Suomi hyödynsi päättyneen ohjelmakauden EU:n aluerahoituksen täysimääräisesti

Toimintalinjalla rahoitettiin ohjelmakauden aikana 4 569 hanketta, joille maksettiin yhteensä 656,4 milj. euroa julkista rahoitusta.

Kasvu

Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun edellytykset ja valmiudet liikevaihdon kasvuun vahvistuivat pitkällä tähtäimellä ja hankkeissa mukana olleiden yritysten liiketoiminta kehittyi tuloksellisesti. Ohjelma vaikutti alueilla myös elinkeinorakenteen monipuolistumiseen. Tehokkaaksi on osoittautunut esimerkiksi eri rahoituslähteiden muodostama hankekokonaisuus, jossa on sekä edistetty pk-yritysten toiminnan laajentamista että kehitetty henkilöstön osaamista. Verkostojen kehittäminen oli keskeinen tavoite monissa hankkeissa. Yritykset ovat luoneet kumppanuuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kilpailukyky

Rakennerahastovaroilla on tuettu yritysten investointeja mm. uusiin tuotantotiloihin ja -laitteisiin, joilla ne ovat tehostaneet tuotantoprosessejaan ja energia- ja resurssitehokkuuttaan. Itä- ja Pohjois-Suomessa on myös parannettu paikallisia liikenneyhteyksiä, joilla on edistetty yritysten saavutettavuutta ja investointeja.  

Yritysten tietämys esimerkiksi omistajanvaihdostilanteista, turvallisuusuhkiin varautumisesta, digitalisaatiosta ja sosiaalisesta mediasta on hankkeiden myötä parantunut. Myös matkailualan kilpailukykyä on edistetty lisäämällä alueiden tunnettuutta ja vetovoimaa. Alan yritykset kehittivät yhdessä tuotepaketteja, digitaalisia palveluja ja kansainvälistä markkinointia.

Kansainvälistyminen

Hankkeisiin osallistuneiden pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet ovat parantuneet. Yritykset tekivät asiantuntijoiden avulla kansainvälistymissuunnitelmia ja kartoittivat vientimarkkinoita sekä uudistivat liiketoimintamallejaan niille sopiviksi. Eri alojen yritykset ovat tuoneet yhteen osaamistaan, mikä helpottaa kaupallistamista. Esimerkiksi ICT- ja pelialan toimintaa on yhdistetty pedagogiikkaan. Merkittävä määrä hankkeisiin osallistuneista pk-yrityksistä on aloittanut viennin tai laajentanut uudelle vientimarkkina-alueelle. Koronarajoitteiden lisäksi Ukrainan kriisi toi ohjelmakauden lopulla erityisesti kansainvälistymistoimenpiteisiin omat haasteensa.

Hanke-esimerkkejä

Elävä Ykspihlaja-hanke
Toteuttaja: Elävä Ykspihlaja Oy
Julkinen rahoitus yhteensä: 189 000 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi A76947Linkki toiselle sivustolle

Elävä Ykspihlaja -hankkeen tavoitteena oli elävöittää ja rakentaa toimiva kulttuurialan keskittymä, joka on omaleimainen ja tuo asiakkaita Suomen rajojen sisältä ja ulkoa. Osakeyhtiö otti kunnostettavakseen vanhan satamakonttorin vuodelta 1896, joka jäi kasvavan sataman jalkoihin ja tyhjilleen. Se on viimeinen satamasta pelastettu vanha hirsirakennus. Yhtiö kunnosti rakennuksen kulttuurikeskukseksi ja majataloksi, jossa järjestetään koulutusta, kursseja ja erilaisia tapahtumia. Historiallinen, merellinen majoitus-, koulutus- ja kulttuuritoimitila residensseineen sijoittuu Ykspihlajan perinnekorttelimiljööseen, jossa pyritään säilyttämään vanhan sataman historiaa ja nykypäivää kulttuurin ja palvelujen avulla.

Vieremän Kumppanuusyrityskylän kehittäminen
Toteuttaja: Vieremän kunta
Julkinen rahoitus yhteensä: 529 612 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi A73760Linkki toiselle sivustolle

Vieremän kumppanuusyrityskylä on kehittynyt merkittäväksi teknologiakeskittymäksi, erityisesti metalli- ja teknologiateollisuuden alalla. Alueella toimii metsäkoneita valmistava Ponsse Oyj ja suuri määrä teknologia-alan pk-yrityksiä. Alue tarjoaa työpaikan yli tuhannelle henkilölle. Kumppanuusyrityskylän kehittämisellä saavutettiin merkittäviä parannuksia alueen infrastruktuuriin ja logistisiin ratkaisuihin. Alueelle rakennettiin logistiikka-alue, biomateriaalien logistiikkakenttä sekä uusi tieliittymä ja kevyen liikenteen väylä. Nämä paransivat erityisesti tavaraliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä yritysten välistä materiaalinkäsittelyä. Parantunut logistiikka mahdollisti tehokkaamman pakkausmateriaalivirtojen hallinnan, lean-ajattelun toteutumisen ja tuotantoverkostojen optimoinnin. Alueen kehittäminen on kantanut hedelmää, sillä uusia investointeja kohdistuu alueelle edelleen.

