Työaikaa säätelevät työaikalaki sekä työ- ja virkaehtosopimukset
Työaikaa on työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Matkustamiseen käytetty aika ei ole työaikaa, ellei sitä voida pitää työsuorituksena. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia, ettei työajan ulkopuolinen matkustaminen kuormita kohtuuttomasti työntekijöitä. Työaikalakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Lakia ei sovelleta työntekijään, jonka työaikaa ei määritellä ennalta eikä sen käyttöä valvota ja jonka työ täyttää säädetyt lisäedellytykset.
Säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityö
Työsuhteessa noudatettavasta työajasta sovitaan yleensä työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa. Työaikalain näkökulmasta työaika voi olla säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä. Lisä- ja ylityö ovat säännöllisen työajan ylittävää työtä, joka edellyttää työntekijän suostumusta. Ylityöstä maksetaan lisäksi korotettua palkkaa.
Säännöllisen työajan enimmäismäärä ja järjestämistapa määräytyy työaikalain, työehtosopimusmääräysten tai niihin perustuvien paikallisten sopimusten mukaan.
Yleistyöaika
Yleistyöaikaa noudatettaessa säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika voidaan myös järjestää keskimääräiseksi siten, että viikoittainen työaika on keskimäärin 40 tuntia enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Tällöin vuorokautinen työaika ei saa kuitenkaan ylittää kahdeksaa tuntia.
Jaksotyöaika
Jaksotyössä säännöllisen työajan enimmäismäärä on 80 tuntia kahden viikon tai 120 tuntia kolmen viikon pituisen jakson aikana. Jaksotyön teettäminen on sallittu vain laissa säädetyillä aloilla tai jos siitä on sovittu valtakunnallisessa työ- tai virkaehtosopimuksessa.
Työnantajan ja työntekijän sopimukseen perustuva säännöllinen työaika
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä kahdella tunnilla, jollei työehtosopimuksesta muuta johdu. Tällöin viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoittua enintään 40 tunniksi enintään neljän kuukauden ajanjakson aikana. Viikoittainen säännöllinen työaika ei saa ylittää 48:aa tuntia.
Työ- ja virkaehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika
Säännöllisen työajan järjestämistapa voi perustua myös valtakunnalliseen työ- tai virkaehtosopimukseen. Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.
Liukuva työaika
Työnantaja ja työntekijä saavat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta. Tällöin työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Se voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.
Joustotyöaika
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia joustotyöaikaehdosta. Sen mukaan vähintään puolet työajasta on oltava sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi päättää itsenäisesti. Joustotyöajasta on tehtävä kirjallinen sopimus, jonka vähimmäissisällöstä on säädetty. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Joustotyöaikaehto voidaan irtisanoa päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa.
Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Työpaikalla voidaan sopia kirjallisesti työaikapankin käyttöönotosta. Sopimuksen vähimmäissisällöstä on säädetty, samoin kuin siitä, millä edellytyksillä saatava voidaan siirtää työaikapankkiin ja miten vapaita pidetään.
Työajan enimmäismäärä
Työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. Työajan enimmäismäärää laskettaessa huomioidaan kaikki tehdyt tunnit (säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityö). Valtakunnallisella työehtosopimuksella tasoittumisjakson pituus voidaan pidentää 12 kuukauteen.
Yötyö
Säännöllinen yötyö on mahdollista vain laissa säädetyissä tehtävissä tai jos siitä on sovittu valtakunnallisessa työehtosopimuksessa. Tilapäinen yötyö on kuitenkin sallittua. Säännöllistä yötyötä voidaan tehdä esimerkiksi jaksotyöaloilla ja vuorotyössä. Peräkkäisten yövuorojen määrää on rajoitettu.
Hätätyö
Poikkeuksellisissa tilanteissa työnantaja saa teettää työtä säännöllisen työajan ja ylityön lisäksi. Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut tai vakavasti uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai uhkaa johtaa hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen. Hätätyötä voidaan teettää enintään kaksi viikkoa.
Päivittäiset tauot
Yli kuusi tuntia jatkuvan työpäivän aikana työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin tauosta. Jos työaika vuoro- tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on annettava vähintään puolen tunnin tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.
Vuorokausi- ja viikkolepo
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkua seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön vuorokausilepo. Tietyin laissa säädetyin edellytyksin vuorokausilepoa voidaan lyhentää esimerkiksi työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen sitä edellyttäessä. Jos vuorokausilepoa lyhennetään, lähtökohtaisesti seuraavan vuorokausilevon vähimmäiskestoa pidennetään vastaavalla määrällä.
Työntekijälle on lisäksi annettava kerran seitsemän päivän aikana viikkolepo, jonka pituus on vähintään 35 tuntia. Lähtökohtaisesti viikkolepo on annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan laissa säädetyin edellytyksin sopia keskimääräiseksi.
Käynnissä oleva lainsäädäntöhanke
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta
Katso myös
Lisätietoja
Työlainsäädännön soveltaminen ja valvonta: Työsuojeluhallinto
Lainsäädännön valmistelu: Nico Steiner, Katja Peltola