Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
Alueiden kehityksen seurannassa hyödynnetään laaja-alaisesti sekä kansallisia että kansainvälisiä tilasto- ja tutkimuslähteitä. Alueellista tutkimus- ja ennakointitietoa tuotetaan ja hyödynnetään runsaasti myös maakuntien liitoissa ja ELY-keskuksissa.
Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi alueellista ennakointityötä ja sen yhteensovitusta kansallisen ennakoinnin kanssa. Ennakointi on tulevaisuustyötä, jossa koulutuksen ja osaamisen ohella rakennemuutoksen ennakointi.
Aluekehityksen tilannekuva
Maakuntauudistuksen myötä alueiden kehitystä koskevan tiedon merkitys korostuu. Valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskusteluja varten laaditaan aluekehityksen tilannekuva, joka koostuu sekä määrällisistä indikaattoreista että laadullisesta asiantuntija-arviosta.
Tilannekuvan osa-alueita ovat: väestö, julkinen/kuntatalous, aluetalous, työllisyys, yritystoiminta, osaaminen, terveys ja hyvinvointi, asuminen, liikenne ja ympäristön kestävä kehitys.
Aluekehitystä kuvaavat tilastotiedot
Tilastomuuttujista lyhyemmällä aikavälillä seurataan lähinnä työmarkkinatilannetta ja yritysten suhdanteita maakunnittain. Pidemmän aikavälin keskeisiä muuttujia ovat alueiden talous ja kilpailukyky sekä väestönkehitys.
Aluekehitystä kuvaavia tilastotietoja kootaan eri lähteistä, joista tärkeimpiä ovat Tilastokeskuksen StatFin -tietokanta sekä TEM:n ylläpitämä maksullinen ToimialaOnline -tietokanta. Aluetasona tarkastelussa on maakunta ja eräiltä osin seutukunta.
Paikkatietopohjainen kaupunki-maaseutuluokitus
Alueiden kehittämisen ja suunnittelun haaste on alueiden erilaisuuden huomioiminen. Kuntakoon suurentuessa kuntapohjaiset luokitukset soveltuvat yhä heikommin alueiden erojen tunnistamiseen. Paikkatietoihin perustuva kaupunki-maaseutu-alueluokitus tunnistaa erilaiset kaupunkimaiset ja maaseutumaiset alueet sekä näiden välivyöhykkeet hallinnollisia alueita tarkemmin.
Luokitus on katseltavissa ja aineisto ladattavissa SYKE:n ympäristö- ja paikkatietopalvelussa.
Lisätietoja: Hanna-Maria Urjankangas