Teollisoikeudet suojaavat aineetonta omaisuutta

Teollisoikeudet kuuluvat tekijänoikeuden ohella aineettomiin oikeuksiin (intellectual property rights). Teollisoikeudet ovat usein rekisteriin merkittäviä yksinoikeuksia, joilla toimija voi turvata tuotekehitykseen, brändiin tai muotoiluun tekemiään investointeja.

Yksinoikeus antaa haltijalleen oikeuden estää muita hyödyntämästä suojattua merkkiä, keksintöä tai muotoilua. Yksinoikeuden haltija voi myös myöntää aineettomaan omaisuuteensa käyttölupia korvausta vastaan. Keskeiset teollisoikeudet ovat patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit ja mallioikeus.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa teollisoikeuslainsäädännöstä ja osallistuu teollisoikeuksia koskevaan työhön EU:ssa ja kansainvälisesti. Hakemusten käsittelystä ja kansallisista teollisoikeusrekistereistä vastaa Patentti- ja rekisterihallitus.

Patentti on yksinoikeus, joka annetaan määräajaksi uudelle tekniselle ratkaisulle, eli keksinnölle. Jotta keksinnölle voidaan myöntää patentti, sen on oltava uusi, sen pitää erota selkeästi olemassa olevista ratkaisuista ja sen pitää olla teollisesti käyttökelpoinen. Yksinoikeus tarkoittaa, että muu kuin patentin haltija ei saa luvatta hyödyntää keksintöä.

Patentti haetaan maa- tai aluekohtaisesti ja suojaa keksinnölle saa vain niillä alueilla, joilla patentti on voimassa. Suomessa kansallisen patentin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus. Lisäksi Euroopan patenttivirasto käsittelee eurooppapatenttihakemuksia, joilla on mahdollista saada eurooppapatentti useassa Euroopan maassa.

Euroopassa on käynnissä eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistus. Sen myötä on mahdollista myös saada tulevaisuudessa 26 EU-maata kattava vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti.

Patentteihin liittyy olennaisesti myös kysymys siitä, kenelle oikeus keksintöön kuuluu. Lähtökohtaisesti oikeus kuuluu keksijälle, mutta työsuhteessa oikeudet voivat kuulua myös työnantajalle. Laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin ja korkeakoulukeksintölaissa säädetään keksijän ja työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Lisätietoa patenteista:

Hyödyllisyysmallilla suojataan patentin tavoin keksintöä. Se muistuttaa suurelta osin patenttia ja tunnetaan myös nimellä pikkupatentti. Termi kuvaa sitä, että hyödyllisyysmalli on helpompi saada kuin patentti.

Hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on patentin vastaavaa vaatimusta alhaisempi ja myös hakemusmenettely on kevyempi. Hyödyllisyysmalli soveltuukin erinomaisesti esimerkiksi lyhytikäisen teknologian suojaamiseen tai pienille yrityksille.

Suomessa hyödyllisyysmallihakemukset käsittelee Patentti- ja rekisterihallitus. Hyödyllisyysmallijärjestelmiä on myös joissakin muissa maissa, mutta järjestelmä ei ole samalla tavoin laajalle levinnyt ja kansainvälinen kuin patenttijärjestelmä.

Lisätietoa hyödyllisyysmalleista:

Patentti- ja rekisterihallitus

Tavaramerkki on yksinoikeudella suojattava tunnusmerkki, joka yksilöi haltijansa tavaroita tai palveluita. Tavaramerkki on yrityksen tunnus suhteessa asiakkaisiin ja usein tärkeä osa yrityksen brändiä.

Yksinoikeus tavaramerkkiin saadaan joko rekisteröimällä merkki tavaramerkkirekisteriin tai vakiinnuttamalla merkki. Jälkimmäinen tarkoittaa merkin tunnettuutta asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä. Suomessa tai EU:n alueella suojattu tavaramerkki antaa haltijalleen yksinoikeuden merkin käyttöön elinkeinotoiminnassa. Tämä tarkoittaa, että muut toimijat eivät saa käyttää tavaroidensa tunnuksena merkkejä, jotka ovat suojatun merkin kanssa identtisiä tai siihen sekoitettavissa.

Lisätietoa tavaramerkeistä:

Mallioikeus tarkoittaa yksinoikeutta tuotteen ulkomuodon kaupalliseen hyväksikäyttöön. Esimerkiksi uusi pakkaus tai uudenlainen mobiililaitteen muoto voidaan suojata jäljittelijöiltä. Tavoitteena on kannustaa uuteen muotoiluun ja tukea niitä, jotka ovat halukkaita investoimaan suunnitteluun.

Yksinoikeus malliin saadaan rekisteröimällä se Patentti- ja rekisterihallituksen mallirekisteriin. Rekisteröinnin edellytyksenä on, että malli on uusi ja yksilöllinen. Euroopan unionin alueella voi myös rekisteröidä yhteisömallioikeuden tai turvautua rekisteröimättömälle mallille annettavaan lyhytaikaisempaan suojaan.

Lisätietoja mallioikeudesta:

Yhteystiedot

Stiina Löytömäki, Erityisasiantuntija
työ- ja elinkeinoministeriö, Innovaatiot ja yritysrahoitusosasto, Innovaatiopolitiikka-ryhmä, INNO Puhelin:0295047107 Sähköpostiosoite: [email protected]