Kansainväliset opiskelijat tuovat Suomeen kasvua ja innovaatioita

Kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2024 Suomessa opiskeli noin 37 000 kansainvälistä korkeakouluopiskelijaa opiskelijan oleskeluluvalla.

Suomi tarvitsee talouskasvua ja lisää korkeasti koulutettua työikäistä väestöä. Kansainväliset opiskelijat kiinnittyvät opintojensa aikana suomalaiseen yhteiskuntaan, ja suuri osa heistä työllistyy Suomeen valmistumisen jälkeen. Tätä osuutta on mahdollista edelleen kasvattaa aktiivisin tukitoimin ja kannustimin. Kansainväliset osaajat lisäävät innovatiivisuutta työpaikoilla ja tuovat mukanaan kansainvälisiä verkostoja.

Kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista jopa kaksi kolmesta haluaisi jäädä Suomeen työskentelemään opintojensa jälkeen, mutta tällä hetkellä noin puolet heistä lopulta työllistyy. Kansainvälisissä korkeaopiskelijoissa on siis jo nykyisin merkittävää potentiaalia Suomen työmarkkinoille, ja yhä useampikin voitaisiin saada jäämään.

Työllistyneiden osuus on pysynyt vakaana opiskelijamäärän kasvaessa, eli lukumääräisesti yhä useampi kansainvälinen opiskelija työllistyy Suomeen. Yli 60 prosenttia työllistyneistä sijoittuu asiantuntijatason tehtäviin.
 

Ratkaisuja kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymiseksi työmarkkinoille edistetään yhdessä yritysten, kaupunkien, korkeakoulujen, valtion ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Hyvin toimivia käytäntöjä on levitettävä opiskelijoiden työelämäyhteyksien vahvistamiseksi. 

Keinoja ovat esimerkiksi:

• opintojen aikaiset työharjoittelut
• räätälöidympi kielikoulutus ja monikielistä arkea tukevan teknologian hyödyntäminen työyhteisöissä
• laajemmat ja uudet kohtaamispaikat kansainvälisille opiskelijoille ja pk-yrityksille/startupeille toistensa löytämiseen
• kannustaminen yrittäjyyteen
• tuki opiskelijoiden puolisoiden urakehitykselle
• työelämän ja yhteiskunnan vastaanottavuuden vahvistaminen
   

Suurimmalla osalla Suomessa opiskelevista kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista opinnot etenevät keskimääräistä paremmin ja maassa oleskelu sujuu ilman merkittäviä haasteita tilastojen ja Maahanmuuttoviraston jälkivalvontatietojen mukaan. Osalla kuitenkin on haasteita muun muassa toimeentulossa, ja haasteet näyttäytyvät vakavimmin perheellisillä opiskelijoilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan toimeentulohaasteiden taustalla on usein ulkomaisten koulutusagenttien harhaanjohtava mainonta esimerkiksi työllistymismahdollisuuksista. Agenttien kalliit välitysmaksut ovat myös johtaneet joidenkin opiskelijoiden velkaantumiseen, jolloin he voivat joutua haavoittuvaan asemaan ja riski työperäisestä hyväksikäytöstä kasvaa.

Heikko talous- ja työllisyystilanne vaikuttaa myös kansainvälisiin korkeakouluopiskelijoihin. Opintojen ohella tehtäviä töitä ei ole välttämättä saatavilla, jolloin myös toimeentulo voi vaikeutua. Taloustilanteen parantuminen tulee oletettavasti myös parantamaan opiskelijoiden toimeentuloa ja työllistymistä.

Opiskelijan oleskeluluvan ehto on, että opiskelijalla on riittävät varat itsensä elättämiseen Suomessa koko opiskelun ajan. Hakijan on esitettävä selvitys, miten hän turvaa oleskelunsa taloudellisesti Suomessa.