Kaikki tässä teemassa rahoitetut hankkeet | eura2014.fiLinkki toiselle sivustolle

Toimintalinjalla rahoitettiin ohjelmakauden aikana 2 895 hanketta, joille maksettiin yht. 866,8 milj. euroa julkista rahoitusta.

Toimijoiden vuorovaikutus

Julkisen sektorin rooli tutkimus- ja kehitystoiminnassa on selkeytynyt älykkään erikoistumisen myötä. Yhdessä tekeminen ja kansainvälinen yhteistyö lisääntyivät ja tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden luomiin hankkeisiin osallistui huomattava määrä yrityksiä. Hankkeet toivat myös yhteen opiskelijoita ja pk-yrityksiä tekemään yhteistyötä tuotteiden tutkimuksessa, testauksessa ja markkinoinnissa. 

Innovatiiviset ympäristöt

Hankkeissa luotiin innovaatioalustoja ja -ympäristöjä. Ne yhdistivät alueen toimijoita, helpottivat tuotekehitystä ja mahdollistivat uusien tuotteiden testauksen. Rakennerahastovaroja kohdennettiin myös esim. kulttuuria ja taidetta edistävien luovien tilojen perustamiseen. Innovaatiotoiminnan keskittyminen on vahvistanut älykkääseen erikoistumiseen perustuvien toimialojen kehittymistä. Korkeakoulujen asema on vahvistunut. Merkittävimmät vaikutukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan on saatu alueilla, joille kohdistuu yleisesti vain vähän tutkimus- ja kehitysrahoitusta muista lähteistä tai joilla yritysten T&K-intensiteetti on alhainen. 6Aika-strategia loi uudenlaista yhteistyötä kuuden suurimman kaupungin välille esim. avaamalla kaupunkiympäristöjä innovaatioalustoiksi.

6Aika | forumvirium.fiLinkki toiselle sivustolle

Vähähiilisyys ja kiertotalous

Useat hankkeissa mukana olleet toimijat edistivät energiatehokkaita ratkaisuja. Esimerkiksi matkailu-, ravintola- ja rakennusalan toimijat ovat hankkineet tietoa hiilijalanjäljestä ja sen pienentämismahdollisuuksista. Hanketoimijat perustivat kiertotalouteen liittyviä innovaatioalustoja ja testausympäristöjä, joissa selvitettiin mm. hukkalämmön hyödyntämistä sekä biopolttoaineiden kehittämistä. Yritykset ovat testanneet myös esim. teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä. Hankkeissa perustettiin ilmastotyöryhmiä ja laadittiin kuntakohtaisia ympäristöohjelmia. Kytkeytyessään älykkääseen erikoistumiseen leviävät vähähiilisten hankkeiden hyödyt laajemmalle alueelle. Älykkään erikoistumisen myötä esimerkiksi korkeakoulujen kiinnostus vähähiilisyyttä kohtaan on lisääntynyt.

Hanke-esimerkkejä

SoC Hub Tampere
Toteuttaja: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Julkinen rahoitus yhteensä: 597 805 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi A76363Linkki toiselle sivustolle

Hankkeessa perustettiin järjestelmäpiirisuunnittelun ekosysteemi Pirkanmaalle Tampereen yliopiston ja yritysten väliseen yhteiskehitystyöhön perustuen. Mikropiirisuunnittelun merkitys on hankkeen aikana kasvanut ennakoituakin enemmän EU:n Chips Act -ohjelman myötä.  Ekosysteemin toiminnan aktiivisuuden ja jatkuvuuden kannalta olennaista oli tuoda yhteisön jäsenille uutta tietoa ja vahvistaa alan substanssiosaamista. Näiden toimenpiteiden pohjalta luotiin myös edellytyksiä uusille hankkeille ja projekteille, joihin ekosysteemin jatkuvuus nojautuu. SoC Hub –hankkeen myötä rakennettu ekosysteemi hankkeineen on mahdollistanut mm. 40 miljoonan euron EU-rahoituksen pilottilinjaston rakentamiseen Tampereelle.

RUOKALAAKSO
Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulu oy, osatoteuttajina Kehitysyhtiö Savogrow Oy ja Itä-Suomen yliopisto 
Julkinen rahoitus yhteensä: 1 436 586 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi A73605Linkki toiselle sivustolle
ruokalaakso.fiLinkki toiselle sivustolle

Hankkeessa verkotettiin Pohjois-Savon keskeinen ravitsemus- ja elintarvikealan osaaminen yhteistoimintaan ja luotiin valmiuksia alan yritystoiminnan kehittymiselle. Hankkeessa koottiin yhteen alan analyysi- ja asiantuntijapalvelut sekä lisättiin elintarvikealan osaamista. Lopputuloksena syntyi yhteistyöverkostoon pohjautuva toimintamalli, joka tukee Pohjois-Savon ruokasektorin kehittämistä. Verkostossa ovat mukana alan tärkeimmät tutkimus- ja oppilaitokset sekä elintarvikealan yritykset. Hanke keskittyi erityisesti hyvinvointia tukevien elintarvikkeiden tuotekehitykseen ja asiantuntijuuden vahvistamiseen alueella.
Ruokalaaksosta muodostui elintarvikealan osaamiskeskittymä, joka edistää organisaatioiden ja yritysten välistä vuorovaikutusta ja tarjoaa uusia kaupallistamismahdollisuuksia. Yhteistyöverkosto on lisännyt Pohjois-Savon elintarvikealan näkyvyyttä ja antanut konkreettista tukea yritysten kehitystoimille.

