Lähetetyt työntekijät

rakennustyöntekijä

Työntekijöiden lähettämisestä on kyse silloin, kun ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen työhön.  Työntekijän tulee työskennellä tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja lähettämisen on tapahduttava vain rajoitetuksi ajaksi. Työntekijöitä voidaan lähettää alihankintana, vuokratyönä tai yritysryhmän sisäisenä siirtona.

Suomeen lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan työntekijöiden lähettämisestä annettua lakia riippumatta siitä, onko työnantaja EU-maasta tai EU:n ulkopuolelta. Lakia ei kuitenkaan sovelleta kauppamerenkulkua harjoittavien yritysten aluksilla työskenteleviin.

Lähetetyn työntekijän työsopimukseen on sovellettava tiettyjä Suomen säännöksiä ja määräyksiä. Niitä sovelletaan siltä osin kuin ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kuin muutoin sovellettavat säännökset.

Lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan sellaisenaan työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksiä. Osittain sovelletaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännöksiä. Lisäksi lähetettyjen työntekijöiden työsuhteissa on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten työaikaa, vuosilomaa ja työturvallisuutta koskevia määräyksiä.

Lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvasta saa tietoa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Eläketurvakeskus antaa lähetetyn työntekijän A1/E101 -todistuksia ja tekee ratkaisun sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä. Verohallinnosta saa tietoa lähetetyn työntekijän verotuksesta.

Lain muutokset 1.5.2024

Lakia muutettiin Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämien rikkomusmenettelyiden johdosta. Rikkomiset koskevat työntekijöiden lähettämistä koskevaa täytäntöönpanodirektiiviä ja tieliikenteen liikkuvuuspakettia koskevan direktiivin kansallista toimeenpanoa. Muutoksien tavoitteena on vastata paremmin näiden direktiivien vaatimuksia.  

  • Lakiin lisättiin lähetetyn työntekijän suojelemiseksi säännös vastatoimien kiellosta ja kiellon rikkomisesta seuraamuksena vahingonkorvausvelvollisuus. Lähettävä yritys ei saa kohdistaa lähetettyyn työntekijään kielteisiä seuraamuksia vastatoimina tai kohdella tätä muutoin epäedullisesti sen johdosta, että lähetetty työntekijä on käynnistänyt oikeudellisia tai hallinnollisia menettelyitä taikka ottanut yhteyttä viranomaiseen tämän lain mukaisten oikeuksiensa vaatimiseksi. Tarkoituksena on turvata lähetetyn työntekijän oikeus vaatia työntekijöiden lähettämisestä annetun lain mukaisia oikeuksiaan viranomaisissa ja tuomioistuinmenettelyssä ilman pelkoa vastatoimista.  
  • Laista on kumottu lähettävän yrityksen velvoite ilmoittaa työntekijöiden lähettämisestä rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle sekä tilaajan toimintavelvoite huolehtia työsuojeluviranomaisen pyynnöstä sopimuskumppanin tavoittamisesta ja tähän liittyvä laiminlyöntimaksu.  
  • Lähettävän yrityksen edustajan kelpoisuusvaatimuksia on täsmennetty. Edustajan tehtävää yhteydenpidosta on selkeytetty siten, että laissa todetaan edustajan toimivan yhteyshenkilönä lähettävän yrityksen ja viranomaisten välillä.
  • Lähettämisilmoituksessa edellytettäviä tietoja on täsmennetty lähettävän yrityksen vastuuhenkilöistä, jotka määräytyvät lähettävän yrityksen lainsäädännön mukaisesti. Ilmoitettavat vastuuhenkilöt tulee olla nimetty ja niiden ei tarvitse kuitenkaan olla yrityksen sijoittautumisvaltiossa. 

Lisäksi muutoksilla on tehostettu maantieliikenteessä lähetettyjen kuljettajien valvontaedellytyksiä täsmentämällä vaadittavien asiakirjojen säilytysaikavelvoitetta ja työsuojeluviranomaisen oikeutta käännösten pyytämiseen.
 

Lain muutokset 1.2.2022 (EU:n liikennepaketti)

Maantieliikenteen lähetetyt kuljettajat saatettiin työehtojen suhteen samaan asemaan muiden alojen lähetettyjen työntekijöiden kanssa.  Heihin on sovellettava palkkaa, työnantajan vastuuta matka- ja majoituskustannuksista, majoitusolojen laatuvaatimuksia ja lähettämisen ilmoitusmenettelyä koskevia säännöksiä.

Lakia ei sovelleta seuraaviin maantieliikenteen kuljetuksiin: 

  • tavaroiden ja matkustajien kahdenvälisiin kuljetuksiin
  • kun kuljettaja ajaa jäsenvaltion alueen halki kuormaamatta tai purkamatta rahtia ja ottamatta kyytiin tai laskematta kyydistä matkustajia (läpikulkutilanteet)
  • kahdenvälisiin yhdistettyihin tavarakuljetuksiin laissa säädetyin rajoituksin. 

