Yhteiskuntavastuu

Suomalaisilla yrityksillä on kaikki edellytykset päästä maailman parhaiden joukkoon yhteiskuntavastuun toteuttamisessa.

Meillä on pitkät perinteet huolellisesta työ-, työsuojelu- ja ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Elämme demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa jokaisella on sananvapaus.

Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja työskentelemme vahvasti korruption ja lahjonnan estämiseksi. Näistä kaikista on mahdollisuus tehdä kilpailukykytekijöitä globaaleilla markkinoilla.

Yhteiskuntavastuu rakentuu käsitykselle oman toiminnan ja arvoketjun vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Yhteiskuntavastuun teemat voivat siten vaihdella työelämän oikeuksien kunnioittamisesta yksityisyydensuojaan ja korruption torjunnasta maankäyttökysymyksiin.

Yhteiskuntavastuu ei koske ainoastaan yrityksiä, vaan myös julkinen sektori voi kantaa omaa yhteiskuntavastuutaan esimerkiksi tekemällä vastuullisia julkisia hankintoja.

Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikka on käytännössä esimerkiksi:

• tiedon tuottamista esimerkiksi selvitysten tai raporttien muodossa,
• vuoropuhelun rakentamista yritysten, järjestöjen ja viranomaisten välille,
• osaamisen kehittämistä, kuten yrityksille tai viranomaisille suunnattuja koulutuksia ja oppaita sekä
• lainsäädäntöhankkeita.

Valtioneuvostossa yhteiskuntavastuupolitiikasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Yhteiskuntavastuuseen liittyviä aiheita käsitellään myös ulkoministeriössä (taloudelliset ulkosuhteet, kehityspolitiikka), valtioneuvoston kansliassa (omistajaohjaus, kestävä kehitys) sekä ympäristöministeriössä (ympäristövastuu). Ministeriöt koordinoivat toimensa ja keskustelevat niistä sidosryhmien kanssa.

Yhteiskuntavastuupolitiikan toteuttamista seuraa yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta, jonka toiminnasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.