Innovaatiopolitiikan arviointi

Suomen innovaatiopolitiikan viimeisin laaja arviointi on kesäkuussa 2017 julkaistu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) arviointi Suomen innovaatiopolitiikasta. Se esittelee lukuisia suosituksia tuottavuuden ja talouden elinvoimaisuuden lisäämiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä tutkimuksen vaikuttavuuden parantamiseksi.

Arvioinnin tilanneet työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) halusivat saada kansainvälisesti arvostetun ja riippumattoman näkemyksen Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän nykytilasta ja uudistamistarpeista.    

Innovaatiopolitiikkaa arvioidaan myös jatkuvasti osana muita politiikkaprosesseja. Kesäkuussa 2018 professori Erkki Ormala kutsuttiin arvioimaan valtion tutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö teetti vuonna 2018 ulkopuolisen, riippumattoman arvioinnin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n asemasta ja roolista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:6).

Vuonna 2018 aloittaneen Business Finlandin roolia ja toimintaa TKI-rahoittajana sekä viennin ja yritysten kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja ulkomaisen matkailun edistäjän arvioitiin vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä riippumattomassa arvioinnissa (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:46). TKI-tukien vaikuttavuutta arvioidaan myös osana yritystukien tutkimusjaoston teettämiä arviointeja. 

Business Finland, joka toimeenpanee TEM:n ohjauksessa merkittävää osaa innovaatiopolitiikan toteutuksesta, arvioi systemaattisesti toimenpiteittensä vaikuttavuutta.  

Innovaatiopolitiikkaa pitää arvioida, jotta saadaan tietää, miten se on onnistunut, mitä siihen tehdyt panostukset ovat tuottaneet, ja miten politiikkaa ja sen ohjaamista tulisi parantaa. Kuten yleensä arviointitoiminnassa, syy-seuraussuhteiden todentaminen on vaikeaa, ja valtion innovaatiopolitiikan lisäksi monet muutkin tekijät vaikuttavat innovaatioihin. Lisäksi innovaatiopolitiikan vaikutukset syntyvät pitkällä aikajänteellä. Julkisten toimenpiteiden arviointi on haasteista huolimatta kuitenkin mahdollista monin menetelmin. Julkiset toimet muodostavat niin tärkeän ja muun innovaatiojärjestelmän keskeisiä puutteita korjaavan osan, että innovaatiopolitiikan arviointi on merkityksellistä.

Lisää tietoa aiheesta:

Katsaus yksityisen t&k-toiminnan ja sen julkisen rahoituksen vaikuttavuuteen  
Kestävä kasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus: Loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:37  
Innovation, reallocation and growth in the 21st century. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:1  
Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:50    
Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden vuorovaikutus Suomessa: erityisnäkökulmana yritys-yliopistoyhteistyö, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:20   

Lisätietoja:

Teija Palko