Lämpömarkkinat

Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden. Kivihiilen käyttö on Suomessa vuonna 2019 annetun lain mukaan kielletty sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena 1.5.2029 alkaen. Energiantuotannon päästöt ovat jo nyt vähentyneet merkittävästi, sillä esimerkiksi kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt ovat lähes puolittuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Lämmityksen osalta työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on muun muassa edistää polttoon perustumattomien uusien kaukolämmön tuotantotapojen ja varastoinnin käyttöönottoa sekä energiajärjestelmien integraatiota.

Hiilineutraali lämmitys on avainasemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Kaukolämmön ja –jäähdytyksen rooli tulee olemaan keskeinen myös tulevaisuuden energiajärjestelmissä. Geo- ja maalämpö sekä muu uusiutuva energia yhdistettynä lämpöpumpputeknologiaan perustuviin energiantuotannon ratkaisuihin täydentävät päästöttömiä lämmönlähteitä, ja ne sopivat hyvin kaukolämpöverkostoon. 

Kaukolämpö on pitkään ollut Suomen yleisin lämmityskeino. Kilpailu lämmitysmarkkinoilla on kuitenkin kiristynyt viime vuosina voimakkaasti johtuen lämmön eri tuotantomuotojen teknologisesta kehityksestä, polttoainevalikoiman suppenemisesta ja päästöoikeuden hinnan voimakkaasta noususta sekä asiakkaiden kasvavasta kiinnostuksesta omaan hiilineutraaliin tuotantoon ja kustannusten ennustettavuuteen. 

Kaukolämpöjärjestelmät ovat Suomessa suljettuja ja hinnoittelu kiinteää. Kaukolämpöjärjestelmien joustavuuspotentiaali ja energiajärjestelmien integraatio nähdään mahdollisuutena hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin. Suomessa onkin energiayhtiöiden toimesta viime vuosina etsitty kilpailukykyisiä lämmön tuotanto- ja hankintatapoja ja kehitetty eri liiketoimintamalleja, kuten kaksisuuntaista ja avointa kaukolämpöä kahdenvälisin sopimuksin. Lisäksi on tutkittu matalalämpöverkkoja sekä kaukolämpöverkon lämpötilan laskemista.

Lämmitysjärjestelmien tehostamismahdollisuudet

Lämmitysjärjestelmien tehostamismahdollisuuksia on tutkittu viime vuosina laajasti. Kaukolämpöverkon lämpötilan laskeminen sekä lämmön varastointi on tunnistettu olennaisimmiksi keinoiksi tehostaa kaukolämpöjärjestelmien tehokkuutta. Matalampi lämpötila mahdollistaa hukkalämpöjen paremman hyödyntämisen. Kaukolämpövarastojen avulla taas voidaan pienentää huippukattiloiden tarvetta, jonka avulla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käytön tarvetta. Lisäksi sähköön perustuvat lämmitysteknologiat voivat toimia sähköjärjestelmälle jouston lähteenä, millä on yhä suurempi merkitys sähköjärjestelmän kannalta. 

Uusien rakennettavien hiilineutraalien alueiden kehittymiselle olisi hyödyllistä toteuttaa useampaan lämmitystapaan perustuvia ratkaisuja, jolloin eri lämmitysjärjestelmiä voidaan käyttää mahdollisimman vähäpäästöisesti automatikkaa hyväksikäyttäen. Kaukolämmön avulla sähkön ja lämmön sektori-integraatio voidaan toteuttaa laajassa mittakaavassa ja kustannustehokkaasti. Kiertotalousajattelun mukainen lämmön kierrätys on myös järkevämpää kaupunkitasolla kaukolämpöverkon mahdollistamana.

Lisätiedot: Päivi Laitila ja Pia Kotro