Kaikki tässä teemassa rahoitetut hankkeet | eura2014.fiLinkki toiselle sivustolle

Toimintalinjalla rahoitettiin ohjelmakauden aikana 1 124 hanketta, joille maksettiin julkista rahoitusta yhteensä 450,3 milj. euroa.

Tukea opiskeluun

Koulutuksen tai työn ulkopuolelle jää yhä vähemmän nuoria. Ohjelmakaudella onnistuttiin tukemaan yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. Aiemman osaamisen tunnistaminen on parantunut. Hankkeet tavoittivat hyvin erityisesti niitä, jotka ovat suorittaneet vain perusasteen koulutuksen. Merkittävin vaikutus oli opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen. Ammattikoululaiset, opinto-ohjaajat, opettajat sekä työpaikkojen työvalmentajat ovat saaneet tukea, jonka tavoitteena oli saada opiskelijat suorittamaan tutkintonsa loppuun asti.

Osaamisen kehittäminen ja työvoimapulaan vastaaminen 

Koulutuksen työelämälähtöisyys lisääntyi. Monissa hankkeissa pyrittiin vastaamaan työvoimatarpeisiin siten, että kasvavien alojen vaatima osaaminen vahvistui. Oppilaitokset ja yritykset ovat yhdessä kartoittaneet yritysten osaamistarvetta ja ennakoineet koulutustarpeita. Koulutusta kehitettiin yrityslähtöisesti. 

Ammattiin opiskelevien oppiminen työpaikoilla edistyi, kun hankkeissa kehitettiin uusia toteutustapoja. Moni hankkeisiin osallistuneista työllistyi jo opiskeluaikana koulutustaan vastaaviin töihin harjoittelujaksojen ja opiskelijaprojektien jälkeen. Hankkeissa onnistuttiin epäsuorasti tukemaan myös opiskelijoiden itsetuntemusta. Eri koulutusasteen oppilaitosten yhteistyö on lisääntynyt, kun oppilaitokset ovat rakentaneet yhteisiä oppimisympäristöjä. Ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut ovat tiivistäneet yhteistyötään esimerkiksi teknologiaosaamisessa. 

Työssäkäyvien aikuisten tavoittaminen onnistui hyvin. Täydennyskoulutusmahdollisuudet ovat parantuneet, ja ammattilaisille järjestettiin pilottikoulutuksia ja verkkokursseja, joiden ansiosta myös työvoiman ammatillinen liikkuvuus on parantunut. Hankkeissa on lisätty esimerkiksi digitalisaatioon, robotiikkaan, tekoälyyn ja lisättyyn todellisuuteen liittyvää osaamista. Digitaitojen kehittyminen on parantanut digitaalisten ohjauspalvelujen saavutettavuutta.

Hanke-esimerkkejä

Sosiaalisia innovaatioita ja työtä julkisilla hankinnoilla (SIEPP)
Toteuttaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Julkinen rahoitus yhteensä: 426 720 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi S20958Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoja hankkeesta: Sosiaalisia innovaatioita ja työtä julkisilla hankinnoilla (SIEPP) - RakennerahastoLinkki toiselle sivustolle

Hankkeen tavoitteena oli luoda työllistymismahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille (pitkäaikaistyöttömät, nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset). Tavoitetta toteutettiin kehittämällä työllistämisehdon käyttöä Helsingin ja Vantaan kaupunkien julkisissa hankinnoissa. Kansainvälisenä kumppanina oli Ruotsin kansallinen hankintaviranomainen Upphandlingsmyndigheten. Hankeryhmän yhteinen tavoite oli oppia lisää työllistämisehdon soveltamisesta julkisissa hankinnoissa. Työpaikkoja syntyi hankkeen aikana odotetusti 48 hankintasopimuksen yhteyteen. Työllistämisehdon käyttö julkisissa hankintasopimuksissa vakiintui sekä Helsingissä että Vantaalla. Hanketoteuttajien ja yhteistyöverkoston osaaminen vahvistui. Kokemus erilaisten työllistämistapojen ja hankintasopimusten yhteensopivuudesta karttui.

Prikka kiertoon
Toteuttaja: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Julkinen rahoitus yhteensä: 762 677 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi S22392 Linkki toiselle sivustolle
Kiertotalous-hanke Prikka kiertoon toimii Oulussa | DiakonissalaitosLinkki toiselle sivustolle
Prikka kiertoon -toiminnasta tehty videoLinkki toiselle sivustolle

