- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Avaruusstrategia asettaa kunnianhimoiset tavoitteet suomalaiselle avaruustoiminnalle
Suomen kansallinen avaruusstrategia päivitettiin syksyllä 2018 ottamaan huomioon alan murroksen. Ns. New Space Economy muuttaa alaa, kun piensatelliittien ja yksityisten laukaisupalvelujen kehittyminen mahdollistaa aiempaa edullisemman ja yksinkertaisemman pääsyn avaruuteen ja uudet globaalisti skaalautuvat liiketoimintamallit. Tässä murroksessa avaruusalan toimijat, roolit ja tekemisen tavat uudistuvat. Uudet yksityiset palveluntarjoajat täydentävät julkisesti rahoitettuja ja operoitavia satelliittijärjestelmiä. Suomalainen osaaminen on kehittynyt vuosikymmenten aikana kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle, joka on hyödynnettävissä avaruustoimintaan liittyvän maailmanlaajuisen murroksen yhteydessä
Avaruusstrategian tavoitteena on, että vuonna 2025 Suomi on maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset.
Tavoitetta tukevat konkreettiset toimenpiteet. Toimenpiteet on jaettu kolmeen teemaan:
- markkinoille pääsyn edellytykset
- kansainvälinen vaikuttaminen
- tutkimus.
Teemoille on määritelty konkreettiset numeeriset tai sanalliset tavoitteet vuoteen 2025 mennessä.
Avaruusasiain neuvottelukunta ohjaa ja seuraa kansallisen avaruusstrategian toteuttamista.
Lisätietoja: