Innovaatiopolitiikan arviointi
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen ja muiden innovaatiopolitiikan toimenpiteiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta yrityksille ja koko yhteiskunnalle arvioidaan eri näkökulmista ja eri menetelmien avulla. Tavoitteena on saada objektiivinen arvio tehtyjen panostusten ja toimenpiteiden onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Tulosten perusteella innovaatiotoimintaa edistäviä toimenpiteitä kehitetään ja suunnataan uudelleen. Monimutkaisten syy-seuraussuhteiden todentaminen sekä innovaatiopolitiikan vaikutusten pitkä aikajänne tekevät arvioinnin haastavaksi. Valtion innovaatiopolitiikan toimenpiteiden lisäksi monet muutkin tekijät vaikuttavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumiseen ja hyvinvoinnin paranemiseen.
Suomessa Tilastokeskuksen aineistot tarjoavat laadukkaan tietopohjan objektiivisten arviointien pohjaksi. Suomen kehitystä suhteessa muihin maihin voi seurata Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) Main Science and Technology Indicators -tilaston avulla. Euroopan komission Innovation Scoreboard tuottaa vertailua EU-maista. Kasvava valtion t&k-rahoitus sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laaja arviointi (ml. vaikuttavuus kestävään kehitykseen) edellyttää jatkuvaa tietopohjan ja arviointimenetelmien kehittämistä.
Suomen innovaatiopolitiikan vaikuttavuudesta viimeisin laaja kansainvälinen arviointi on kesäkuussa 2017 julkaistu OECD:n arviointi Suomen innovaatiopolitiikasta. Se esittelee lukuisia suosituksia tuottavuuden ja talouden elinvoimaisuuden lisäämiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä tutkimuksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Joulukuussa 2022 julkistamassaan maakatsauksessa OECD arvioi myös Suomen innovaatiojärjestelmän kehitystä sekä esittää suosituksia uudistuksista, joilla Suomi voisi käynnistää innovaatioekosysteemin uudelleen ja vahvistaa tuottavuuden kasvua.
Innovaatiopolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan myös jatkuvasti osana muita politiikkaprosesseja. Työ- ja elinkeinoministeriö teetti vuonna 2018 ulkopuolisen, riippumattoman arvioinnin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n asemasta ja roolista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:6). Vuonna 2018 aloittaneen Business Finlandin roolia ja toimintaa TKI-rahoittajana sekä viennin ja yritysten kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja ulkomaisen matkailun edistäjänä arvioitiin vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä riippumattomassa arvioinnissa (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:46).
Business Finland vastaa merkittävästä osasta innovaatiopolitiikan toteutusta ja teettää systemaattisesti arviointeja julkisen t&k- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuudesta yrityksille, toimialoille ja koko kansantaloudelle. TKI-tukien vaikuttavuutta arvioidaan myös osana yritystukien tutkimusjaoston teettämiä arviointeja.
Lisää tietoa aiheesta:
- Katsaus yksityisen t&k-toiminnan ja sen julkisen rahoituksen vaikuttavuuteen
- Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus; Loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:37
- Innovation, reallocation and growth in the 21st century. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:1
- Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:50
- Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen (KEINO) arviointi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:38
- Vaikuttavuussäätiön selvityksiä
- Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden vuorovaikutus Suomessa: erityisnäkökulmana yritys-yliopistoyhteistyö, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:20