Prikka kiertoon -hanke tarjosi erilaisia sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksia työelämän ulkopuolella, haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville oululaisille. Hankkeen toimintaan osallistui 466 henkilöä. Keskitetty hävikkiruokalogistiikkakeskus tarjosi työkokeilun, palkkatukityön ja työllistymistä edistävää ryhmätoimintaa. Keskuksen työtehtäviä voi tehdä, vaikka ei ole aikaisempaa kokemusta alalta. Toiminta vahvisti osallisuuden kokemusta ja edisti koulutus- ja työelämään siirtymistä. Keskus tarjosi viikoittain noin 20–30 henkilölle mielekästä, osallisuutta tukevaa toimintaa. Hankkeen toimintaan osallistui 43 ruoka-apua tarjoavaa toimijaa sekä yli 50 ylijäämäruoan lahjoittajaa. Hankkeen toteuttivat Helsingin Diakonissalaitos sr päätoteuttajana sekä Oulun kaupunki, Oulun Diakonialaitoksen säätiö sr, Oulun Ev.Lut Seurakuntayhtymä ja DIAK-ammattikorkeakoulu Oy osatoteuttajina. Hanke on saanut jatkoa myös uudella ohjelmakaudella.

Kaikki tässä teemassa rahoitetut hankkeet | eura2014.fiLinkki toiselle sivustolle

Toimintalinjalla rahoitettiin ohjelmakauden aikana 945 hanketta, joille maksettiin julkista rahoitusta yhteensä 378,5 milj. euroa.

Erityisryhmien työllistyminen

Erityisesti monet heikommassa työmarkkina-asemassa olleet onnistuivat saamaan työpaikan. Matalan kynnyksen palvelut ja yksilöllinen ohjaus ovat olleet tehokkaita toimenpiteitä esim. pitkäaikaistyöttömille. Myös ikääntyneiden työllistämisessä onnistuttiin hyvin. Hankkeisiin osallistuneet nuoret ovat verrokkiryhmää suuremmalla todennäköisyydellä työllistyneet tai aloittaneet koulutuksen. Kehitysvammaisten ja osatyökykyisten polkuja työelämään onnistuttiin helpottamaan. Toimenpiteitä olivat esimerkiksi työelämään valmentavat opinnot, uraohjaus sekä verkostojen rakentaminen työnantajayritysten kanssa. Työnantajien valmiudet työllistää kehitysvammaisia ja osatyökykyisiä ovat parantuneet. Myös maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille helpotettiin esimerkiksi alueellisten toimintamallien, kuten työllistymisen ohjauksen ja kotoutumisen tukemisen avulla. Lisäksi työnantajat saivat tietoa kansainvälisistä osaajista alueellaan.

Työhyvinvointi

Työyhteisövalmennukset ovat lisänneet työntekijöiden osallisuutta. Vertaistuki osoittautui tärkeäksi sekä yrittäjien että esihenkilöiden työhyvinvoinnin parantamisessa. Työntekijät ovat testanneet käytännössä työhyvinvoinnin apuvälineitä ja itsensä johtamisen strategioita. On esim. luotu uusi, tekoälyyn perustuva työhyvinvoinnin palveluiden kehittämisen toimintamalli.

Sukupuolten tasa-arvo

Yritykset ja järjestöt saivat koulutusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Maakuntiin palkattiin yhdenvertaisuusasiantuntijoita. Sukupuolten tasa-arvoa edistettiin sukupuolittuneilla aloilla. Naisten yrittäjyyttä ja johtajuutta tuettiin merkittävästi. Miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävien hankkeiden osuus kasvoi ohjelmakauden edetessä.

Hanke-esimerkkejä

Työharjoitteluohjaamisen kehittämishanke (HoksHarkka)  
Toteuttaja: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Julkinen rahoitus yhteensä: 94 885 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi S22819 Linkki toiselle sivustolle
HoksHarkka | jamk.fiLinkki toiselle sivustolle

Hankkeessa toteutettiin sosiaali- ja terveysalan työharjoitteluista kokemusten pohjalta käsikirjoitettuja, teatterin esittämiä videoita. Humorististen videoiden tavoitteena oli muuttaa alan työkulttuuri opiskelijaharjoittelijoita kannustavaan ja osallistavaan suuntaan ja nostaa esille sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja työpaikkojen välisen vuorovaikutuksen ja työpaikkaharjoittelujen ohjaamisen kehittämisen tarpeet. Videoiden avulla pyrittiin lisäämään vuoropuhelua aiheesta ja kasvattamaan opiskelijoiden harjoittelujen positiivisia ja osallistavia kokemuksia. Videot toivat näkyväksi työkulttuurin sekä kohtaamis- ja tunnetaitojen merkityksen alan kiinnostavuuden ja alalle kiinnittymisen näkökulmasta. Videoissa huomioitiin myös työelämän monimuotoisuusymmärrys ja tuotiin esille erilaisten työntekijöiden potentiaali sosiaali- ja terveysalalla.

#Hyvinvoiva amis. Peruskoulusta ammattiopintoihin ja työelämään Lapissa
Toteuttaja: Lapin Yliopisto
Julkinen rahoitus yhteensä: 568 136 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi S21470Linkki toiselle sivustolle
Hyvinvoiva amis. Peruskoulusta ammattiopintoihin ja työelämään Lapissa -hanke | Tutkimus | Kasvatustieteiden tiedekunta | Lapin yliopistoLinkki toiselle sivustolle

Hankkeen päätavoitteena oli edistää lappilaisten nuorten siirtymiä peruskoulusta ammattiopintoihin ja ammattiopinnoista työelämään. Hankkeessa tuettiin nuorten opinnoissa edistymistä ja tutkintojen suorittamista kehittämällä moniammatillista tiimityöskentelyä vastaamaan ammatillisen koulutuksen reformiin sekä löydettiin keinoja ja malleja opiskelijoiden hyvinvointia edistävään ennaltaehkäisevään työhön sekä varhaisiin interventioihin. Lisäksi hanke tuki koulutustakuun toteutumista ja tehosti ammatillisten tutkintojen suorittamista sekä nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille.

