Matkailun työllisyys

Vuoden 2022 ennakkotietojen mukaan matkailutoimialoilla oli työllisiä 140 600 henkilöä, mikä oli 9 prosenttia (14 000 henkilöä) vähemmän kuin vuonna 2019. Työtunteja tehtiin matkailutoimialoilla yhteensä noin 220 miljoonaa vuonna 2022 eli 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa. Matkailun osuus kaikista työllisistä oli 5,1 prosenttia vuonna 2022. Alalla on myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten rakennus-, kuljetus- ja kaupan alaan.

Työllisyyden alueellinen jakautuminen

Alueellisesti matkailu työllistää erityisesti Uudellamaalla, missä työskenteli yli kolmannes (37 %) alan työllisistä vuonna 2022. Matkailun osuus kaikista työllisistä oli keskimääräistä suurempi Ahvenanmaalla (19 %) ja Lapissa (7,9 %).

Matkailun työllisyys toimialoittain

Toimialoittain tarkasteltuna selvästi suurin työllistäjä matkailualalla on ravitsemisala: yli puolet (52 %) työntekijöistä toimi ravitsemisalan tehtävissä vuonna 2022 (Kuvio 1). Vajaa neljäsosa (23 %) matkailualan työntekijöistä toimi henkilöliikennepalveluissa. Loput (25 %), työskentelivät kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalveluissa, majoitustoiminnassa sekä matkatoimistoissa ja vastaavissa palveluissa.  

Henkilötyövuosina mitattuna eli kokoaikaisiksi työsuhteiksi laskennallisesti muutettuna matkailualan henkilöstön määrä oli 66 400 henkilötyövuotta vuonna 2022. Ravitsemisala oli myös henkilötyövuosina mitattuna selvästi suurin työllistäjä. (TEM toimialapalvelu, matkailu).

Luvut perustuvat, ellei toisin mainita, Matkailutilinpidon 2021-2022 tietoihin sekä Matkailu lukuina 2022 -infograafiin. Tarkemmat tietokantataulukot on julkaistu Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelussa.

Työvoiman heikko saatavuus esteenä alan kasvulle

Osaavan työvoiman saatavuus on kriittinen edellytys matkailualan uudistumiselle ja kasvulle. Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluissa oli kuukausittain keskimäärin yli 7 000 avointa työpaikkaa, tammi-toukokuun 2024 tietojen mukaan. Koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja yleinen geopoliittinen ja taloudellinen epävarmuus ovat lisänneet alan työvoimapulaa sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaantohaastetta, jossa työvoimalle olisi paljon kysyntää mutta työttömyys on silti korkea. Alan työttömiä työnhakijoita oli kuukausittain noin 15 000. Työttömyysaste oli 13 prosenttia.

Työvoimasta on pulaa erityisesti tietyissä ravintola-alan tehtävissä; esimerkiksi ravintolanjohtajista ja pikaruokatyöntekijöistä on pulaa. Kohtaanto-ongelma koskee ravintola-alan ammattien ohella mm. matkaoppaita ja hotellivirkailijoita. Työvoiman kohtaanto-ongelma on tavanomaista aloilla, joilla on paljon epätyypillisiä työsuhteita ja matala ansiotaso. Se voi liittyä myös alueelliseen sijaintiin. 

Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -työkalu mahdollistaa työvoimapulan ja kohtaannon tarkastelun alueittain, ammateittain ja toimialoittain. Raportti sisältää kattavasti tietoa eri ammattiryhmien työllisyystilanteesta, työvoiman määrästä, avoimista työpaikoista ja palkoista. Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluille on sovelluksessa oma toimialaryhmänsä.

