- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Ydinenergia-alan hallinto
- Ydinturvallisuus
- Ydinlaitokset ja ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätehuolto
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämisen tilannekuva
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Ydinlaitoksen haltijalla on rajoittamaton vastuu
Ydinvastuulain (484/1972) perusteella Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijalla on rajoittamaton vastuu Suomessa sivulliselle aiheutuneesta vahingosta.
Laitoksen haltijan vastuun enimmäismäärä muualla kuin Suomessa syntyneiden vahinkojen osalta on 600 miljoonaa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) erityisnosto-oikeutta eli noin 700 miljoonaa euroa. Laitoksenhaltijan on otettava enimmäisvastuun kattamiseksi vakuutus.
Suomi on liittynyt kansainvälisiin sopimuksiin, joiden nojalla sopimusvaltiot korvaavat vahinkoja siltä osin kuin ne ylittävät laitoksenhaltijan vastuun määrän. Näiden sopimusten nojalla sopimusvaltiot korvaavat vahinkoja yhteisvastuullisesti vielä enintään 125 miljoonan erityisnosto-oikeuden arvosta (n. 146 milj. euroa).
Suomalaiset vahingonkärsijät voivat saada korvauksia myös vahingoista, jotka ovat aiheutuneet muualla kuin Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen toiminnasta edellyttäen, että laitos sijaitsee valtiossa, joka on liittynyt edellä tarkoitettuihin sopimuksiin.
Näitä valtioita ovat Suomen lisäksi Belgia, Bulgaria, Chile, Espanja, Egypti, Grenadiinit, Hollanti, Italia, Iso-Britania, Kamerun, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, St. Vincent, Tanska, Tshekin Tasavalta, Turkki, Ukraina, Unkari, Uruguay, Viro, Yhdistyneet arabiemiirikunnat.
Lisätietoja: Liisa Heikinheimo, Leena Mäkipää