Kirjanpito

Lähes kaikki lainsäädännön tuntemat yhteisöt sekä säätiöt ovat kirjanpitovelvollisia. Lisäksi luonnollinen henkilö, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen.
 
Kirjanpitoa sääntelee kirjanpitolaki  ja -asetus, joiden kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Tämän lisäksi useissa erityislaeissa on kirjanpitoa koskevia erityissäännöksiä.

Kirjanpitolain pohjana on EU:n tilinpäätösdirektiivi, joka sääntelee tilinpäätösten sisältöä. Juokseva kirjanpito on edelleen lähtökohtaisesti kansallisen sääntelyn alaista. Kirjanpitolakia muutettiin vuoden 2016 alussa lailla 1620/2016.

Tilinpäätöksen yleiseksi tehtäväksi on katsottu oikean ja riittävän kuvan antaminen kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätöksille kansainväliset standardit

Kansainvälinen kehitys on johtamassa tilinpäätösten yhä suurempaan kansainväliseen harmonisointiin. EU:n ministerineuvoston hyväksymässä ns. IAS-asetuksessa jäsenvaltioiden julkisesti noteeratut yhtiöt velvoitetaan laatimaan konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää myös asetuksen ja sitä kautta kyseisten standardien laajemmasta soveltamisalasta.

Kirjanpitolautakunta

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan kirjanpitolautakunnan tehtävänä on antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta.  Lautakunta voi myös erityisestä syystä myöntää määräajaksi poikkeuksia tietyistä kirjanpitolain pakottavista säännöksistä.

Lautakunnan yleisohjeet sekä julkistetut lausunnot ja poikkeusluvat kirjanpitolautakunta.fi-sivustolla

Lainsäädäntöä:

• Kirjanpitolaki (1336/1997) ja –asetus (1339/1997)
• Asetus kirjanpitolautakunnasta (784/1973)

Lisätietoja: Timo Kaisanlahti