Kolmen kuukauden työttömyyssääntö

Jos työntekijä jää työttömäksi, hän voi oleskeluluvan voimassaollessa etsiä uuden työn, jota hänellä on luvalla oikeus tehdä. Jos voimassa oleva lupa ei salli työntekoa uudessa työssä, uuteen työhön on haettava uusi oleskelulupa.

Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhde päättyy ennenaikaisesti, työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ. Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, lupa peruutettaisiin ja Suomesta joutuisi poistumaan. 

Kolmen kuukauden sijaan kuusi kuukautta uuden työn löytämiseen olisi

• erityisasiantuntijoilla (mukaan lukien EU:n sininen kortti)
• kaikilla yli kaksi vuotta Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla olleilla
• yritysten ylimmällä ja keskijohdolla
• yrityksen sisällä siirtyvillä lähetetyillä asiantuntijoilla ja johdolla sekä

Muutokset koskisivat työperusteisia oleskelulupia, eli ei esimerkiksi pysyviä oleskelulupia, perhelupia, EU-kansalaisia, kansainvälisiä opiskelijoita tai tutkijoita. 

Muutos ei tarkoita oikeutta oleskeluluvan pidentämiseen työnhaun ajaksi. Työntekoa varten myönnetyn oleskeluluvan tulee olla voimassa myös työttömyyden aikana. Jos oleskelulupa päättyy eikä uutta ole haettu, maasta tulee poistua kuten nykyäänkin.

Ei koskisi.

Työperusteinen oleskelulupa on tarkoitettu Suomessa työskentelyyn. Muutoksilla työperusteinen oleskelulupa sidotaan vahvemmin työhön ja luvan valvontaa parannetaan. 

Samalla muutokset tuovat turvaa ja selkeyttä työntekijälle. Nykyään lupa voidaan peruuttaa, jos työntekijä on työtön. Luvan peruuttamisen ajankohdasta ei kuitenkaan ole sääntelyä. Jatkossa työntekijällä olisi varmasti kolme tai kuusi kuukautta aikaa etsiä uutta työtä, riippuen hänen asemastaan ja oleskeluluvan voimassaolosta. Esitys selkeyttää lupien ehtoja ja valvontaa myös viranomaisille. 

Nykyisinkin työsuhteen päättyminen mahdollistaa luvan peruuttamisen, koska luvan myöntämisen edellytys ei enää täyty. Sääntelyä ei kuitenkaan ole siitä, minkä pituisen jakson jälkeen työttömyyden tulisi johtaa luvan peruuttamiseen. Työsuhteiden jatkumista koskevaa valvontaa ei myöskään tehdä järjestelmällisesti.

Maahanmuuttovirastossa on kuitenkin jo huhtikuusta 2023 lähtien ollut käytäntö, että oleskeluluvan peruuttamismenettelyä ei käynnistetä kolmen kuukauden suoja-ajan sisällä.

EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin sääntely on tullut voimaan 13.5.2024. Sen johdosta niin sanotussa erityisosaajalaissa säädetään kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä. Suoja-aika on kuusi kuukautta vain, jos oleskelulupa on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta.  Tämän esityksen mukainen kuuden kuukauden poikkeus erityisosaajille koskisi jatkossa myös EU:n sinisen kortin oleskelulupaa edeltävästä oleskeluajasta riippumatta. 

Sininen kortti on EU:n yhteinen oleskelulupa erityisosaajille, jotka ovat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Suomeen EU:n ulkopuolelta pyrkivä erityisosaaja valitsee, hakeeko kansallista erityisosaajan lupaa vai EU:n sinistä korttia. Lue lisää TEM:n tiedotteesta.

Nykyään työperusteisella oleskeluluvalla voi tehdä töitä vain sillä alalla tai niillä aloilla, joiden perusteella lupaa on haettu ja se on myönnetty. Työnantajaa on voinut vaihtaa alan sisällä hakematta uutta lupaa, kunhan luvan peruste ei muutu. Jatkossa työntekijän oleskeluluvalla Suomessa oleva voisi lisäksi hakea töitä toisilta aloilta, jotka on määritelty valtakunnallisiksi työvoimapula-aloiksi. Työn aloittaminen ei vaatisi uuden oleskeluluvan hakemista, kunhan lupa on yhä voimassa. 

Todennetut työvoimapula-alat määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksella kerran vuodessa kesästä 2025 alkaen. Tällä hetkellä työvoimapula-aloina korostuisivat erityisesti sosiaali- ja terveysala sekä tietyt palvelu- ja teollisuusalat. 

Kyllä. Työntekijän oleskeluluvalla voi vaihtaa työpaikkaa työvoimapula-alalle tai etsiä esimerkiksi osa-aikaisen työn alkuperäisen työn lisäksi.

Jos työ ensimmäisessä työpaikassa päättyy, kansainvälisille työntekijöille on tarjolla palveluita ja tukea uudelleen työllistymiseen. Jatkossa työntekijän oleskeluluvalla saa tehdä töitä alkuperäisen alan lisäksi myös valtakunnallisilla työvoimapula-aloilla, mikä tukee uudelleentyöllistymistä.

Uudelleentyöllistymisen palveluita tarjoavat kuntien ja kaupunkien työllisyyspalvelut. Työllistymisen palveluihin pääsee mukaan myös International House -palvelupisteillä, joita löytyy isoimmilta paikkakunnilta ja alueilta.

Työnantajien tulee jo nykyään ilmoittaa kolmannen maan kansalaisen palkkaamisesta. Jatkossa työnantajan tulisi ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle myös silloin, kun työsuhde päättyy ennenaikaisesti. Jos työsuhde päättyisi oleskeluluvassa ilmoitettuna ajankohtana, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Ilmoituksen laiminlyönnistä voi seurata sanktio, tyypillisimmin sakkorangaistus. 

Muutoksella parannetaan työperusteisten oleskelulupien valvontaa. 

Työnantajan tulisi ilmoittaa työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä Maahanmuuttovirastolle Enter Finland-palvelussa. Ilmoitus pitää tehdä 14 päivän sisällä työsuhteen päättymisestä.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 17.10.2024. Esitys oli lausuntokierroksella 13.6–16.8.2024. Lausuntokierroksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö jatkovalmisteli esitystä lausuntopalautteen ja valtioneuvoston arviointineuvoston lausunnon perusteella.

Esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Esitys tulee voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen keväällä 2025.

Ruotsissa työttömyyden jälkeinen työnhakuaika on kolme kuukautta ennen kuin maasta joutuu poistumaan. Tanskassa ja Norjassa vastaava aika on kuusi kuukautta.

Työnhakuajasta säädetään nyt myös EU-tasolla. EU:n yhdistelmälupadirektiivi edellyttää kaikilta jäsenmailta kolmen kuukauden suoja-aikaa työttömyyden varalle työperusteisissa oleskeluluvissa ja kuuden kuukauden suoja-aikaa, jos oleskelulupa on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta. Kaikkien jäsenmaiden tulee saattaa direktiivi voimaan 21.5.2026 mennessä.