Innovaatiopolitiikka kannustaa yrityksiä jatkuvaan uudistumiseen
Innovaatiotoiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistajana ja tuottavuuden ja viennin kasvattajana. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on rakentaa ja varmistaa Suomeen olosuhteet, jotka kannustavat yrityksiä, yhteisöjä ja tutkimusorganisaatioita rohkeaan innovaatiotoimintaan, uudistumiseen ja kansainväliseen kasvuun.
Innovaatioiden perustana on koulutus ja osaaminen. Innovaatiopolitiikalla edistetään inhimillisestä pääomasta kumpuavan uuden tiedon ja tietotaidon tehokasta hyödyntämistä ja käyttöönottoa kaikkialla yhteiskunnassa. Suomen innovaatiopolitiikka on laaja-alaista talouskasvua ja hyvinvointia tavoitellaan perinteisen teknologian ja ratkaisujen kehittämisen rinnalla monenlaisella ei-teknologisella osaamisella. Digitalisaatio ja palveluiden painoarvon kasvu taloudessa korostavat aineettoman arvonluonnin merkitystä ja tarjoavat uusia keinoja luoda ja kasvattaa arvoa.
Julkinen sektori mahdollistaa ja kannustaa
Innovaatiotoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Innovaatiot syntyvät usein vuosien tutkimus- ja kehitystyön tuloksena. Aina kehitystyö ei kuitenkaan onnistu tai tuote ei menesty markkinoilla toivotulla tavalla. Innovaatiopolitiikalla yrityksiä kannustetaan panostamaan innovaatiotoimintaan tavalla, joka on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Keinoja kannustaa yrityksiä innovointiin ovat tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäksi innovaatiomyönteisen lainsäädännön ja toimintaympäristön edistäminen sekä yhteistyöverkostojen ja -alustojen kehittäminen.
Innovaatiot syntyvät erilaisten osaamisten rajapinnoilla
Innovaatio on laaja käsite, jolle on monta määritelmää. Innovaatio ei ole pelkkä idea tai keksintö, vaan kyse on hyödyllisistä uudenlaisista tuotteista, palveluista, prosesseista tai menetelmistä. Yritykset kilpailevat jatkuvien tuote- ja palveluparannusten ohella yhä useammin radikaaleilla innovaatioilla.
Uusia näkökulmia hyödyntäviä ratkaisuja syntyy, kun eri alojen asiantuntijat tekevät yhteistyötä ja kyseenalaistavat vanhat käytännöt verkostoissa ja ekosysteemeissä. Yritysten, yhteisöjen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö jalostaa tiedettä, tietoa ja osaamista innovaatioiksi ja hyvinvoinniksi. Kotimaisten verkostojen lisäksi on tärkeää, että yritykset hakevat aktiivisesti uutta osaamista ja tietoa kansainvälisen yhteistyön kautta.
Uudistuminen edellyttää uutta ajattelutapaa ja uusia toimintatapoja
Kiristyvässä kilpailussa yritysten kannattaa etsiä uusia tapoja synnyttää innovaatioita. Esimerkiksi käyttäjien näkemysten tai testialustojen hyödyntäminen, käyttäjien osallistaminen innovaatiotoimintaan, suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen tai korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimustulokset voivat olla uudenlaisia kimmokkeita innovaatioille. Samoin digitalisaatio ja avoimen tiedon hyödyntäminen luovat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle.
Myös julkinen sektori uudistuu innovaatioilla. Julkisen sektorin tavoitteena ovat laadukkaat, ajantasaiset ja kustannustehokkaammin tuotetut julkiset palvelut. Tavoitteeseen pyritään muun muassa suuntaamalla julkisia hankintoja innovatiivisten palvelujen ostamiseen tai toteuttamalla innovatiivisia julkisia hankintoja.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee ja toteuttaa Suomen innovaatiopolitiikkaa. Innovaatio-järjestelmän kehittämistä koordinoi pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto. EU on tärkeä innovaatiopoliittinen toimija, erityisesti tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmansa kautta, joka on maailman suurin.