Yhteistoimintalain muuttaminen

Yhteistoimintalain muutokset ovat yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista, joilla puretaan työllistämisen esteitä ja vahvistetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Hallituksen tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa, jota yhteistoimintalain soveltamisesta aiheutuu erityisesti alle 50 työntekijän yrityksille. Lisäksi uudistuksella nopeutetaan kaikkien yritysten kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin.

Hallitusohjelman kirjaukset yhteistoimintalain muutoksista voidaan jakaa kolmeen teemaan:

1. Henkilöstömäärään perustuva soveltamiskynnys
2. Muutosneuvottelujen kesto
3. Henkilöstön hallintoedustus

Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset yhteistoimintalain soveltamisalan nostamisesta sekä muutosneuvotteluiden vähimmäiskeston lyhentämisestä puolella. Henkilöstön hallintoedustuksen mahdolliset muutostarpeet arvioidaan toisessa vaiheessa.

Yhteistoimintalakia on sovellettu yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. 1.7.2025 alkaen yhteistoimintalakia sovelletaan pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä, yhteisöissä ja sivuliikkeissä. Laissa säädetään kuitenkin tietyistä velvoitteista työnantajille, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20−49 työntekijää (ks. kohdat jatkuvasta vuoropuhelusta ja muutosneuvotteluvelvoitteesta).

Lisäksi säännöksiä liikkeen luovutuksesta, sulautumisesta ja jakautumisesta sovelletaan edelleen kaikkiin säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin.

Työnantajan ja henkilöstön välisen jatkuvan vuoropuhelun tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välisten asioiden käsittelyä.

1.7.2025 alkaen työnantajan ja henkilöstön välinen jatkuva vuoropuhelu kevenee säännöllisesti 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä. Työnantajan on luotava työpaikkakohtaiset käytännöt säännönmukaisen jatkuvan vuoropuhelun käymiseksi. Myös jo olemassa olevat käytännöt voivat toteuttaa edellytykset jatkuvan vuoropuhelun käymisestä. Työnantaja käy vuoropuhelua henkilöstön edustajan kanssa, jolleivat työnantaja ja henkilöstön edustaja sovi, että vuoropuhelu käydään henkilöstön kanssa yhdessä. Jos henkilöstöllä ei ole edustajaa, työnantaja käy vuoropuhelua henkilöstön kanssa yhdessä.

Säännöllisesti alle 50 työntekijää työllistävällä yrityksellä tai yhteisöllä ei ole enää 1.7.2025 alkaen laista johtuvaa velvoitetta käydä yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvotteluita, jotka koskevat työnantajan harkitsemia, työnjohtovallan piiriin kuuluvia yhden tai useamman työntekijän asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia (ns. kevyet muutosneuvottelut, joiden tavoitteena ei ole vähentää työvoiman käyttöä).

Työnantajien, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20–49, tulee käynnistää muutosneuvottelut niissä tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijään kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä, eli irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Työnantajan harkitsemista lomautuksista, jotka perustuvat työn tai työnantajan työn tarjoamisen edellytysten tilapäiseen vähentymiseen (enintään 90 päivää kestävät lomautukset), ei kuitenkaan tarvitse käydä muutosneuvotteluita.

Yhteistoimintalaissa säädetään työvoiman käytön vähentämistä koskevien muutosneuvotteluiden kestosta. Muutosneuvotteluita on aiemmin käyty vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää, riippuen neuvotteluiden kohteesta.

Muutosneuvotteluiden neuvotteluaikoja lyhennetään 1.7.2025 alkaen puolella. Muutos koskee kaikkia lain soveltamisalan piiriin kuuluvia yrityksiä, yhteisöjä ja sivuliikkeitä. Muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto on joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää, riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen tai yhteisön henkilöstömäärästä.

Lakiin lisätään 1.7.2025 alkaen säännös, joka koskee työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavaa aikaa. Säännöstä sovelletaan, jos työnantaja antaa neuvotteluesityksen suunnitelmastaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Irtisanotun työntekijän työsopimus ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää. Neuvotteluesitys toimitetaan viranomaiselle neuvotteluiden alussa.

Säännöksen tarkoituksena on varata riittävä aika työvoimaviranomaiselle selvittää työllistymistä tukevat työvoimapalvelut yhdessä työnantajan kanssa.

Hallintoedustuksella tarkoitetaan henkilöstön edustusta yrityksen hallinnossa, esimerkiksi hallituksessa tai johtoryhmässä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä muun muassa henkilöstön hallintoedustuksen osalta.

Varatuomari Jukka Ahtela luovutti 21.1.2025 työministeri Arto Satoselle selvityksen henkilöstön hallintoedustuksen mahdollisista muutostarpeista. Selvitystä käsitteli seuraavaksi kolmikantainen työryhmä, jonka toimikausi oli 1.1.−31.3.2025. Hallitus päätti puoliväliriihessään keväällä 2025 laskea henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisrajan 150:stä 100 työntekijän yrityksiin. Lisäksi todettiin, että hallintoedustus tulee toteuttaa hallituksessa tai johtoryhmässä. Muutosta valmistelemaan on asetettu kolmikantainen työryhmä.

Yhteistoimintain muutoksia on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi olleet edustettuina SAK ry, Akava ry, STTK ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ry.

Soveltamiskynnykseen ja muutosneuvotteluiden kestoon liittyviä kysymyksiä käsiteltiin kolmikantaisen työryhmän ensimmäisellä toimikaudella 11.12.2023–20.6.2024. Työryhmän tehtävänä oli valmistella mietintö hallituksen esityksen muodossa. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Eriävän mielipiteen jättivät palkansaajakeskusjärjestöt yhdessä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ry. Työryhmän mietintö oli lausuntokierroksella 28.6.−23.8.2024.

Työryhmän toinen toimikausi oli 1.1.2025–31.3.2025. Sen aikana työryhmä käsitteli selvitystä hallintoedustuksen muutostarpeista.

Hallitus päätti puoliväliriihessä keväällä 2025 laskea soveltamisrajan 100 työntekijän yrityksiin. Muutoksen valmisteluun asetettiin 20.5.2025 kolmikantainen työryhmä.

Soveltamiskynnyksen nostoon ja muutosneuvotteluiden kestoon liittyvät muutokset tulevat voimaan 1.7.2025.