Kysymyksiä ja vastauksia nuorten yhteispalvelusta

Laissa työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023) on määritelty työvoimaviranomaisen tehtäväksi järjestää toimintaedellytykset nuorten työllistymistä edistävälle monialaisen tuen yhteispalvelulle (16 §). Toimintaedellytysten järjestäminen tarkoittaa sitä, että työ-voimaviranomainen: 

• laatii arvion alueensa nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun tarpeesta
• neuvottelee alueensa nuorten yhteispalvelun järjestämisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa palvelupisteiden järjestämisestä
• sekä varmistaa, että sen toimialueen yhteispalvelulla on sovittuna palveluiden ja toiminnan yhteensovittamisesta vastaava henkilö

Laissa ei ole määritelty työvoimaviranomaisen tehtävästä hallinnoida nuorten yhteispalvelua, vaan työllisyysalueet saavat toteuttaa heille sopivaa hallintomallia. Palvelun toteuttamisessa ja hallinnoinnissa voidaan hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita. Nykyisestä Ohjaamo –toiminnasta on saattanut vastata esimerkiksi nuorisotoimi. Myös jatkossa toiminnasta voi vastata toiminnan kannalta jokin muu merkittävä taho kuin työvoimaviranomainen. 

Olemassa olevia yhteistyösopimuksia ei ole välttämätöntä neuvotella uudestaan, vaan vanhoja sopimuksia voidaan hyödyntää ja tarvittaessa päivittää. Alueilla joilla ei ole aiemmin ollut Ohjaamo –toimintaa, ei näin ollen ole myöskään olemassa olevia yhteistyösopimuksia, joita voitaisiin hyödyntää nuorten yhteispalvelussa. Tällöin työvoimaviranomaisen tulee huolehtia toimintaedellytysten järjestämisestä ja neuvotella yhteistyöstä palvelun kannalta keskeisten toimijoiden kanssa.

Monialaisen tuen yhteistoimintamalli koskee nykyistä työllistymistä edistävää yhteispalvelua (TYP), kun taas nuorten monialainen yhteispalvelu on nykyisen Ohjaamo –toiminnan kaltaista palvelua, joka on nuorten helposti saavutettavissa. Nuorten monialaisen yhteispalvelun toiminta pohjautuu Ohjaamon perusteisiin (TEM 6/2018). Nuorten yhteispalvelu on matalan kynnyksen palvelu, jota tarjotaan alle 30-vuotiaille nuorille viranomaisen ja muiden toimijoiden toimesta.  

Nuorten yhteispalvelusta voidaan käyttää Ohjaamo-nimeä. Ohjaamo on brändinä monelle nuorelle tuttu, mikä voi edesauttaa nuoria löytämään helpommin yhteispalvelun piiriin.

Tarkkaa ohjetta arvion laatimiseen nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun tarpeesta ei ole. Arviota tehdessään työvoimaviranomaisen tulee kuitenkin kuulla muita palvelunjärjestäjiä ja keskeisiä yhteistyötahoja. Arvion laatimiseen on hyvä osallistaa nuorisolain (1285/2016) 9§:ssä säädetyn paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön ohjaus- ja palveluverkosto sekä käyttää sen kokoamaa tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista. 

Arvio on syytä päivittää säännöllisin väliajoin. 

Arviossa on hyvä huomioida esimerkiksi seuraavia ajantasaisia asioita työllisyysalueelta: 

• Keskeiset toimijat alueellisessa nuorten palveluekosysteemissä
• Nuorten yleinen työmarkkinatilanne
• Rakennetyöttömyyden kehitys nuorten osalta
• Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyörakenteet
• NEET-nuorten tilanne 
• Mahdollinen monikulttuurisen osaamisen tarve nuorten palveluissa

Ohjaamoista on tehty erilaisia selvityksiä ja tutkimusta, joista käy ilmi Ohjaamo –toiminnan toimivuus. Yhteispalvelua mietittäessä on tarkoituksenmukaista pitää kiinni jo hyviksi koetuista palvelun rakenteista ja miettiä palvelun kokonaisuutta yhdessä palvelun kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. Keskeisiä toimijoita ovat esimerkiksi kunnan, hyvinvointialueen, kolmannen sektorin, yritysten ja muut viranomaiset, jotka tarjoavat nuorille suunnattuja palveluita. (Ks. kansalliset suositukset yhdyspintojen rakentamisen alueilla, dia 35)

Nuorten yhteispalvelua koskevan lainkohdan (TyM 381/2023, 16§) valmistelun lähtökohtana on ollut vahvistaa peruspalveluiden toteuttamaa matalan kynnyksen nuorilähtöistä monialaista työtä ja hyödyntää jo olemassa olevia palvelurakenteita. Kaikilla alueilla ei kuitenkaan toimi Ohjaamoa, jota voitaisiin hyödyntää nuorten yhteispalvelun perustana. Tällöin rakenteet yhteispalvelulle luodaan palvelutarvearvion avulla yhteistyössä palvelun kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. 

Palvelupisteiden ja palvelujen suunnittelun perustana tulee olla työvoimaviranomaisen, yh-teistyössä keskeisten toimijoiden kanssa, laatima arvio alueen nuorten yhteispalvelun tarpeesta. Palvelun tulisi vastata arviossa määriteltyä palvelutarvetta niin resurssien, osaamisen, palvelutarjonnan kuin saavutettavuudenkin osalta. Palvelupisteiden tulee olla nuorelle helposti saavutettavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelupisteen tulee olla keskeisellä pai-kalla, jotta mahdollisimman moni alueen nuorista pystyy hyödyntämään palvelua. 

Palvelupisteinä voivat toimia Ohjaamot tai vastaavat yhteispalvelupisteet ja ne voivat sijaita osana muuta olemassa olevaa toimipistettä, esimerkiksi työvoimapalveluita tai sote-keskusta. Nuorten monialaista matalan kynnyksen palvelua varten ei edellytettäisi omaa toimitilaa, vaan toimitilasta on tarkoituksenmukaista päättää kunnan, työvoimapalveluista vastaavan alueen sekä hyvinvointialueen kesken. 

Nuorisolain 9§:ssä tarkoitettujen ohjaus- ja palveluverkostojen tai muiden vastaavien yhteis-työryhmien kokoamaa tietoa voidaan hyödyntää palvelupisteiden suunnittelussa. 

Koordinoivan resurssin tarve on todettu kriittisen tärkeäksi, jotta Ohjaamo-toimintaa kyetään toteuttamaan aidosti monialaisessa yhteistyössä. Ohjaamo –toiminnalla on ollut palveluiden kokonaisuudesta vastaava henkilö, joka koordinoi toimintaa. Myös nuorten yhteispalvelulla tulee olla palveluiden kokonaisuudesta vastaava henkilö. Vastuuhenkilö voi olla muukin kuin työvoimaviranomainen. Vastuuhenkilön rooli on olennainen palvelun sujuvoittamisen kannalta.