Kaikki tässä teemassa rahoitetut hankkeet | eura2014.fiLinkki toiselle sivustolle

Toimintalinjalla rahoitettiin ohjelmakauden aikana 561 hanketta, joille maksettiin julkista rahoitusta yhteensä 198,8 milj. euroa.

Työ- ja toimintakyky

Hankkeissa onnistuttiin parantamaan erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja perusasteen koulutuksen suorittaneiden työ- ja toimintakykyä sekä lisäämään aktivoitumista. Hanketoimijat tavoittivat hyvin moniongelmaisia nuoria, jotka saivat esimerkiksi tehdä palkallisia töitä hankkeiden puitteissa, millä pyrittiin lisäämään osallisuutta. Ohjelmakaudella kehitettiin myös Ohjaamo-toimintaa. Ohjaamot ovat tarjonneet moniammatillista, helposti lähestyttävää ja henkilökohtaista apua nuorille tukemalla heitä koulutukseen ja työhön hakeutumisessa sekä arjenhallinnassa ja raha-asioiden hoitamisessa. Rakennerahastovaroilla syntyi myös uusia sosiaalisen kuntoutuksen palveluita ja yhteistyöverkostoja. Henkilökohtainen tuki oli tärkeässä roolissa, mutta myös ryhmätoimintaa on hyödynnetty. Hankkeet ovat rohkaisseet esimerkiksi osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin. Kuntoutuksella ja sosiaalisella tuella lisättiin osallisuuden tunnetta. Hanketoimijat ohjasivat huono-osaisia myös sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Esimerkiksi nuoret ja mielenterveyskuntoutujat saivat tukea talouden- ja kodinhoidossa. Nuoria autettiin myös oman kodin löytämisessä. Kokemusasiantuntijuutta hyödynnettiin työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen.

Köyhyyden torjunta

Monet kansalaisjärjestöt ja yhdistykset osallistuivat köyhyyttä torjuviin hankkeisiin, joilla onnistuttiin tavoittamaan vähävaraisia ihmisiä aiempaa paremmin. On syntynyt uutta moniammatillista yhteistyötä. Köyhyyden torjuntaan tähtäävä yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen välillä kehittyi. Eri rahastojen välinen yhteistyö mahdollisti laajojen ja vaikuttavien kokonaisuuksien rakentamisen. Myös kansalaislähtöisen kaupunkikehittämisen keinoin onnistuttiin edistämään osallisuutta ja torjumaan köyhyyttä. Työvoiman ulkopuolella olevat saivat ideoida arjen toimintoja omassa asuinympäristössään, mikä vahvisti toimintakykyä. Hankkeissa onnistuttiin myös vähentämään kokemuksia taloudellisen tilanteen vaikeudesta.

Hanke-esimerkkejä

Moodi
Toteuttaja: Vantaan kaupunki
Julkinen rahoitus yhteensä: 360 660 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi S21249Linkki toiselle sivustolle
Taide osana nuorten ohjausta Moodi-hankkeessa | Rakennerahastot 2014–2020Linkki toiselle sivustolle

Hankkeessa edistettiin sosiaalipalveluiden ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä sekä laajempaa monialaista yhteistyötä järjestämällä yhteisiä työpajoja. Monialaisuutta ja eheämpiä palvelupolkuja rakennettiin järjestämällä nuorten parissa työskenteleville eri alojen ammattilaisille aamukahvitilaisuuksia ja työpajoja. Niiden tavoitteena oli levittää tietoa kotiin jumiutuneiden, palveluiden ulkopuolella olevien kohtaamiseen liittyvistä teemoista, sekä auttaa ammattilaisia verkostoitumaan.

Hankkeessa kehitettiin kotiin jääneen nuoren ohjaamiseen keskittynyt Heijastuksia-toimintamalli. Toimintamalli juurrutettiin Vantaan etsivän nuorisotyön kotiin vietävään työhön. Hankkeen toiminnassa mukana olleiden nuorten aikuisten hyvinvointi ja toimintakyky koheni. Nuoret saivat voimaantumisen ja onnistumisen kokemuksia, heidän kykynsä hoitaa itse asioitaan sekä luottamus palveluita kohtaan kasvoi, sosiaalisten tilanteiden ahdistus lievittyi. Lisäksi nuoret pääsivät kokeilemaan erilaisia taidemuotoja itseilmaisun tukena. Pitkällä tähtäimellä nuorten saavuttamat yksilölliset tavoitteet sekä luottamus palveluita kohtaan lisäävät mahdollisuuksia opiskeluun ja työllistymiseen.

