltamme tehdä töitä sen eteen, että Suomi olisi entistä parempi paikka yrittää, onnistua ja tuottaa hyvinvointia sekä itselle ja lähipiirille että laajemmin yhteiskunnalle. Ilman yrittäjiä Suomi ei menesty.

Nuorten työttömyys on erityisen vakava ongelma, sillä heikko kiinnittyminen työmarkkinoille ennustaa tutkimusten mukaan repaleista työuraa jatkossakin. Tänä vuonna liian monet nuoret jäivät vaille haluamaansa kesätyöpaikkaa.

Suomea vaivaavan työvoimapulan ratkaisemiseksi työnantajat tarvitsevat osaajia myös ulkomailta. EU-alueen lisäksi Suomi panostaa kansainvälisen rekrytoinnin yhteistyöhön Intian, Filippiinien, Vietnamin ja Brasilian kanssa. Työnantajien kannattaa rohkeasti hyödyntää tarjolla olevia palveluita kansainvälisten osaajien löytämiseksi.

Koronapandemia, Euroopan energiakriisi ja uusiutuvan energian tuotannon kustannusten aleneminen ovat muokkaamassa 2020-luvusta todellista puhtaan energian vuosikymmentä. Investoinnit uusiutuvaan sähköön, energiaverkkoihin ja -varastointiin ovat maailmassa jo nyt suuremmat kuin investoinnit öljyyn, maakaasuun ja kivihiilleen. Myös ydinvoiman tuotanto on kasvussa.

Meidät kaikki yllättänyt globaali koronapandemia vaikutti salamaniskun tavoin työelämään. Ehkä enemmän kuin mikään keksintö tai teknologinen edistysaskel, joiden valjastaminen käytännön tuotantoprosesseihin ja työtapoihin tapahtuu tavallisesti vähittäin ja ihmisten itsensä annostelemissa vaiheissa. Etä- ja hybridityö on nyt jo vakiintunut käytännöksi monilla työpaikoilla ja työtehtävissä.

Kenellekään ei liene jäänyt epäselväksi, että Suomessa on huutava osaajapula, joka jarruttaa talouskasvua nyt ja tulevaisuudessa. Tähän päätelmään päätymiseksi riittää pieni vilkaisu aiheesta julkaistuihin selvityksiin ja juttujen otsikoihin. Tuottavuuslautakunnan raportti viime lokakuulta kiteyttää sen otsikossaan näin: Osaajapula uhkaa tuottavuuden kasvua tulevaisuudessa.

Suomalaisilla työpaikoilla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa tuottavuutta. Työntekijät ovat erittäin osaavia ja työhyvinvointi on pitkällä aikavälillä kohentunut selvästi, kirjoittaa työministeri Arto Satonen kolumnissaan.

Maakaasun (metaanin) saatavuus ja hinta ovat olleet keskiössä Euroopan kohdattua Venäjän aggression liittyen Ukrainan sotaan. Massiivinen sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan käynnistyi helmikuussa 2022, mutta energiasota alkoi jo kesällä 2021 Venäjän manipuloidessa kaasukauppaa Euroopan unioniin.

OECD:n tiede- ja innovaatioministerit kokoontuivat huhtikuussa Pariisissa keskustelemaan ratkaisuista globaaleihin haasteisiin. Aiheina olivat geopoliittisen tilanteen vaikutukset tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan, näiden politiikkojen rooli kestävyyssiirtymissä sekä ennakoivan teknologiaohjauksen tavoitteet ja keinot. Johtopäätöksenä todettiin, että uudistava politiikka ja ennakoiva ohjaus auttavat hyödyntämään globaalien murrosten mahdollisuuksia ja hallitsemaan uusien kehittyvien teknologioiden riskejä.

Euroopan osaamisen teemavuotta vietettiin 9.5.2023–8.5.2024 Euroopan komission aloitteesta. Teemavuoden tavoitteena oli kiinnittää huomio työikäisten osaamiseen. Vaikka teemavuosi päättyi, työ osaamisen tunnistamisen, näkyväksi tekemisen ja kehittämisen eteen jatkuu.

Julkisen työnvälityksen tiedot huhtikuulta kertovat, että työttömyyden kasvu on pysähtynyt. Työmarkkinaennusteemme mukaan työttömien määrä alkaa kääntyä laskuun. Trendiä todistaa myös se, että lomautukset ovat vähentyneet jo tammikuusta lähtien. Uusia työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän. Työttömyyden kasvu on pitkälti lisääntyvää pitkäaikaistyöttömyyttä, sillä muiden kuin pitkäaikaistyöttömien määrä laskee jo hieman.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän päivittämään kansallista avaruusstrategiaa vuosille 2024–2030. Päivityksessä keskitytään avaruuspalveluiden laajempaan hyödyntämiseen yhteiskunnassa, erityisesti turvallisuuden, puolustuksen ja huoltovarmuuden näkökulmasta.