Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
Opintovapaa
Työntekijä voi jäädä opintovapaalle osallistuakseen julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen kotimaassa tai ulkomailla. Oikeus opintovapaaseen on, kun työntekijän päätoiminen palvelussuhde saman työnantajan palveluksessa on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden.
Opintovapaata voi saada saman työnantajan palveluksessa enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Jos työntekijän palvelussuhde on kestänyt alle vuoden, mutta vähintään kolme kuukautta, hänellä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen.
Opintovapaasta ja sen käytön edellytyksistä säädetään opintovapaalaissa ja -asetuksessa, katso myös Työsuojeluhallinto: Opintovapaa, usein kysytyt kysymykset.
Lisätietoja:
Työlainsäädännön soveltaminen ja valvonta: Työsuojeluhallinto
Lainsäädännön valmistelu: Seija Jalkanen, Johanna Ylitepsa
Taloudellisesti tuettu ammatillisen osaamisen kehittäminen
Työnantajalla on työsopimuslain mukaan velvollisuus huolehtia työsuhteessa olevien työntekijöiden osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tavoitteena on, että he voivat suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa.
Työnantajalla on myös velvollisuus järjestää koulutusta lomautetulle työntekijälle. Työnantajalla on velvollisuus järjestää koulutusta myös työntekijälle, jolle työnantaja tarjoaa irtisanomisen vaihtoehtona muuta työtä ja jolle koulutus on välttämätöntä uuden työn vastaanottamiseksi.
Järjestäessään työ- ja virkasuhteissa oleville työntekijöille koulutusta henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseksi työnantaja voi saada taloudellista tukea. Tuesta ja sen saamisen edellytyksistä säädetään taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetussa laissa (lisätietoja sisällöstä linkeistä sekä alasivulta).
Lisätietoja:
Työlainsäädännön soveltaminen ja valvonta: Työsuojeluhallinto
Lainsäädännön valmistelu: Nico Steiner
Vuorotteluvapaa
Työntekijä ja työnantaja sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Työtekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaan aikana työntekijän palvelussuhde on lepotilassa.
Työnantajan on palkattava sijainen vuorotteluvapaan ajaksi. Sijaiseksi käy vain henkilö, joka on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
Vuorotteluvapaalle jäävälle työntekijälle maksetaan vapaan ajalta vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvauksen työntekijälle maksaa joko työntekijän työttömyyskassa tai Kela. Tarkempia tietoja vuorotteluvapaan edellytyksistä saa TE-toimistosta, työttömyyskassasta ja Kelalta.
Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa, ohjaa ja kehittää vuorotteluvapaan toimeenpanoa työvoimapoliittisten asioiden osalta ja sosiaali- ja terveysministeriö vuorottelukorvaukseen liittyvien asioiden osalta.