Matkailun työllisyys

Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan matkailutoimialoilla oli työllisiä 133 400 henkilöä, mikä oli 2 prosenttia (2 000 henkilöä) enemmän kuin edellisvuonna 2020 ja 13 prosenttia (-20 700) vähemmän kuin vuonna 2019.

Tehtyjen työtuntien määrä väheni vuodesta 2019 suhteellisesti enemmän kuin työllisten. Työtunteja tehtiin matkailutoimialoilla yhteensä noin 213 miljoonaa vuonna 2021 eli 17 prosenttia (-43 milj. tuntia) vähemmän kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa.

Matkailun osuus kaikista työllisistä oli 4,9 prosenttia vuonna 2021. Ennen pandemiaa matkailutoimialoilla työskenteli noin 154 000 henkilöä eli 5,8 prosenttia kaikista Suomen työllisistä. Työllisten määrä lisääntyi vuosittain yli 6 000 työllisellä (4,5 %) vuosina 2018–2019.  Alalla on myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten rakennus-, kuljetus- ja kaupan alaan. Yksi matkailuun sijoitettu euro tuo kerrannaisvaikutuksina 61 senttiä muille toimialoille.

Työllisyyden alueellinen jakautuminen

Alueellisesti matkailu työllistää erityisesti Uudellamaalla, missä työskenteli yli kolmannes alan työllisistä vuonna 2021. Matkailun osuus kaikista työllisistä oli keskimääräistä suurempi Ahvenanmaalla (17,6 %), Lapissa (7,7 %), Etelä-Karjalassa (5,4 %) sekä Kainuussa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa (5,1 % kussakin). Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomeen suuntautuvan ulkomaisen matkailun ja korkeamman matkailun työllisyyden välillä on selkeä korrelaatio.

Matkailun työllisyys toimialoittain

Toimialoittain tarkasteltuna selvästi suurin työllistäjä matkailualalla on ravitsemisala: noin puolet (51 %) työntekijöistä toimi ravitsemisalan tehtävissä vuonna 2021 (Kuvio 1). Noin neljäsosa (25 %) matkailualan työntekijöistä toimi henkilöliikennepalveluissa. Loput, noin neljännes (24 %), työskenteli kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalveluissa, majoitustoiminnassa sekä matkatoimistoissa ja vastaavissa palveluissa. 

Henkilötyövuosina mitattuna eli kokoaikaisiksi työsuhteiksi laskennallisesti muutettuna matkailualan henkilöstön määrä oli vuonna 2021 liki 85 000. Ravitsemisala oli myös henkilötyövuosina mitattuna selvästi suurin työllistäjä, mutta sen osuus oli hieman pienempi, ja henkilöliikenteen osuus taas hieman suurempi kuin henkilömäärällä mitattuna. (TEM toimialapalvelu, matkailu.)

Luvut perustuvat, ellei toisin mainita, Matkailutilinpidon 2020-2021 tietoihin sekä Matkailu vientialana –infograafiin 2023. Tarkemmat tietokantataulukot on julkaistu Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelussa. Myös TEM Toimialapalvelu julkaisee matkailun työllisyystietoja. 

Työvoiman heikko saatavuus esteenä alan kasvulle

Osaavan työvoiman saatavuus on kriittinen edellytys matkailualan uudistumiselle ja kasvulle. Työvoiman heikko saatavuus on kuitenkin muodostunut matkailualan kasvun esteeksi. Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluissa on kuukausittain keskimäärin yli 10 000 avointa työpaikkaa, alkuvuoden 2023 tietojen mukaan. Koronapandemia pahensi entisestään alan työvoimapulaa sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaantohaastetta, jossa työvoimalle olisi paljon kysyntää mutta työttömyys on silti korkea. Alan työttömiä työnhakijoita on kuukausittain noin 14 000. Työttömyysaste on 13 prosenttia.

