Kolumnit

Työvoimaa on tällä hetkellä tarjolla hyvin paljon. Yhdistettynä reaalipalkkojen vaimeaan nousuun tuloksena ovat työnantajien markkinat, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Vuoden 2025 alussa valtion vastuulla olleet julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Muutoksen myötä valtion TE-toimistot lakkautettiin, ja niiden asiakkaat, palvelut ja henkilöstö siirtyivät kunnille. Päätöksen siirrosta teki edellinen hallitus, ja nykyinen hallitus vastasi uudistuksen loppuunsaattamisesta. Valtion ja kuntien yhteinen tavoite on työllisyyden parantaminen ja kasvun luominen Suomessa.

EU-komission äskettäin tekemä Omnibus-ehdotus eroaa merkittävällä tavalla voimassa olevista velvoitteista. Suuryritys on nyt kiperässä päätöstilanteessa: onko perusteltua jäädä odottelemaan vai jatkaako kestävyysraportin valmistelua tästä vuodesta?

Hallituksen tärkein tavoite on saada Suomi jälleen kasvun tielle. Valtion pääomasijoitustoiminnan keskittäminen Suomen Teollisuussijoitus -konserniin on osa tätä työtä. Yhdessä uuden vahvemman teollisuuspoliittisen tehtävän, lisäpääomituksen ja tuoreen sijoitusstrategian avulla Tesistä tulee entistä vahvempi kasvun, uudistumisen ja investointien moottori.

Työttömyyden kasvu tekee lamasta yhä konkreettisemman osan monen arkea. Se ei ole vain taloustieteen määritelmä tai tilastoissa näkyvä ilmiö, vaan ihmisten elämässä tuntuva muutos, joka pakottaa sopeutumaan, luopumaan ja etsimään uusia suuntia. Vaikka talouden näkymät ovat synkät, laskusuhdanteet eivät kestä ikuisesti.

Itäisen Suomen elinvoiman edistäminen on ollut aluekehittämisen keskiössä vuosikymmeniä. 6. helmikuuta 2025 pääministerille on luovutettu ohjelmaehdotus toimenpiteiksi itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Miksi elinvoimainen itäinen Suomi on niin tärkeä ja mitä uutta ehdotus itäisen Suomen ohjelmaksi olisi tuomassa?

Suomessa vallitsee laaja ymmärrys ydinenergian tärkeästä roolista myös tulevaisuudessa. Uuden kapasiteetin rakentamiseen on halua, mutta investointien kannattavuus on vuosien mittaan selvästi heikentynyt. Mitkä eri keinot voisivat tulla kyseeseen ydinenergian edistämisessä? Tätä pohtii ylijohtaja Riku Huttunen kolumnissaan.

Vaikka talous on ollut matalasuhdanteessa jo parin vuoden ajan, Suomen työmarkkinat ovat osoittaneet yllättävää paineensietokykyä. Taustalta nousee kuitenkin rakenteellisia haasteita, kuten pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen, joka aiheuttaa tehottomuutta työmarkkinoiden toimivuuteen.

Muuttuva työelämä edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Ohjaus- ja valmennuspalvelut tukevat ihmisiä tekemään mielekkäitä ja kestäviä valintoja urapolulla heidän omista lähtökohdistaan. Uraohjaus toimii apuna, joka tekee työmarkkinoista joustavampia.

Ensi vuoden alusta työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Matalasuhdanteen keskellä kunnilla on edessään haasteiden lisäksi mahdollisuuksia vauhdittaa talouskasvua ja paikallista työllisyyttä.

Suomen työvoimapalvelut ovat historiallisen muutoksen kynnyksellä. Vuonna 2025 vastuu työvoimapalvelujen järjestämisestä siirtyy valtiolta 45 kunnalliselle työllisyysalueelle. Muutos korostaa tiedolla johtamisen keskeistä roolia, sillä hajautettu järjestelmä tarvitsee tehokasta päätöksentekoa tukevaa ja alueellisiin tarpeisiin vastaavaa tietopohjaa. Tiedolla johtaminen on välttämättömyys, joka mahdollistaa tehokkaan ja vaikuttavan palvelujen tuottamisen hajautetussa järjestelmässä. Samalla valtion, kuntien ja KEHA-keskuksen roolit uudistuvat, kirjoittavat neuvotteleva virkamies Lari Anttonen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja yksikön päällikkö Santtu Sundvall KEHA-keskuksesta kolumnissaan.