Kaiku - Toiminnallinen kuntoutusohjaus ja neuvonta työelämään 
Toteuttaja: Eduro-säätiö sr
Julkinen rahoitus yhteensä: 317 683 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi S22759Linkki toiselle sivustolle
Kaiku – Toiminnallinen kuntoutusohjaus ja neuvonta työelämään | EduroLinkki toiselle sivustolle

Kaiku-hankkeessa kehitettiin matalan kynnyksen helposti saavutettava palvelumalli, jossa asiakkaat ja asiakkaan verkosto saavat apua työelämäkuntoutukseen liittyvissä asioissa. Hankkeessa tiivistettiin kuntoutustoimijoiden yhteistyötä asiakkaan joustavien siirtymien turvaamiseksi palvelusta toiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin työelämäkuntoutuksen digitaalinen neuvontapalvelu. Toisessa vaiheessa mallinnettiin työelämäkuntoutuksen ohjauspalvelun malli, joka pitää sisällään kaikki palveluohjaksen tasot. Mallinnuksen aikana jäsennettiin työelämäkuntoutuksen ohjauksesta hyötyvät asiakkaat (asiakaskriteerit) ja asiakasta hyödyttävä verkostoyhteistyö. Palvelumalli pilotoitiin Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden ja työllisyyden kuntakokeilun asiakkaiden kanssa, mutta sen toiminnan rakenne on levitettävissä ja sovellettavissa myös muihin kuntiin.

Kaikki tässä teemassa rahoitetut hankkeet | eura2014.fiLinkki toiselle sivustolle

REACT-EU:n EAKR-toimintalinjalla rahoitettiin ohjelmakauden aikana 1 353 hanketta, joille maksettiin julkista rahoitusta yhteensä 193,5 milj. euroa. ESR-toimintalinjalla rahoitettiin ohjelmakauden aikana 322 hanketta, joille maksettiin julkista rahoitusta yhteensä 85,2 milj. euroa.

REACT-EU oli Euroopan unionin rahoitusväline, jonka tarkoituksena oli tukea COVID-19-pandemian aiheuttamien vahinkojen korjaamista alueilla, joilla talous ja työllisyys olivat kärsineet erityisen paljon. REACT-EU (Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe) oli osa Next Generation EU -elpymispakettia ja se toi lisää rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 yhteensä 295 miljoonaa euroa vuosille 2021-2023 - eli aivan ohjelmakauden loppuun. Suomessa REACT-EU -varoilla edistettiin maakuntien koronapandemiaan liittyvien selviytymissuunnitelmien toteuttamista. Luonteestaan johtuen REACT-EU-rahoitus kohdistui muuta ohjelmarahoitusta enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta REACT-EU:lla tuettiin pk-yritystoiminnan vahvistamista sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittymistä digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta. Uudenlaiset digitaaliset ja resurssiviisaat ratkaisut, laajat kiertotalousratkaisut sekä yksittäisten kierrätysmateriaalien hyödyntämismahdollisuudet nousivat vahvasti esiin. Uusien ohjelmasisältöjen myötä saatiin mukaan myös uusia elinkeinoelämän tarpeita ymmärtäviä toteuttajia. REACT-EU-hankkeille ominaiset nopeat kokeilut ja testit lisäsivät yritysten kiinnostusta hankkeisiin, sillä tuloksia saatiin käyttöön nopeasti. REACT-EU:sta rahoitettiin myös useita matkailun kehittämishankkeita sekä digitalisaation ja datan hyödyntämisen kehittämistä eri toimialoilla.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet puolestaan tähtäsivät digitaalisten taitojen parantamiseen sekä yritysten ja yrittäjien nopean muutoskyvykkyyden edistämiseen. Tärkeitä kohderyhmiä olivat yritysten ohella mm. maahanmuuttajat, koulutuksessa olevat sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö. Hankkeissa kehitettiin digitaalisia oppimisympäristöjä sekä erilaisia etäopetuksen ja -työskentelyn menetelmiä, digitaalisten palvelujen saavutettavuutta ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi parannettiin yrittäjien ja työntekijöiden työhyvinvointia, edistettiin verkostoitumista ja vertaisoppimista sekä tuettiin vihreää siirtymää ja vastuullista yritystoimintaa. REACT-EU -hankkeita toteutettiin aivan ohjelmakauden loppupuolelle saakka ja siten pystyttiin pitämään yllä kehittämistoimintaa uuden ohjelmakauden käynnistymiseen asti.

Hanke-esimerkkejä (EAKR)

Pohjanmaan Tekno 4.0
Toteuttaja: Oy Merinova Ab
Julkinen rahoitus yhteensä: 197 369 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi A78630 Linkki toiselle sivustolle

Pohjanmaan Tekno 4.0 -hankkeella edistettiin teollista digitalisaatiota Pohjanmaan pk-yrityksissä aktivoimalla ja kannustamalla maakunnan alueella toimivia pk-yrityksiä hyödyntämään toiminnoissaan nykyistä enemmän digitaaliuutta ja automaatiota sekä robotiikkaa. Hankkeessa syntyi välittömänä tuloksena kaksi yhdessä laajan yritysjoukon kanssa pilotoitua ohjelmaa, Alkavat ja Edistyneet -ohjelmat, joiden avulla innostettiin yritykset yhdessä oppimaan ja kehittymään digitalisaation ja automaation sekä robotiikan hyödyntämisessä ja käyttöönotossa. Välittömiä tuloksia olivat myös kuusi simuloitua tuotannon tehostamisen casea, joiden tarkoitus oli innostaa yrityksiä oman tuotannon kehittämisessä. Hankkeen avulla lisättiin yritysten tietämystä ja osaamista digitalisaation ja automaation sekä robotiikan mahdollisuuksista oman tuotannon tehostamisessa sekä tuottavuuden avaintekijöiden analysoinnissa ja parantamiskeinoista. Hankkeen ohjelmien avulla kannustettiin myös yrityksiä käynnistämään omia tki-hankkeita.

