Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa

Jos työnantaja joutuu maksuvaikeuksiin tai maksukyvyttömäksi, on sillä lähes aina vaikutusta työntekijöiden asemaan. Maksuvaikeudet voivat johtaa viivästyksiin palkanmaksuissa tai palkanmaksu voi lakata kokonaan. On erittäin tärkeää, että työnantaja pitää taloudellisessa kriisitilanteessaan henkilöstöään ajan tasalla siitä, kuinka tilanne on vaikuttamassa henkilöstöön.

Jos työntekijöiden palkkoja jää saamatta, on palkkasaatavia syytä ripeästi hakea palkkaturvana. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijöiden palkkasaatavat työnantajan maksukyvyttömyyden varalta.

Työnantajan yrityssaneeraus

Työnantaja voi hakeutua yrityssaneeraukseen maksukyvyttömyytensä tai uhkaavan maksukyvyttömyyden perusteella. Työntekijöiden kannalta työsuhteet jatkuvat normaalisti, jollei työsopimuksia irtisanota. Yrityssaneerausmenettelyn aikana työnantaja voi eräin edellytyksin noudattaa työsopimuksen kestosta riippumatta kahden kuukauden irtisanomisaikaa.

Lähtökohtaisesti työnantajan pitäisi kyetä maksamaan yrityssaneeraushakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneet palkat normaalisti. Lisäksi työnantajan pitäisi pystyä maksamaan saneeraushakemusta edeltäneet lomapalkat ja –korvaukset sekä palkat edeltäneeltä kolmelta kuukaudelta. Jos näin ei tapahdu, on syytä tehdä palkkaturvahakemus.

Työnantajan konkurssi

Maksukyvytön työnantaja saatetaan asettaa konkurssiin työnantajan itsensä tai jonkin velkojan hakemuksesta. Konkurssipesän asioista huolehtii tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja. Konkurssin alettua pesänhoitaja yleensä irtisanoo työntekijöiden työsopimukset noudattaen 14 päivän erityistä irtisanomisaikaa.

Konkurssitilanteissa työntekijöillä on lähes aina saamatta palkkoja. Pesänhoitaja voi hakea palkkaturvaa työntekijöiden lukuun, jos pesänhoitaja ja palkkaturvaviranomainen pitävät saatavia riittävän selkeinä. Muussa tapauksessa työntekijöiden on tehtävä palkkaturvahakemus itse. Lisätietoa saa palkkaturvaviranomaiselta.

Palkkaturva

Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteeseen perustuvat saatavat, jos työnantaja on maksukyvytön. Palkkaturvaa voi hakea työntekijä itse tai työntekijäjärjestö. Jos työnantaja on konkurssissa, palkkaturvaa voi hakea myös konkurssipesä.

Palkkaturvan maksamisen keskeisimmät edellytykset ovat:

• saatava perustuu työsuhteeseen
• saatavaa on haettu kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä
• työnantaja on maksukyvytön
• saatava on perusteeltaan ja määrältään selvä.

Palkkaturvan enimmäismäärä on 15 200 euroa. Työaikapankkiin perustuvia saatavia voidaan kuitenkin maksaa palkkaturvana määrä, joka vastaa työntekijän kuuden kuukauden palkkaa.

Palkkaturva-asian käsittelee Uudenmaan ELY-keskus. Hakemuksen voi kuitenkin jättää myös TE-toimistoon. Valtio perii palkkaturvana maksetut määrät työnantajalta. ELY-keskus huolehtii valtion saatavan perinnästä.

Työnantajat rahoittavat palkkaturvan kollektiivisesti työttömyysvakuutusmaksun kautta. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa vuosittain valtiolle palkkaturvana maksetun ja työnantajilta takaisinperityn määrän erotuksen.

Suoraan lisäeläkejärjestelmään perustuvat lisäeläke-edut ja työnantajan maksukyvyttömyys

Suoralla lisäeläkkeellä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja vastaa itse lupaamansa lisäeläkkeen maksamisesta ja hallinnoimisesta. Tällaisia lisäeläkejärjestelyitä on kutsuttu joskus myös työnantajan eläkelupauksiksi tai kirjanpidollisin varauksin järjestetyiksi lisäeläkejärjestelyiksi.

Työnantajan on turvattava vähintään puolet suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvan eläkevastuun määrästä työnantajan konkurssin tai yrityssaneerauksen varalta. Tätä velvoitetta kutsutaan turvaamisvelvoitteeksi.

Työnantaja voi toteuttaa turvaamisvelvoitteen seuraavilla tavoilla:

• ottamalla eläkevastuun turvaavan vakuutuksen, kuten esimerkiksi luotto- tai takausvakuutuksen
• asettamalla eläkevastuun turvaavan vakuuden. Vakuus voi olla myös pankkitakaus.
• muulla edellä tarkoitettuihin keinoihin rinnastettavalla tavalla, jolla työntekijän lisäeläkeoikeus tulee tosiasiallisesti turvatuksi työnantajan konkurssin tai yrityssaneerauksen varalta.

Turvaamisvelvoitteen katsotaan toteutuneen myös, jos työnantaja on toteuttanut vähintään puolet työntekijälle lupaamastaan lisäeläke-edusta ryhmäeläkevakuutuksena, yksilöllisenä eläkevakuutuksena tai eläkesäätiön tai -kassan kautta ja muun osan suoralla lisäeläkejärjestelyllä.

Työnantajan on tilikausittain annettava työntekijälle tai muulle edunsaajalle kirjallinen selvitys eläkevastuun määrästä ja siitä, kuinka turvaamisvelvoite on toteutettu. Selvitys on annettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Katso myös

Palkkaturva-asiain neuvottelukunta

Lisätietoja:

Lainsäädännön valmistelu: Nico Steiner, Johanna Ylitepsa