Epätyypilliset työsuhteet, ansiotaso ja sijainti kohtaanto-ongelman taustalla

Osa-aikainen, vuoro-, määräaikainen sesonkeihin painottuva työ sekä vuokratyö ovat yleisiä matkailualla. Majoitus- ja ravitsemistoimialojen avoimista työpaikoista epätyypillisten työsuhteiden (osa-aikainen, lyhyt alle 3 kk määräaikainen) osuus oli 57 prosenttia vuonna 2023 (69 % vuonna 2022) Yli puolet (57 %) majoitus- ja ravitsemistoimialojen kaikista avoimista paikoista oli vuokratyöpaikkoja. Vuonna 2023 Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa mukana olevien matkailualan yritysten työntekijöistä noin kolmannes oli sesonkityöntekijöitä (STF-tilastot). Avoimista työpaikoista matkailualalla 98 prosenttia oli ammateissa, joiden ansiotaso on alle 16 euroa/tunti, mikä on suomalaisten mediaanituntipalkkaa (18,41 euroa vuonna 2020) alhaisempi. Kaikista avoimista paikoista 46 prosenttia oli ammateissa, joissa tuntipalkka on alle 16 euroa.

Ongelmat työvoiman saatavuudessa voivat liittyä myös alueelliseen sijaintiin. Sesonkityöntekijöitä tarvitaan etenkin Lapissa. Esimerkiksi ravintolatyöntekijät ja matkaoppaat taas ovat ammatteja, joissa valtakunnan tasolla työvoimaa pitäisi olla riittävästi (eli koko maan tasolla työttömiä on enemmän kuin avoimia paikkoja), mutta alueellisesti vapaa työvoima ei riitä kysyntään, jos työvoima ei liiku alueelta toiselle. Näissä ammateissa on ylitarjontaa Uudellamaalla ja pulaa Lapissa.

Luvut perustuvat, ellei toisin mainita, TEM Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraporttiin: Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 sekä hankkeessa koottuun päivittyvän Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -työkalun dataan. 

Matkailu työllistää naisia, nuoria ja ulkomailta tulevia

Majoitus- ja ravitsemistoimialojen työntekijöistä lähes 70 prosenttia on naisia ja 30 prosenttia nuoria (TEM toimialapalvelun työllisyysteemaraportti 2022). Ulkomaisen työvoiman osuus majoitus- ja ravitsemistoimialojen työllisistä oli 23 prosenttia vuonna 2022 (TEM ja Tilastokeskus: Kototietokanta). Tulevaisuudessa ulkomaisen työvoiman ja työperäisen maahanmuuton tarve kasvaa, ja matkailualalla on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota työn veto- ja pitovoimaan.  (TEM Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraportti: Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 sekä hankkeessa koottu päivittyvä Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -työkalun data.)

Matkailualan veto- ja pitovoima

Matkailutoimialan vetovoimatekijät vaikuttavat alalle hakeutumiseen ja pitovoimatekijät alalla pysymiseen. Matkailualan koulutus on säilyttänyt vetovoimaisuutensa korkeakouluissa (yliopisto- ja ammattikorkeakoulutaso). Sen sijaan ammatillisen toisen asteen osalta hakijamäärät ovat kokonaisuutena olleet laskussa viimeisten kymmenen vuoden aikana. "Matkailun, turismin ja vapaa-ajan aloille" sekä "hotelli- ja ravintola-aloille" valmistuneet työllistyvät hyvin kaikilla koulutusasteilla. Päätoiminen työllistyminen näytti kohoavan korkeammilla tutkintoasteilla. (TEM toimialapalvelun matkailutoimialan työllisyys -teemaraportti 2022.)

Elinkeinoelämän keskusliiton palkkatilaston mukaan henkilöstön vaihtuvuus matkailu- ja ravintolapalveluissa on muita aloja suurempaa. Kaikki vaihtuvuustapaukset sisältävä bruttovaihtuvuusprosentti oli 35 prosenttia vuosina 2020-2021. Alalta lähteneiden määrä oli tulleiden määrää suurempi: lähtövaihtuvuus oli 37 prosenttia ja tulovaihtuvuus 34 prosenttia. Henkilöstön vaihtuvuus matkailu- ja ravintolapalveluissa on kasvanut hieman viime vuosina. Se on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa. (EK 2022.)

Alan veto- ja pitovoimatekijöistä löytyy lisätietoja mm. TEM toimialapalvelun Matkailutoimialan työllisyys -teemaraportista 2022. Koulutusten hakijamääriä ja tietoja työelämään sijoittumisesta voi seurata Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Osaamisen ennakointifoorumi tuottaa tietoa tulevaisuuden osaamis- ja työvoimatarpeista.