Rakentamisen vihreä siirtymä
Toteuttaja: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Julkinen rahoitus yhteensä: 381 723 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi A77270 Linkki toiselle sivustolle
Rakentamisen vihreä siirtymä | Karelia Ammattikorkeakoulu OyLinkki toiselle sivustolle

Hankkeen päätavoitteena oli tunnistaa rakentamisen vähähiilisiä ratkaisuja ja prosesseja sekä edistää niiden käyttöönottoa. Osatavoitteena oli lisätä vähähiiliseen rakentamiseen liittyvää materiaaliosaamista, käynnistää ja tukea tarvittavia tuote- ja menetelmäkehitysprosesseja sekä myös vahvistaa Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan insinöörikoulutuksen osaamista ja valmiuksia vastata alan uusiin osaamistarpeisiin.

Tuloksena hankkeen sidosryhmät saivat ajantasaista tietoa mm. valmisteilla olevista rakentamisen vähähiilisyyden säädöksistä, rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen arvioinnista, ympäristöselosteista ja organisaatioiden toiminnan päästöjen arvioimisesta. Hankkeessa tuotetut oppaat ja työkalut tukevat osaltaan toimijakohtaisten tuote- ja menetelmäkehitysprosessien käynnistymistä sekä koko toimialan vähähiilisyystavoitteiden toteutumista. Lisäksi Karelia-amk:n opiskelijat siirsivät hankkeessa toteutettujen opinnäytetöiden kautta tietoa rakennusalan yrityksiin.

Kaikki tässä teemassa rahoitetut hankkeet | eura2014.fiLinkki toiselle sivustolle

Hanke-esimerkkejä (ESR)

Tekoäly tutuksi 
Toteuttaja: LAB ammattikorkeakoulu Oy
Julkinen rahoitus yhteensä: 234 379 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi S22620Linkki toiselle sivustolle 
Tekoäly tutuksi | Rakennerahastot.fiLinkki toiselle sivustolle

Hankkeessa lisättiin tekoälyn tunnettuutta ja hyödyntämistä päijäthämäläisissä ja eteläkarjalaisissa mikro- ja pk-yrityksissä ja organisaatioissa. Hanke järjesti webinaareja ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa tekoälyn erilaisia käyttötapoja tarkasteltiin eri alojen näkökulmista. Tekoälyn käyttöä suunnitteleville yrityksille tuotettiin hankkeessa malli, joka auttaa toimijoita ottamaan käyttöön tekoälyratkaisuja. Tekoäly tutuksi yrityksille - näin onnistut tekoälyprojektissa -malli auttaa ymmärtämään, minkälaisia ratkaisuja tekoäly tarjoaa juuri omaan yritykseen ja miten kannattaa lähteä liikkeelle. Hankkeessa tuotettiin myös “Tekoäly tutuksi” -opintojakso mikro- ja pk-yritysten henkilöstölle, itsensä työllistäjille, työttömille ja muille kiinnostuneille. Opintojakso on tarjolla avoimen AMK:n kautta. Lisäksi tuotettiin video ja podcasteja eri aloilta.

Verkkokauppa 2.0
Toteuttaja: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Julkinen rahoitus yhteensä: 171 804 euroa
Lisätietoja: EURA2014-hankekoodi S22645Linkki toiselle sivustolle 
Verkkokauppa 2.0 | SAMK – Satakunnan ammattikorkeakouluLinkki toiselle sivustolle

Hanke auttoi innovatiivisella tavalla pieniä kivijalkayrittäjiä luomaan tuotteilleen tilausmahdollisuuden verkon kautta. Pienillä yrityksillä on heikommin resursseja toteuttaa verkkokauppaa eli tämä idea liittyi koronan tuomiin rajoituksiin ja muutoskyvykkyyteen. Lisäideana oli myös luoda kokemusasiantuntijoista koostuva verkosto eli mukana oli jo verkkokauppaa toteuttavia yrittäjiä. Näin saatiin mukana olevat yrittäjät samalle viivalle. Hankkeen avulla parannettiin myös yritysten hyvinvointia ja kilpailukykyä osaamista ja verkostoitumista lisäämällä.

Kaikki tässä teemassa rahoitetut hankkeet | eura2014.fiLinkki toiselle sivustolle

Ohjelman julkinen kokonaisrahoituskehys (sis. EU:n, valtion, kuntien ja muun julkisen rahoituksen) oli 2,868 miljardia euroa. Siitä 286,4 miljoonaa euroa oli vuosille 2021-2023 saatua ns.  REACT-EU-rahoitusta, joka lisättiin ohjelmaan osana koronapandemian seurauksia lievittämään luotua NextGeneration EU -elpymispakettia. Siinä EU:n rahoitusosuus julkisesta rahoituksesta oli n. 57 %, ohjelman muissa toimenpiteissä 50 %. EU:n toimenpiteet jakautuivat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamiin hankkeisiin.

