Innovaatiotoiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistajana ja tuottavuuden kasvattajana. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on rakentaa Suomeen olosuhteet, jotka kannustavat yrityksiä rohkeaan innovaatiotoimintaan, uudistumiseen ja kansainväliseen kasvuun.

Innovaatioiden perustana on koulutus ja osaaminen. Innovaatiopolitiikalla edistetään inhimillisestä pääomasta kumpuavan uuden tiedon tehokasta hyödyntämistä ja käyttöönottoa kaikkialla yhteiskunnassa. Suomen innovaatiopolitiikka on laaja-alaista. Talouskasvua ja hyvinvointia tavoitellaan perinteisen teknologian kehittämisen rinnalla monenlaisella ei-teknologisella osaamisella. Digitalisaatio ja palveluiden painoarvon kasvu taloudessa korostavat aineettoman arvonluonnin merkitystä ja tarjoavat uusia keinoja luoda arvoa.

Julkinen sektori mahdollistaa ja kannustaa

Innovaatiotoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Innovaatiot syntyvät usein vuosien tutkimus- ja kehitystyön tuloksena. Aina kehitystyö ei kuitenkaan onnistu tai tuote ei menesty markkinoilla toivotulla tavalla. Innovaatiopolitiikalla yrityksiä kannustetaan panostamaan innovaatiotoimintaan tavalla, joka on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Keinoja kannustaa yrityksiä innovointiin ovat tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäksi innovaatiomyönteisen lainsäädännön ja toimintaympäristön edistäminen sekä yhteistyöverkostojen ja -alustojen kehittäminen.

Innovaatiot syntyvät erilaisten osaamisten rajapinnoilla

Innovaatio on laaja käsite, jolle on monta määritelmää. Innovaatio ei ole pelkkä idea tai keksintö, vaan kyse on hyödyllisistä uudenlaisista tuotteista, palveluista, prosesseista tai menetelmistä.Yritykset kilpailevat jatkuvien tuote- ja palveluparannusten ohella yhä useammin radikaaleilla innovaatioilla.

Uusia näkökulmia hyödyntäviä ratkaisuja syntyy, kun eri alojen asiantuntijat tekevät yhteistyötä ja kyseenalaistavat vanhat käytännöt verkostoissa ja ekosysteemeissä. Yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö jalostaa tiedettä, tietoa ja osaamista innovaatioiksi ja hyvinvoinniksi. Kotimaisten verkostojen lisäksi on tärkeää, että yritykset hakevat aktiivisesti uutta osaamista ja tietoa kansainvälisen yhteistyön kautta.

Uudistuminen edellyttää uutta ajattelutapaa ja uusia toimintatapoja

Kiristyvässä kilpailussa yritysten kannattaa etsiä uusia tapoja synnyttää innovaatioita. Esimerkiksi käyttäjien näkemysten hyödyntäminen, käyttäjien osallistaminen innovaatiotoimintaan, suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen tai korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimustulokset voivat olla uudenlaisia kimmokkeita innovaatioille. Samoin digitalisaatio luo ennennäkemättömät mahdollisuudet uudenlaiselle liiketoiminnalle.

Myös julkinen sektori uudistuu innovaatioilla. Julkisen sektorin tavoitteena ovat laadukkaammat ja kustannustehokkaammin tuotetut julkiset palvelut. Tavoitteeseen pyritään muun muassa suuntaamalla julkisia hankintoja innovatiivisten palvelujen ostamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee ja toteuttaa Suomen innovaatiopolitiikkaa. Innovaatio-järjestelmän kehittämistä koordinoi pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto. EU on tärkeä innovaatiopoliittinen toimija, erityisesti tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmansa kautta, joka on maailman suurin.