Orpon hallituksen työperäisen maahanmuuton toimet

Suomi tarvitsee kansainvälistä työvoimaa työmarkkinoiden kysyntään ja osaajapulaan vastaamiseksi. Työperusteisen maahanmuuton kehittämistyö jatkuu tälläkin hallituskaudella, jotta Suomi olisi veto- ja pitovoimainen paikka kansainvälisille osaajille tulla tekemään töitä ja rakentamaan elämäänsä.

Hallitus panostaa työperäisen maahanmuuton edistämiseen monin tavoin. Uudistetulla Talent Boost -ohjelmalla hallitus edistää osaajien saatavuutta, panostaa maakuvatyöhön ja sujuvoittaa oleskelulupaprosesseja. Kansainvälisen rekrytoinnin toimia kohdennetaan tehokkaasti Intiaan, Brasiliaan, Vietnamiin ja Filippiineihin uudella kumppanuusmallilla tarpeisiin sopivien rekrytointien lisäämiseksi. Hallitus valmistelee myös työperäisen hyväksikäytön torjunnan toimenpideohjelman, jotta suomalaiset työmarkkinat olisivat turvalliset kaikille.

Suomi haluaa pitää kiinni tänne muuttavista ja täällä jo asuvista osaajista sekä heidän perheistään. Keskeistä on, että Suomeen ulkomailta muuttavat työntekijät tuntevat olonsa tervetulleiksi ja kokevat nopeasti olevansa osa yhteiskuntaa.

Hallitus selvittää ja edistää pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Sujuvat pankkipalvelut, englanninkielinen varhaiskasvatus sekä kotimaisten kielten opetuksen saatavuus ovat jo tunnistettu panostamisen arvoisiksi. Samalla hallituksen syksyllä 2023 julkaiseman yhdenvertaisuustiedonannon mukaisesti suomalaisen työelämän vastaanottavuutta ja kykyä hyödyntää monikulttuurisuutta vahvistetaan. 

Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen. Suomen työmarkkinoilla on kuitenkin pula osaavasta työvoimasta. 

Työperäisen maahanmuuton edistäminen on yksi keskeinen keino vastata työnantajien osaajapulaan. 2000-luvulla työikäisen väestön määrää Suomessa on kasvattanut vain maahanmuutto. Kansainväliset osaajat myös tukevat suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, innovaatioita ja investointien saamista Suomeen. Tehokkaita toimia tarvitaan, koska Suomi kilpailee huippuosaajista muiden maiden kanssa. 

Työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Työperusteinen oleskelu Suomessa perustuu oikeuteen ja velvoitteiseen tehdä työtä.

Hallitus toteuttaa useita toimia, joilla muun muassa sidotaan työperusteinen oleskelulupa nykyistä vahvemmin työhön, lisätään työperusteisen maahanmuuton valvontaa ja estetään siihen liittyviä väärinkäytöksiä. 

Samalla hallitus sujuvoittaa työnantajien tarpeisiin sopivan työvoiman saamista muun muassa nopeuttamalla lupaprosesseja ja kohdistamalla resursseja kansainväliseen rekrytointiin valituista kohdemaista (Intia, Brasilia, Vietnam ja Filippiinit). 

Hallitusohjelman hankkeiden ja muutosten valmistelu on aloitettu työ- ja elinkeinoministeriössä kesällä 2023. Muun muassa uudistettu Talent Boost -ohjelma, kohdemaamalli sekä työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma valmistuvat vuoden 2024 alkuun mennessä. 

Ministeriö viestii hankkeiden ja muutosten etenemisestä ajankohtaisesti verkkosivuillaan. Lisätietoa hankkeiden etenemisestä löytyy tämän sivun lopussa olevasta taulukosta.

Hallitus vahvistaa erityisesti korkeasti koulutettujen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, vientiteollisuuden ja kausityöntekijöiden työperäistä maahanmuuttoa. Painopisteenä ovat lisäksi työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi. Työmarkkinoiden tilannekuvaa ja kansainvälisen rekrytoinnin toimiala- ja aluekohtaisia tarpeita seurataan jatkuvasti, ja toimia kohdennetaan tämän tiedon pohjalta.

Työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU/ETA-alueelta. Työperäisen maahanmuuton painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi. 

Kansainvälisen rekrytoinnin yhteistyötä kehitetään Intian, Brasilian, Vietnamin ja Filippiinien kanssa hallitusohjelman mukaisesti. Käynnissä on lisäksi monia toimia, jotka sujuvoittavat kansainvälistä rekrytointia lähtömaasta riippumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi työnantajien valtakunnallinen neuvontapalvelu, oleskelulupien yhden kuukauden tavoitekäsittelyaika ja tietoa antava Work in Finland -verkkosivusto.

Korkeasti koulutetut erityisosaajat ovat yksi hallituksen kansainvälisen rekrytoinnin kohderyhmistä ja muun muassa elinkeinoelämä on ilmaissut tarpeen erityisasiantuntijoiden saamiseksi Suomeen. Hallituksen tavoitteena on muun muassa käynnistää yhden viikon pikakaista, jotta huippuosaajat saavat oleskeluluvan vielä nopeammin kuin nykyään. Ks. myös kysymys Miten hallitus edistää ulkomaalaisten työntekijöiden Suomeen jäämistä?.

Hallituksen tavoitteena on puuttua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Toimenpiteitä tarvitaan lähtömaissa, osana oleskelulupamenettelyä sekä maahantulon jälkeisessä valvonnassa ja viranomaisyhteistyössä. Toimenpideohjelma valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä, ja sen toimeenpanoa seurataan läpi hallituskauden.