Kolmen kuukauden työttömyyssääntö
Hallituksen tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa, jotta Suomi saa tarpeisiinsa sopivaa työvoimaa. Samalla on varmistettava, että maahanmuutto on sujuvaa ja vastuullista. Hallitus kiinnittää jatkossa huomiota tarkemmin siihen, että työskentely Suomessa jatkuu luvan ehdoilla.
Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa oleva joutuu työttömäksi eikä löydä uutta työpaikkaa kolmessa kuukaudessa, Suomesta joutuisi jatkossa poistumaan. Työntekijän on jatkossa mahdollista hakea Suomesta uutta työpaikkaa joko samalta toimialalta toisen työnantajan palveluksesta tai toiselta työvoimapula-alalta.
Tietoa valmistelun etenemisestä päivitetään tälle verkkosivulle. Lisätietoa kaikista hallituksen työperäisen maahanmuuton toimista.
Jos työntekijä jää työttömäksi, hän voi oleskeluluvan voimassaollessa etsiä sellaisen uuden työn, jota hänellä on luvalla oikeus tehdä. Jos voimassa oleva lupa ei salli työntekoa uudessa työssä, uuteen työhön on haettava uusi oleskelulupa, jotta oleskelua Suomessa voi jatkaa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevan olisi jatkossa poistuttava maasta, jos työsuhde päättyy eikä uutta työsuhdetta ole solminut kolmessa kuukaudessa. Sääntely koskee vain työperusteista oleskelulupaa, ei muita lupamuotoja.
Erityisosaajilla, startup-yrittäjillä sekä ICT-osaajilla tulee olemaan kuusi kuukautta aikaa etsiä uusi työpaikka ennen luvan peruuttamista (ks. kysymys Miten kolmen kuukauden sääntö vaikuttaa erityisosaajiin?).
Hallitusohjelman kirjaus koskee työperusteisia oleskelulupia.
Erityisosaajilla, startup-yrittäjillä sekä ICT-asiantuntijoilla tulee kuitenkin olemaan kuusi kuukautta aikaa hakea työtä ennen kuin maasta joutuisi poistumaan.
Erityisosaajilla, startup-yrittäjillä sekä ICT-asiantuntijoilla tulee olemaan kuusi kuukautta aikaa etsiä uusi työ ennen kuin maasta joutuisi poistumaan.
Tähän asti työperusteisella oleskeluluvalla on voinut tehdä vain yhden alan töitä. Jatkossa jos työt loppuvat, työntekijän on mahdollista hakea kolmen kuukauden sisällä Suomesta töitä joko samalta toimialalta toiselta työnantajalta tai työvoimapula-alalta.
Jos työ ensimmäisessä työpaikassa päättyy, kansainvälisille osaajille tarjotaan palveluita ja tukea uudelleen työllistymiseen. Jatkossa samalla luvalla saa tehdä töitä myös työvoimapula-aloilla, mikä tukee uudelleentyöllistymistä.
Uudelleentyöllistymisen palveluita tarjoavat kuntien ja kaupunkien työllisyyspalvelut ja TE-toimistot. Alueellinen Talent Hub -toiminta vahvistaa kaupungin, korkeakoulujen, yritysten ja TKI-toimijoiden yhteistyötä kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden työllistymisen edistämiseksi. Palveluihin pääsee mukaan International House -palvelupisteillä, joita löytyy isoimmilta paikkakunnilta ja alueilta.
Nykyisinkin työsuhteen päättyminen periaatteessa mahdollistaa luvan peruuttamisen, mutta sääntelyä ei ole siitä, minkä pituisen jakson jälkeen työttömyyden tulisi johtaa luvan peruuttamiseen. Työsuhteiden jatkumista koskevaa valvontaa ei myöskään tehdä järjestelmällisesti.
Sininen kortti on EU:n yhteinen oleskelulupa erityisosaajille, jotka ovat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Kun kolmen kuukauden sääntö ja sen kuuden kuukauden poikkeus erityisosaajille ovat tulleet voimaan, ne koskisivat myös EU:n sinisen kortin oleskelulupaa.
Suomeen EU:n ulkopuolelta pyrkivä erityisosaaja valitsee, hakeeko kansallista erityisosaajan lupaa vai EU:n sinistä korttia.
Ennen kuin kolmen kuukauden sääntö tulee voimaan, sinisen kortin oleskelulupaan tehdään EU-direktiivin edellyttämiä muutoksia. Kolmen kuukauden säännön myötä aika uuden työpaikan etsimiseen olisi sama molemmissa luvissa. Lue lisää TEM:n tiedotteesta.
Kolmen kuukauden soveltaminen edellyttää, että oleskelulupa on vähintään sen ajan vielä voimassa. Jos lupa on voimassa alle kolme kuukautta, työnhakuaikaa olisi luvan voimassaolon verran. Jos lupa päättyy, maasta joutuisi jatkossakin poistumaan.
Esitys on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle keväällä 2024. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys kolmen kuukauden säännöstä syksyllä 2024. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2025.
Hallitus vie työperäisen maahanmuuton politiikkaa pohjoismaiseen suuntaan. Eri maiden politiikkaa ei voi kuitenkaan verrata toisiinsa suoraviivaisesti, koska työllisyystilanteessa, väestörakenteessa sekä oleskelulupajärjestelmässä on eroavaisuuksia maiden välillä.
Ruotsissa työttömyyden jälkeinen työnhakuaika on kolme kuukautta, ennen kuin maasta joutuu poistumaan. Tanskassa ja Norjassa vastaava aika on kuusi kuukautta.
EU-tasolla valmistellaan tällä hetkellä sääntelyä, joka takaisi kaikille työperusteisille luville suoja-ajan uuden työpaikan etsimiseen työttömyyden varalle. Neuvottelut on saatu päätökseen ja direktiivi julkaistaneen kevään 2024 aikana, jolloin sääntelyn tulee olla kansallisessa lainsäädännössä viimeistään kahden vuoden kuluttua. Kyseessä olisi yhteinen minimisääntely kaikille EU-jäsenvaltioille.