Ydinlaitoksia ovat ydinvoimalaitokset ja ydinjätehuollon laitokset
Suomessa on käytössä viisi ydinvoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu sähköteho on noin 4 400 megawattia. Yhteensä nämä voimalaitokset tuottavat sähköenergiaa vuodessa yli 30 terawattituntia (22.6 TWh v. 2021).
Fortum Power and Heat Oy:n kaksi painevesityyppistä laitosyksikköä, Loviisa 1 ja Loviisa 2, sijaitsevat Loviisan ydinvoimalaitoksella ja kummankin sähköteho on 507 megawattia. Yksiköt on otettu kaupalliseen käyttöön vuosina 1977 ja 1981. Loviisan voimalaitosyksiköillä on voimassa olevat käyttöluvat vuoteen 2050 asti.
Teollisuuden Voima Oyj:n Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevat Olkiluoto 1- ja Olkiluoto 2 -voimalaitosyksiköt ovat kiehutusvesityyppisiä, ja kumpikin on sähköteholtaan 890 megawattia. Yksiköt otettiin käyttöön 1979 ja 1982, ja niiden nykyiset käyttöluvat päättyvät vuonna 2038. Olkiluoto 3 on sähköteholtaan noin 1 600 megawattia. Se otettiin tuotantokäyttöön vuonna 2023. Tyypiltään laitos on painevesireaktori.
Espoon Otaniemessä sijaitsevan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusreaktorin (FiR 1) käytöstäpoisto on parhaillaan meneillään. Reaktorin käyttö loppui vuonna 2015. Valtioneuvosto myönsi vuonna 2021 VTT:lle luvan tutkimusreaktorin käytöstä poistamiseen ja purkamiseen.
Suomessa ei valmisteta ydinpolttoainetta, vaan laitoksilla käytettävä ydinpolttoaine tuodaan ulkomailta. Voimalaitokset tekevät hankinnat kaupallisesti, mutta luvat polttoaineen tuontiin ja polttoaine-eräkohtaiset hyväksynnät antaa Säteilyturvakeskus (STUK).
Valtioneuvosto myönsi Terrafame Oy:lle helmikuussa 2020 luvan uraanin talteenottoon Sotkamon kaivoksen malmista. Terrafame käynnisti luonnonuraanin talteenoton kesäkuussa 2024. Uraani on sivutuote nikkelikaivoksessa, josta metallit uutetaan malmista kaivospaikalla sopivina yhdisteinä jatkojalostettaviksi tuotteiksi. Talteenotettava uraani on luonnonuraania, ja sen käyttö polttoaineena ydinreaktorissa edellyttää yhdisteen kemiallista prosessointia ja uraani-isotoopin rikastamista ennen polttoaineeksi valmistusta. Sotkamon kaivokselta talteenotettu uraani toimitetaan ulkomaille jatkojalostettavaksi, minkä jälkeen sitä voi hyödyntää ydinenergian tuotannossa.
Sotkamon uraanin talteenottolaitos ei ole ydinlaitos, mutta uraanin talteenotto on ydinenergialain mukaista ydinenergian käyttöä ja edellyttää siksi lain mukaista valtioneuvoston lupaa. Talteenottolaitoksen valvontaa hoitaa STUK.
Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Suomeen
Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte loppusijoitetaan ydinvoimalaitosten alueella. Suomessa on voimalaitosjätteen loppusijoituslaitokset Olkiluodossa ja Loviisassa. Käytössä olevien ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine tullaan sijoittamaan Eurajoen Olkiluotoon, jonne rakennetaan loppusijoituslaitosta. Loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä vastaa Posiva Oy.
Laitos koostuu kapselointilaitoksesta ja maanalaisesta loppusijoitustilasta. Loppusijoituksessa käytetty polttoaine suljetaan kuparikapseleihin kapselointilaitoksessa (ns. KBS-3 konsepti), minkä jälkeen kapselit kuljetetaan loppusijoitustilaan ja sijoitetaan kallioperään tehtyihin kapselireikiin. Loppusijoitustilat suljetaan kunkin tilan täyttämisen jälkeen.
Laitoksen ennakoidaan olevan käyttövalmiudessa 2020-luvun puolivälissä. Tätä ennen Posiva Oy tarvitsee valtioneuvoston myöntämän käyttöluvan, joka tulee olemaan ensimmäinen maailmassa. Laitoksen ennakoitu käyttöikä on noin 100 vuotta. Nyt arvioidun polttoainemäärän perusteella laitos tulisi siis toimimaan vuoteen 2120 asti.
Lisätietoja: Linda Kumpula ja Jaakko Louvanto