Hallitus valmistelee useita muutoksia, joilla voidaan ehkäistä toimeentulohaasteita ja opiskelijoiden joutumista haavoittuvaan asemaan:

• Opiskelijan perhe voisi jatkossa hakea oleskelulupaa Suomeen vasta opiskelijan oltua Suomessa vuoden. Näin toimeentulotasosta ja elämisestä Suomessa saisi realistisen käsityksen etukäteen. 
• Opiskelijan toimeentuloedellytystä selkeytettäisiin ja vaaditun toimeentulon euromäärästä säädettäisiin jatkossa laissa ja asetuksessa.
• Opiskelijan oleskelulupaan lisättäisiin kielitaitoedellytys. Sillä voitaisiin puuttua ilmeisiin väärinkäytöstilanteisiin, joissa kielitaito ei riitä Suomessa opiskeluun.
• Toisen asteen opiskelijoihin ja kaikkien opiskelijoiden perheenjäseniin sovellettaisiin jatkossa ulkomaalaislain hakemusten hylkäysperusteita. Tämä helpottaisi lupien ennakkovalvontaa ja haasteiden torjumista ennakolta.

Linjaukset säädösmuutostarpeista teki virkaselvityksen perusteella sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmä joulukuussa 2025.
 

Hallitus esittää muutoksia, joilla vahvistettaisiin opiskelijoiden oleskelulupien ja toimeentulon valvontaa. Jatkossa ulkomaalaisen opiskelijan oleskelulupa voitaisiin nykyistä suoraviivaisemmin perua, jos opiskelija turvautuu toimeentulotukeen Suomessa. Arvio luvan perumisesta tehtäisiin jatkossakin yksilöllisellä kokonaisharkinnalla.

Opiskelijan oleskelulupa edellyttää turvattua toimeentuloa. Toimeentulotukeen turvautuminen voi olla osoitus toimeentulohaasteista, jolloin luvan perumista voidaan nykyäänkin harkita. Jatkossa toimeentulotuen saaminen olisi itsenäinen peruste luvan perumiselle, jolloin kertaluontoinenkin turvautuminen tukeen johtaisi pääsääntöisesti perumiseen. 

Muutos perustuu hallitusohjelmaan.

Toimeentulotukea voi opiskelijanakin hakea ja edellytysten täyttyessä myös saada viimesijaisena etuutena. Jos opiskelija kuitenkin saa toimeentulotukea, hänen oleskelulupansa voitaisiin perua. Ennen luvan perumista tehtäisiin jatkossakin aina yksilöllinen kokonaisharkinta.

Maahanmuuttovirasto seuraisi opiskelijoiden toimentulotuen saamista automaattisella jälkivalvonnalla Kelalta. Arvio luvan perumisesta tehtäisiin edelleen yksilöllisellä kokonaisharkinnalla.

Maahanmuuttoviraston automaattinen jälkivalvonta on käsitellyt yli 37 000 oleskelulupaa syyskuun 2023 ja joulukuun 2025 välillä. Niistä 333 tapauksessa opiskelija oli hakenut toimeentulotukeen, eli osuus koko kansainvälisten opiskelijoiden määrästä on hyvin pieni.

Ulkomaiset koulutusagentit tekevät harhaanjohtavaa markkinointia muun muassa työllistymismahdollisuuksista Suomessa ja ottavat kalliita välitysmaksuja palveluistaan. Tämä on johtanut opiskelijoiden epärealistisiin odotuksiin työllistymisestä sekä velkaantumisesta jo ennen Suomeen tuloa.

Hallitus selvittää koulutusagenttien käyttämistä niin, että vain korkeakoulujen kanssa sopimussuhteessa olevia agentteja voisi käyttää. Korkeakoulujen käyttämien agenttien tiedot kootaan yhteen ja rekrytoinnille luodaan yhteiset pelisäännöt. Koulutusagenttien selvittämisestä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön johtama työryhmä.

Muutokset koskisivat korkeakouluopiskelijoita ja toiseen asteen opiskelijoita EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.

Ulkomaalaislain hylkäysperustetta sovellettaisiin jatkossa toisen asteen opiskelijoihin ja kaikkien opiskelijoiden perheenjäseniin.

Muutoksia on valmisteltu kahdessa erillisessä hankkeessa, ja niillä on eri voimaantuloaikataulu.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen muutoksista toimeentulotukeen turvautumiseen 30.4.2026. Muutokset tulisivat voimaan syksyllä 2026.

Muutokset perheen muuttamiseen, toimeentuloedellytykseen, kielitaitoedellytykseen ja hylkäysperusteisiin on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle keväällä 2026. Hallituksen esitys annettaisiin syksyllä 2026 ja se tulisi voimaan vuoden 2027 aikana.