Ohjelmakauden aikana toteutettiin 11 787 hanketta, joista noin kolme neljäsosaa EAKR-osarahoitteisia. Ohjelma toteutui täysimääräisesti siten, että EU:n ohjelmaan myöntämä rahoitusosuus saatiin kokonaisuudessaan hyödynnettyä. Kunta- ja muuta julkista rahoitusta kertyi hieman ennakoitua enemmän, jolloin hankkeille maksetun julkisen rahoituksen kokonaismääräksi muodostui 2,929 miljardia euroa. Lisäksi hankkeisiin sitoutui yksityistä rahoitusta kaiken kaikkiaan 1,601 miljardia euroa – siitä valtaosa yritystoiminnan kilpailukykyä tukeneissa hankkeissa.

Eniten julkista tukea (656 milj. euroa) kohdistui teemaan ” Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen”. Maakunnista eniten EU-rahoitusta kohdistui Pohjois-Pohjanmaalle (393 milj. euroa), Pohjois-Savoon (300 milj. euroa) ja Lappiin (287 milj. euroa). Ohjelman julkisesta kokonaisrahoituksesta lähes neljännes kohdistui yritysten toteuttamiin hankkeisiin. Ammattikorkeakoulujen sekä kuntien ja kuntayhtymien osuus hankerahoituksesta oli molempien n. viidennes. 

Lisätietoja rahoituksesta (Excel-tiedosto)

Ohjelman sisällöllistä toteutumista, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta seurattiin indikaattoreiden avulla. Indikaattoreille oli asetettu ohjelmassa tavoitetasot ohjelman puoliväliin sekä ohjelmakauden päättymiseen. Osa indikaattoreista oli teemakohtaisia, osa toistui useammassa ohjelman teemassa. Tuotosindikaattoreita kerättiin jokaisesta hankkeesta – hankehakemusvaiheessa suunnitelmatietoina ja maksatushakemusten yhteydessä toteumatietoina. Euroopan aluekehitysrahaston hankkeissa indikaattorien kirjo oli laajempi kattaen hyvin erityyppisiä sisältöjä pk-yritysten toiminnasta TKI-yhteistyöhön ja vähähiilisyyden edistämiseen. Euroopan sosiaalirahaston indikaattorit keskittyivät enemmän tilastoimaan ESR-toimenpiteisiin osallistuneita henkilöitä eri taustakriteerien osalta ja toimenpiteiden vaikutuksia heihin. 

EAKR-toimenpiteillä luotiin ohjelmakauden aikana 13 775 uutta työpaikkaa. Eniten niitä syntyi Pohjois-Pohjanmaalla (2 161 kpl), Pohjois-Savossa (1 650) ja Etelä-Savossa (1 636). Uusia TKI-työpaikkoja syntyi ohjelman EAKR-toimenpitein lisäksi 1 338 kpl. Lähes 6 400 yritystä käynnisti TKI-toiminnan tai -yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa ja yli 4 700:ssa pk-yrityksessä EAKR-tuella aikaansaatiin merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys.

ESR-toimenpiteisiin osallistui ohjelmakaudella lähes puoli miljoonaa henkilöä, eniten Pohjois-Pohjanmaalla (60 865 henkilöä), Pohjois-Savossa (43 686 henkilöä) ja Lapissa (38 030 henkilöä). Osallistujista runsas viidennes oli työttömiä. Yrityksille suunnattuihin ESR-toimenpiteisiin osallistui lähes 75 000 yritystä.

Lisätietoja indikaattoreista (Excel-tiedosto)

”Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020” -ohjelman arviointi hankittiin ulkoisena asiantuntijatyönä. Sopimuksen mukaisesti arvioitiin ohjelman yleinen tuloksellisuus, vaikuttavuus ja hallinnon ja toimeenpanon onnistuminen. Lisäksi arviointi kohdistui ohjelman horisontaalisiin periaatteisiin, joita ovat kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. Arvioija raportoi arvioinnin tuloksista v. 2019 valmistuneen loppuraportin lisäksi kolmella väliraportilla. 

Tutustu arviointiraportteihin | Rakennerahastokauden 2014–2020 verkkosivutLinkki toiselle sivustolle

REACT-EU -lisärahoituksen käytöstä teetettiin erillinen arviointi, jossa keskityttiin lisärahoituksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja vaikutusten arviointiin. Raportti valmistui tammikuussa 2024. 

Tutustu REACT-EU -arviointiraporttiin | Rakennerahastot.fi (pdf)Linkki toiselle sivustolle

Tarkempia tietoja ohjelman toteutuksesta ja lisää hanke-esimerkkejä löydät toimeenpanokertomuksestaTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 4.7MB

Rakennerahastotietopalvelu on internet-pohjainen palvelu, jossa voit hakea tietoa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmassa toteutetuista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeista. 

Tutustu hanketietopalveluun | eura2014.fiLinkki toiselle sivustolle