Positiivisen rakennemuutoksen edistäminen
Positiivisella rakennemuutoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa alueen elinkeinorakenne ja työllisyys muuttuvat nopeasti, kun yritys perustaa uuden tuotantoyksikön tai lisää muuten merkittävästi työpaikkoja. Yhden toimialan positiiviset uutiset aktivoivat koko alueen elinkeinoelämää, mikä puolestaan johtaa kasvuun myös muilla toimialoilla ja muualla Suomessa.
Positiivinen rakennemuutos käynnistyi Lounais-Suomesta, mutta hyvät kasvunäkymät ja työvoiman saatavuuden haasteet leviävät koko Suomessa. Globaalissa ympäristössä toimivat yritykset vaativat laadukkaat toimintaedellytykset sekä osaavaa työvoimaa. Positiivisen rakennemuutoksen edistäminen edellyttää paitsi nopeita ja tehokkaita lyhyen aikavälin toimia, myös pitemmän aikavälin muutoksia.
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.4.2017 kutsui East Office of Finnish Industries Oy:n hallituksen puheenjohtajan, entisen pääministerin Esko Ahon selvittämään positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön ratkaisuja.
Selvitystyö on valmistunut ja luovutettu elinkeinoministeri Mika Lintilälle 24.8.2017.
Selvitystyön pohjalta käynnistettiin pilottina kasvun mahdollisuuden hyödyntämiseen tähtäävä valtion ja alueen poikkihallinnollinen yhteistyöprosessi. Siltasopimuksessa valtio (TEM, VM, YM, OKM, LVM) ja Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi ja Satakunta) sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan edistämään kasvun mahdollisuuden hyödyntämistä. Se perustuu toimijoiden yhteistyöhön ja alueen tilanteen ja toimenpiteiden tarkasteluun useiden hallinnon alojen ja kahden maakunnan kautta. Siltasopimus yhdistää alueen omia ja kansallisia toimia erityisesti työvoiman saatavuuden, t&k-alustojen, koulutuksen ja tietopohjan osalta. Myös kansainvälisten osaajien houkuttelu alueelle on osa prosessia. Lisäksi saavutettavuus, asuminen ja alueen tunnettuus tunnistetaan kasvun tekijöiksi. Erityisessä tarkastelussa ovat lyhyen tähtäimen toimet, jotka käynnistyvät ja toteutuvat vuosina 2017 -2019.
Hallitus päätti budjettiriihessä syksyllä 2018 laajentaa Lounais-Suomen siltasopimusmallia myös muille työvoimapulasta eniten kärsiville alueille. Tilastollisesti alueittain tarkasteltuna rekrytointiongelmista eniten kärsivät alueet ovat Kainuu, Pirkanmaa ja Pohjois-Savo. Kyseiset alueet kokivat myös itse siltasopimusmallin tarpeelliseksi, joten uudet siltasopimukset laadittiin valtion ja Kainuun, Pirkanmaan sekä Pohjois-Savon kesken.
Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi MDI:ltä selvityksen toukokuussa 2020, jossa arvioitiin siltasopimusten toimintamallia, prosessia ja vaikutuksia. Lisäksi selvityksessä annettiin ehdotuksia toimintamallin kehittämiseksi ja uusien alueiden valintakriteereiksi. Arviointia varten kerättiin kokemuksia ja havaintoja kaikilta siltasopimusalueilta. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistoanalyysiä, asiantuntijahaastatteluita ja kyselyitä alueiden ja valtionhallinnon edustajille. Ainoastaan Lounais-Suomen osalta tehtiin tilastollinen tarkastelu siltasopimusmenettelyn vaikutuksista, sillä muilla alueilla sopimusprosessi on vielä kesken. Tutkimuksen lopulla järjestettiin eri toimijat yhteen kokoava työpaja. Tutkimus valmistui syyskuun lopulla ja sen lopputuloksena ehdotettiin viittä käytännön toimenpidettä siltasopimusmenettelyn kehittämiseksi.
Selvitys: Siltasopimusten toimintamallin arviointi
Lisätietoja: Helinä Yli-Knuutila (rakennemuutos), Hanna-Mari Kuhmonen (siltasopimukset)