Positiivinen rakennemuutos
Positiivisella rakennemuutoksella tarkoitetaan alueella käynnistettävää yritysinvestointia, joka vaatii onnistuakseen tiivistä yhteistyötä alueen eri toimijoiden ja investointia tekevän yrityksen kesken. Ratkaista-vana on yrityksen asettuminen alueelle, työvoiman saatavuus, osaavan työvoiman houkuttelu alueelle, alueen saavutettavuus sekä työvoiman asettuminen alueelle tai sen lähikuntiin. Yhteistyöryhmän koolle-kutsujana toimii ELY-keskus. Yhteistyöryhmässä ovat mukana TE-toimisto, alueen kunnat/kaupungit, alueella toimiva kehittämisyhtiö, oppilaitosten edustaja, maakunnan liitto sekä yhtiön/yhtiöiden edustajat.
Ennakointi on positiivisissakin rakennemuutoksissa onnistumisen merkittävä tekijä osaavan työvoiman ja alueen saavutettavuuden takaamiseksi. Investointien toteutumiseksi positiivisten rakennemuutosten ja investointien eteen on tehtävä töitä kaikilla Suomen alueilla ja useilla toimialoilla.
Akkuala on viime vuosina vahvistunut uusilla toimijoilla ja mittavilla investoinneilla. Suomen edellytyksiä kilpailukykyisen ja kestävän akkuteollisuuden luomiseksi on kartoitettu valtioneuvoston kansallisessa akkustrategiassa (2025 asti). Kansallisen akkustrategian päämäärien saavuttamiseksi alalla tarvitaan osaamisen lisäämistä ja laajentamista. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA) on hankkimassa akkuteollisuudenarvoketjuun liittyvää koulutusta. Koulutuksilla vahvistetaan osaamista erityisesti kansallisen akkustrategian fokusalueilta arvoketjun alku- ja loppupäähän, tuotanto- ja prosessi-tekniikkaan sekä kunnossapitoon.
Koulutuksilla vastataan työmarkkinoiden positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamaan osaamispalveluiden kysyntään ja koulutustarpeeseen, johon nykyinen koulutusjärjestelmä ei tarjoa valmiita koulutuksia.
Vedyllä on keskeinen merkitys vihreässä siirtymässä. TEM julkaisi kesäkuussa ilmasto- ja energiastrategian, Hiilineutraali Suomi 2035. Suomeen ollaan saatu ja saamassa merkittäviä vetyinvestointeja lähivuosina.
Julkaisu: Hiilineutraali Suomi 2035
Siltasopimukset – poikkihallinnollinen yhteistyöprosessi
Siltasopimus perustuu toimijoiden yhteistyöhön ja alueen tilanteen ja toimenpiteiden tarkasteluun useiden hallinnon alojen ja kahden maakunnan kautta. Siltasopimus yhdistää alueen omia ja kansallisia toimia erityisesti työvoiman saatavuuden, t&k-alustojen, koulutuksen ja tietopohjan osalta. Myös kansainvälisten osaajien houkuttelu alueelle on osa prosessia. Lisäksi saavutettavuus, asuminen ja alueen tunnettuus tunnistetaan kasvun tekijöiksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi toukokuussa 2020 selvityksen, jossa arvioitiin siltasopimusten toiminta-mallia, prosessia ja vaikutuksia. Lisäksi selvityksessä annettiin ehdotuksia toimintamallin kehittämiseksi ja uusien alueiden valintakriteereiksi. Arviointia varten kerättiin kokemuksia ja havaintoja kaikilta siltasopimusalueilta. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistoanalyysiä, asiantuntijahaastatteluita ja kyselyitä alueiden ja valtionhallinnon edustajille. Tällä hetkellä siltasopimuksia ei ole käytössä.
Lisätietoja: Marjukka Aarnio