Innovaatiopolitiikka edistää kasvua ja uudistaa toimintaympäristöä
Suomen kilpailukyky ja menestys globaaleilla markkinoilla perustuu osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumisessa, sekä hyvinvoinnin luomisessa. 4 % T&K-menotavoitteella tähdätään aiempaa tehokkaampaan ja tuottavampaan innovaatiotoimintaan Suomessa.
Suomi ja sen innovaatioympäristö on useissa vertailuissa arvostettu EU:n ja kansainvälisen innovaatiotoiminnan kärkipäähän. Innovaatiopolitiikan päämäärinä ovat Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen varmistaminen, arvoa luova elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistuminen, ja toimintaympäristön edistyksellinen kehittäminen.
Haasteet, missiot ja muutokset vaativat yhteistyötä ja luovat uusia mahdollisuuksia
Globaalien haasteiden ratkaiseminen, kansalliset ja EU-missiot, strategiset kumppanuudet sekä NATO-jäsenyys luovat merkittäviä uusia verkostoja sekä rahoitus- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Innovaatiopolitiikalla tuetaan ja ohjataan TKI-toimintaa siten, että mahdollisuudet hyödynnetään talouden ja yhteiskunnan uudistamisessa kestävästi ja oikeudenmukaisesti.
Suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja murroksiin voidaan vastata vain laajalla kansallisten ja alueellisten politiikka-alojen, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyöllä. Tarvitaan kykyä strategisten painopisteiden määrittelyyn, yhteistyötä eri politiikka-alojen, sekä kansallisten ja alueellisten toimijoiden välillä.
Jatkuvasti uudistuva innovaatiomyönteinen toimintaympäristö toimenpiteiden keskiössä
Kiireellisten ja kompleksien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen, digivihreän ja kestävyyssiirtymien (kuten kestävään ruokatuotantoon siirtyminen tai irtautuminen fossiilisista polttoaineista) nopeuttaminen edellyttävät TKI-investointien vaikuttavaa kohdentamista ja uusia toimintatapoja. Kiristyvä geopolitiikka ja teknologioiden merkityksen kasvu valtioiden ja alueiden strategisten tavoitteiden saavuttamisessa muodostavat entistä monimutkaisemman kansainvälisen toimintaympäristön.
Innovaatiopolitiikalla pyritään varmistamaan innovaatiotoiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset ja toimintaympäristö. Politiikan keskeisiä välineitä ovat julkinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus sekä niitä tukeva yksityinen rahoitus, kokeilu- ja kehitysympäristöt, innovaatiomyönteinen sääntely, innovatiiviset julkiset hankinnat, aineettomien oikeuksien edistynyt hallinta, osaamisen kehittäminen ja osaajien kasvattaminen, sekä startup-myönteisyys. Lähempänä markkinoita suunnatuilla toimenpiteillä varmistetaan TKI-toiminnasta syntyvien ratkaisujen nopea skaalautuminen ja leviäminen.
Yhdessä nämä luovat Suomeen ympäristön ja olosuhteet kannustamaan toimijoita - yrittäjät, yritykset, yhteisöt, julkinen sektori, korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot - rohkeaan ratkaisukeskeiseen innovaatiotoimintaan, uudistumiseen ja kasvuun.
Pitkäjänteinen innovaatiopolitiikka jakaa riskiä
Innovaatiot perustuvat tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja yhteiskunnan toimijoiden tuottamaan uuteen tietoon ja kykyyn soveltaa sitä innovatiivisesti. Lisäksi tarvitaan huippuluokan ideoita ja näiden yhdistelyä, jatkuvaa ennakointia, monipuolista osaamista, verkostoja, toimijoiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä, sekä avointa tiedon liikkumista. Samalla tieteen- ja tutkimusalojen rajojen ylittäminen, tutkimuksen yritysyhteistyö, humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja luovien alojen merkitys kasvaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Innovaatiopolitiikan keskeisiä kannustekeinoja ovat Suomen Akatemian, Business Finlandin ja EU:n tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoitus ja -ohjelmat. ELY-keskukset ja maakunnan liitot tukevat EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoin yritysten ja yhteisöjen TKI-toimintaa. Lisäksi innovaatiomyönteinen sääntely ja toimintaympäristö, kehittyvät ekosysteemit, ja yhteistyöverkostot ja -alustat luovat omat mahdollisuutensa ja kannusteensa. T&K-rahoituslaki lisää T&K-rahoitusta tavoitteena nostaa Suomen TKI-menot vähintään 4 %:n tasolle bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, sekä lisätä tuottavuutta, työllisyyttä ja verotuloja. Julkisilla panostuksilla ja toimenpiteillä varmistetaan toimintaympäristön pitkäjänteisyys, jaetaan riskiä yritysten ja yhteisöjen kanssa, sekä toimitaan alueilla joille ei ehkä pelkällä yksityisellä rahalla saataisi toimintaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee ja toteuttaa Suomen innovaatiopolitiikkaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Tavoitteita ja keinoja linjataan parlamentaarisen TKI-työryhmän (2022) monivuotisen rahoituksen suunnitelmassa. Innovaatiojärjestelmän kehittämistä johtaa tutkimus- ja innovaationeuvosto, lisäksi innovaatiopolitiikkaa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti osana muita politiikkaprosesseja.
Ajankohtaista
Raportti: Missiovetoisuus uudistavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan aikakaudella: Strategisen toimeenpanon malli
Kansallisen TKI-työryhmän (2022) monivuotisen rahoituksen suunnitelma
Raportti: Murrokselliset teknologiat ja kansallinen turvallisuus
Selvitys: Vihreän siirtymän nopeuttaminen edellyttää uudistavaa innovaatiopolitiikkaa
Selvitys: Vihreä siirtymä vaatii mittavaa rahoitusta – ja luo merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille
Selvitys: Lisää strategista otetta kansainväliseen teknologiayhteistyöhön (VTT)
Tekoäly 4.0 -ohjelma: Suomi kaksoissiirtymän suunnannäyttäjänä – Tekoäly 4.0 -ohjelman loppuraportti
Aiheeseen liittyvää
EU: Horizon Europe
TKI-tiekartta (2021)
VN-periaatepäätös: Kansallinen aineettomien oikeuksien strategia 2022 – 2030
NATO Collaborative Programme of Work (CPoW)
Tietoaineistoja
EU: European Innovation Scoreboard (EIS), Suomen EIS-profiili, Regional Innovation Scoreboard (RIS), Suomen RIS-profiili
OECD: STIP Compass, STI-Outlook 2023, Finland Economic Snapshot ja Suomen pääsivu
WIPO: Global Innovation Index (GII), Suomen GII-profiili
Lisätietoja:
Harri Länsipuro