Ydinlaitoksia ovat ydinvoimalaitokset ja ydinjätehuollon laitokset

Olkiluoto 5

Suomessa on käytössä neljä ydinvoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu sähköteho on 2 794 megawattia. Yhteensä nämä voimalaitokset tuottavat sähköenergiaa vuodessa yli 20 terawattituntia (23.1 TWh v. 2019).

Fortum Power and Heat Oy:n kaksi painevesityyppistä laitosyksikköä, Loviisa 1 ja Loviisa 2, sijaitsevat Loviisan ydinvoimalaitoksella ja kummankin sähköteho on 507 megawattia. Yksiköt on otettu kaupalliseen käyttöön vuosina 1977 ja 1981.  Niiden nykyiset käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030.

Teollisuuden Voima Oyj:n Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevat Olkiluoto 1- ja Olkiluoto 2 -voimalaitosyksiköt ovat kiehutusvesityyppisiä, ja kumpikin on sähköteholtaan 890 megawattia. Yksiköt otettiin käyttöön 1979 ja 1982, ja niiden nykyiset käyttöluvat päättyvät vuonna 2038. Olkiluodossa otetaan käyttöön kolmas ydinvoimalaitosyksikkö, Olkiluoto 3, joka on sähköteholtaan noin 1 600 megawattia. Sen odotetaan olevan tuotantokäytössä vuonna 2022. Tyypiltään laitos on painevesireaktori.

Valtioneuvosto teki vuosina 2010 ja 2014 periaatepäätökset Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeesta. Tämän jälkeen Fennovoima jätti vuonna 2015 valtioneuvostolle rakentamislupahakemuksen. Valtioneuvoston käsittelyssä rakentamislupapäätöksen arvioidaan olevan vuonna 2021. Laitoksen sijaintipaikka on Pyhäjoella Hanhikivenniemessä ja laitos on sähköteholtaan 1 200 megawatin suuruinen painevesireaktori.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy valmistelee Espoon Otaniemessä sijaitsevan tutkimusreaktorin (FiR 1) käytöstäpoistoa. Reaktorin käyttö loppui vuonna 2015 ja sen lupa käytöstäpoistoa varten on valmistelussa valtioneuvostolle. Lupa käsitellään arvioilta vuonna 2021.

Suomessa ei valmisteta ydinpolttoainetta, vaan laitoksilla käytettävä ydinpolttoaine tuodaan ulkomailta. Voimalaitokset tekevät hankinnat kaupallisesti, mutta luvat polttoaineen tuontiin ja polttoaine-eräkohtaiset hyväksynnät antaa STUK.

Valtioneuvosto myönsi Terrafame Oy:lle helmikuussa 2020 luvan uraanin talteenottoon Sotkamon kaivoksen malmista. Uraani on sivutuote nikkelikaivoksessa, josta metallit uutetaan malmista kaivospaikalla sopivina yhdisteinä jatkojalostettaviksi tuotteiksi. Talteenotettava uraani on luonnonuraania, ja sen käyttö polttoaineena ydinreaktorissa edellyttää yhdisteen kemiallista prosessointia ja uraani-isotoopin rikastamista (uraanin isotooppirikastusta, jossa kasvatetaan rikasteessa olevan U-235:n osuutta suhteessa U-238:n osuuteen) ennen polttoaineeksi valmistusta. 

Sotkamon uraanin talteenottolaitos ei ole ydinlaitos, mutta uraanin talteenotto on ydinenergialain mukaista ydinenergian käyttöä ja edellyttää siksi lain mukaista valtioneuvoston lupaa. Talteenottolaitoksen valvontaa hoitaa STUK. 

Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte loppusijoitetaan ydinvoimalaitosten alueella. Suomessa on voimalaitosjätteen loppusijoituslaitokset Olkiluodossa ja Loviisassa. Käytössä olevien ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine tullaan sijoittamaan Eurajoen Olkiluotoon, jonne rakennetaan loppusijoituslaitosta. Loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä vastaa Posiva Oy. 

Laitos koostuu kapselointilaitoksesta ja maanalaisesta loppusijoitustilasta. Loppusijoituksessa käytetty polttoaine suljetaan kuparikapseleihin kapselointilaitoksessa (ns. KBS-3 konsepti), minkä jälkeen kapselit kuljetetaan loppusijoitustilaan ja sijoitetaan kallioperään tehtyihin kapselireikiin. Loppusijoitustilat suljetaan kunkin tilan täyttämisen jälkeen. 

Laitoksen ennakoidaan olevan käyttövalmiudessa vuoteen 2025 mennessä. Tätä ennen Posiva Oy tarvitsee valtioneuvoston myöntämän käyttöluvan, joka tulee olemaan ensimmäinen maailmassa. Laitoksen ennakoitu käyttöikä on noin 100 vuotta. Nyt arvioidun polttoainemäärän perusteella laitos tulisi siis toimimaan vuoteen 2120 asti.

Lisätietoja: Jorma Aurela, Linda Kumpula ja Jaakko Louvanto