Alihankintana tehtävissä kuljetuksissa sovelletaan jatkossa erityisiä hallinnollisia vaatimuksia ja valvontaa tukevia toimia EU-tasolla toteutettujen yhtenäisten vaatimusten mukaisesti. Samalla luovutaan edustajan asettamisvaatimuksesta.  Erityisiä velvoitteita ovat seuraavat:  

- Työnantajan (liikenteenharjoittajan) velvoite tehdä EU:n sähköisen IMI-järjestelmän kautta lähettämisilmoitus EU:n portaaliin Road Transport - Posting Declaration 

- Ilmoituksen tulee sisältää:

  • liikenteenharjoittajalle myönnetyn yhteisön liikenneluvan numero
  • liikenteenharjoittajan toimivaltaisen liikenteestä vastaavan henkilön tai muun yhteyshenkilön yhteystiedot sijoittautumisjäsenvaltiossa viranomaiskyselyihin vastaamiseksi sekä asiakirjojen tai ilmoituksien vastaanottamiseksi
  • kuljettajan yksilöintiin tarvittavat henkilötiedot, henkilötunnus, asuinpaikan osoite ja ajokortin numero
  • kuljettajan työsopimuksen alkamispäivä ja sopimukseen sovellettava lainsäädäntö
  • lähettämisen suunniteltu alkamis- ja päättymispäivä
  • tiedot käytettävien moottoriajoneuvojen rekisteritunnuksista
  • tieto siitä, onko palvelu tavaroiden tai matkustajien kuljetusta, kansainvälistä kuljetusta vai kabotaasikuljetusta.

- Kuljettajalla on oltava tienvarsitarkastuksia varten

  • jäljennös lähettämisilmoituksesta 
  • todisteet Suomessa toteutettavasta kuljetuspalvelusta 
  • ajopiirturin tiedot. 

-    Liikenteenharjoittajalla on jälkikäteinen seuraavien tietojen toimittamisvelvollisuus työsuojeluviranomaiselle:

  • työntekijän työaikakirjanpito Suomessa tehdystä työstä
  • todistus palkanmaksusta
  • tiedot lähetetyn kuljettajan työsuhteeseen sovellettavista työehdoista
  • tiedot kuljetuspalvelusta
  • ajopiirturin tiedot. 

Lain muutokset 1.12.2020 (lähetettyjen työntekijöiden muutosdirektiivi)

Muutokset koskevat seuraavia asioita:

  • lähetettyihin työntekijöihin sovellettavien palkkasäännösten täsmentämistä
  • työnantajan kuittausoikeuden rajoitusta työntekijän palkasta
  • palkkavertailun tekemiseen uusi säännös: jos työnantajan maksaman erän luonteesta on epäselvyyttä, maksettu erä katsotaan kustannusten korvaukseksi eikä palkaksi
  • sovellettavien työehtosopimusten laajentamista alihankinta- ja yritysryhmän sisäisissä siirroissa
  • majoitusolosuhteita koskevien vaatimusten soveltamista lähetettyihin samalla tavalla kuin kansallisiin työntekijöihin
  • lisätyöehtoja, joita on sovellettava pitkissä eli vähintään 12 kuukautta kestävissä lähettämistilanteissa
  • työnantajan velvollisuutta korvata Suomen tavanomaisesta työpaikasta liikkumisesta aiheutuvat matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset lähetetylle työntekijälle lähettämisen aikana.

Lisäksi Suomeen lähettämisestä aiheutuville matka- ja majoituskustannuksille on suojasäännös. Sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lähetetty työntekijä ei saa suojaa alkuperämaan lain, käytännön tai työsopimuksessa sovitun perusteella tai joissa suoja alittaisi olennaisesti Suomessa kyseisen työn osalta tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävän tason.  Säännöksellä sovitetaan yhteen lähtömaan, työsopimuksessa sovitun ja työntekomaan suojan taso.

Muutoksia lakiin työntekijöiden lähettämisestä 1.12.2020 (tyosuojelu.fi)

Valvonta

Työntekijöiden lähettämisestä annettua lakia valvovat työsuojeluviranomaiset. Tasa-arvolain noudattamista valvoo sekä tasa-arvovaltuutettu että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

Työsuojeluviranomaiset neuvovat työnantajia ja työntekijöitä työsuhdelainsäädäntöä ja yleissitovia työehtosopimuksia koskevissa kysymyksissä.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (96/71/EY) edellyttämä yhteysviranomainen Suomessa on Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, sähköposti: postedworkersfin(at)avi.fi.

Lisätietoja

Työlainsäädäntöesitteet

​​​​​​​Työlainsäädännön soveltaminen ja valvonta: Työsuojeluhallinto
Lainsäädännön valmistelu: Päivi Kantanen, Anette Laiho