Matkailun työllisyys Pohjoismaissa

Määrällisesti matkailutoimiala työllistää Pohjoismaista eniten Tanskassa: 273 000 henkilöä (kokoaikaisiksi muutettuna, htv) vuonna 2019. Suhteellisesti työllisyyden kasvu on ollut suurinta Islannissa, jossa matkailutoimialan työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Vuonna 2019 Islannissa matkailutoimialoilla työskenteli 29 000 henkilöä (htv). Suomessa matkailutoimiala työllisti henkilötyövuosina mitattuna 133 000, Ruotsissa 116 000 ja Norjassa 183 000 henkeä.

Vastuullisuus ja turvallisuus ovat kaikissa Pohjoismaissa matkailun keskeisiä valtteja. Matkailutoimialan työllisyyden kehitykseen Pohjoismaissa vaikuttavat suuret kehityskulut, kuten globaali matkailun kasvu, valuuttakurssit ja pandemia. Erot alan kehityksessä näkyvät suoraan siinä, miten merkittävää osaa matkailutoimiala näyttelee kunkin maan kokonaistyöllisyydessä. Kaikissa maissa matkailutoimialaa vaivaa sitkeä työvoimapula. Erityisesti osaavaa ja koulutettua työvoimaa tarvitaan alalle. Työvoimapulaa selittävät pitkälti samat tekijät kuin Suomessa.

Kuvio 3 kuvaa alan merkitystä kunkin maan taloudessa: matkailutoimialan työllistävyyttä eli sen osuutta kaikista työllisistä.

Tiedot perustuvat TEM toimialapalvelun Matkailutoimialan työllisyys -teemaraporttiin 2022 sekä OECD:n ja Matkailutilinpidon lukuihin.

Matkailutyöllisyyden käsitteitä 

• Työlliset: Toimialalla työskentelevät 18-74-vuotiaat henkilöt, sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät. Tilastokeskuksen työllisen määritelmä.
• Henkilötyövuosi (htv): Kokoaikaiseksi muutettu henkilön laskennallinen työpanos. Tilastokeskuksen henkilötyövuoden määritelmä.
• Kohtaanto-ongelma: Tilanne, jossa tietylle ammatille olisi sekä paljon kysyntää (avoimet työpaikat) että tarjontaa (työttömät työntekijät), mutta nämä eivät syystä tai toisesta kohtaa.
  TEM: Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportti s. 9.
• Työvoimapula: Tilanne, jossa haluttuun ammattiin ei ole vapaata työvoimaa saatavilla.
  TEM: Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportti s. 9.
• Matkailutoimialat: Matkailutoimialat käsittävät tyypillisesti majoitus-, ravitsemis- sekä matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja opaspalvelut. Laajemmin ymmärrettynä mukaan voidaan laskea myös ohjelmapalveluita, vuokraus- sekä henkilöliikenteen palveluita. 
  • Tilastokeskuksen Matkailutilinpidossa matkailutoimialat (Toimialaluokitus 2008) käsittä-vät laajasti majoitus- ja ravitsemistoiminnan, matkatoimistot ja vastaavat, kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalvelut sekä henkilöliikenteen (Matkailutilinpito 2021-2022, s. 54).
  • TEM Toimialapalvelujen matkailutoimialojen määritelmässä (Toimialaluokitus 2008) on pieniä eroja Matkailutilinpitoon: ydinklusteri käsittää majoitus- ja ravitsemistoiminnan, ohjelmapalvelut sekä matkanjärjestäjät ja laaja klusteri lisäksi vuokraus- ja leasing sekä henkilöliikenteen palvelut (TEM Matkailun toimialaraportti 2024, s. 10).
  • TEM Työvoimatiekartta-hankkeen tiedoissa matkailutoimialat (Ammattiluokitus 2010, Toimialaluokitus 2008, OEF:n toimialaryhmittely) käsittävät majoitus- ja ravitsemisalan sekä matkatoimistojen ja matkaoppaan ammatteja (Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022, s. 261).

Lisätietoja: Sanna Kyyrä