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa edelleen ja avoimia työpaikkoja on yhä vähemmän. Tilanne on tietenkin huolestuttava. Silti voimme riemuita siitä, että työllisyysaste on kuitenkin pysytellyt olosuhteisiin nähden korkealla tasolla. Työllisyysaste oli lokakuussa 76,3 prosenttia 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä, ja se on Suomen taloushistoriaa taaksepäin katsoen ihailtavan korkea.

Liikenne- ja lämmityssektorit sähköistyvät nopeasti. Raskas liikenne ja tietyt teolliset prosessit edellyttävät kuitenkin sähköistymisen ohella todennäköisesti myös muita ratkaisuja. Uusiutuva kaasut olisivat tehokas ratkaisu erityisesti liikenteen tiukentuviin päästövelvoitteisiin arvioi TEM:n Uusiutuva energia -ryhmän päällikkö Pekka Grönlund kolumnissaan.

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on turvata suomalainen hyvinvointi. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi meidän on parannettava sekä Suomen kilpailukykyä, nostettava työllisyysastettamme, että parannettava työn tuottavuutta. Keinovalikoimassamme on useiden työmarkkinauudistusten lisäksi uudistukset työvoimapalveluihin työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi. Työ- ja elinkeinopalvelut ovat tässä avainasemassa.

Onko tekoäly ihmiskunnan uusi vallankumous vai tietoteknologisen vallankumouksen seuraava evolutiivinen askel? Tekoäly on jo muuttumassa osaksi arkeamme työelämässä, terveydenhuollossa, liikenteessä, ja viihteessä. Tekoäly kehittyy nopeasti ja vaikuttaa jo nyt läpileikkaavasti yhteiskunnan eri osa-alueilla; sen potentiaali on valtava. Se voi auttaa meitä löytämään ratkaisuja maailman haastavimpiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja sairauksiin.

Kesällä 2023 oli kulunut vasta kolme vuotta vuonna 2020 julkaistujen toimialojen vähähiilitiekarttojen valmistumisesta. Petteri Orpon hallitusohjelmaan kesäkuussa 2023 tehty kirjaus vähähiilitiekarttojen päivittämisestä evästi työ- ja elinkeinoministeriötä ja toimialoja tarttumaan työhön uudestaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Tällä mandaatilla päivitysprosessi käynnistyi syksyllä 2023. Syksyyn 2024 mennessä kaikki 14 tälläkin kertaa mukaan lähtenyttä toimialaa oli saanut työnsä päätökseen.

EU:lla on haastavat lähtökohdat tuleviin viiteen vuoteen. Geopoliittinen tilanne on epävarma ja useiden maiden poliittinen tilanne epävakaa. Talouteen kaivataan puhtia, ja puhtaat ratkaisut koetaan kasvun veturiksi. Investoinnit vaativat kuitenkin huimia pääomia ja vakaata säädösympäristöä. Ylijohtaja Riku Huttunen pohtii kolumnissaan EU:n energia- ja ilmastopolitiikan näkymiä ja valintaa, panostetaanko enemmän markkinoihin vai tukiin ja sääntelyyn.

Suomen talouden vaikeudet ja irtisanomisuutiset herättävät kysymyksen: onko kyse vain ohimenevästä taantumasta vai syvemmästä rakenteellisesta muutoksesta. Teknologinen kehitys ja elinkeinorakenteen murros tuovat mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Menestyäkseen Suomi ei voi jäädä sivustakatsojaksi – rakennemuutosta kannattaa edistää, eikä jarruttaa.  

Matkailu- ja ravintola-alalla on tuhansia työpaikkoja avoinna. Suomessa on ravintola-alan huippuosaajia, mutta tarvitsemme heitä lisää. Tekoäly ja digitalisaatio eivät tule viemään työpaikkoja aloilta, joilla tarvitaan luovuutta, kädentaitoja ja palveluhenkisyyttä. 

”Uusi strategiamme toimii ankkurina muutoksessa”, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Timo Jaatinen kolumnissaan.