Työvoimasta on pulaa erityisesti tietyissä ravintola-alan tehtävissä; esimerkiksi tarjoilijoista on pulaa. Kohtaanto-ongelma koskee ravintola-alan ammattien ohella mm. matkaoppaita ja hotellivirkailijoita. Työvoiman kohtaanto-ongelma on tavanomaista aloilla, joilla on paljon epätyypillisiä työsuhteita ja matala ansiotaso. Se voi liittyä myös alueelliseen sijaintiin. Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -työkalu mahdollistaa työvoimapulan ja kohtaannon tarkastelun alueittain, ammateittain ja toimialoittain. Raportti sisältää kattavasti tietoa eri ammattiryhmien työllisyystilanteesta, työvoiman määrästä, avoimista työpaikoista ja palkoista. Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluille on sovelluksessa oma toimialaryhmänsä.

Epätyypilliset työsuhteet, ansiotaso ja sijainti kohtaanto-ongelman taustalla

Osa-aikainen, vuoro-, määräaikainen sesonkeihin painottuva työ sekä vuokratyö ovat yleisiä matkailualla. Matkailualalla avoimista työpaikoista epätyypillisten työsuhteiden (osa-aikainen, lyhyt alle 3 kk määräaikainen, vuokratyö) osuus oli 69 prosenttia vuonna 2022, kun koko työmarkkinoiden tasolla avoimista työpaikoista 55 prosenttia oli epätyypillisiä työsuhteita (Kuvio 2). Visit Finlandin Sustainable Travel Finland –ohjelmassa mukana olevien matkailualan yritysten työntekijöistä runsas kolmannes on sesonkityöntekijöitä (STF-tilastot). Avoimista työpaikoista matkailualalla 98 prosenttia oli ammateissa, joiden ansiotaso on alle 16 euroa/ tunti, mikä on suomalaisten mediaanituntipalkkaa (18,41 euroa vuonna 2020) alhaisempi. Kaikista avoimista paikoista 46 prosenttia oli ammateissa, joissa tuntipalkka on alle 16 euroa.

Ongelmat työvoiman saatavuudessa voivat liittyä myös alueelliseen sijaintiin. Sesonkityöntekijöitä tarvitaan etenkin Lapissa. Työvoimapula-ammateista esimerkiksi tarjoilijoiden osalta alueellinen liikkuvuus on merkittävä ongelma. Tarjoilijoista on pulaa monessa maakunnassa, erityisesti Lapissa. Samaan aikaan Uudellamaalla ylitarjonta on erittäin voimakasta. Esimerkiksi ravintolatyöntekijät ja matkaoppaat taas ovat ammatteja, joissa valtakunnan tasolla työvoimaa pitäisi olla riittävästi (eli koko maan tasolla työttömiä on enemmän kuin avoimia paikkoja), mutta alueellisesti vapaa työvoima ei riitä kysyntään, jos työvoima ei liiku alueelta toiselle. Näissäkin ammateissa on ylitarjontaa Uudellamaalla ja pulaa Lapissa.

Matkailu työllistää naisia, nuoria ja ulkomailta tulevia

Majoitus- ja ravitsemistoimialojen työntekijöistä lähes 70 prosenttia on naisia ja 30 prosenttia nuoria. (TEM toimialapalvelun työllisyysteemaraportti 2022). Ulkomaisen työvoiman osuus työllisistä on 16 prosenttia. Ulkomailta muuttanutta väestöä työskentelee toimialalla etenkin ravintola-alan tehtävissä. Tulevaisuudessa ulkomaisen työvoiman ja työperäisen maahanmuuton tarve kasvaa, ja matkailualalla on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota työn veto- ja pitovoimaan. 

Luvut perustuvat, ellei toisin mainita, TEM Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraporttiin: Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 sekä hankkeessa koottuun päivittyvään tietoon.

Matkailualan veto- ja pitovoima

Matkailutoimialan vetovoimatekijät vaikuttavat alalle hakeutumiseen ja pitovoimatekijät alalla pysymiseen. Matkailualan koulutus on säilyttänyt vetovoimaisuutensa korkeakouluissa (yliopisto- ja ammattikorkeakoulutaso). Sen sijaan ammatillisen toisen asteen osalta hakijamäärät ovat kokonaisuutena olleet laskussa viimeisten kymmenen vuoden aikana. "Matkailun, turismin ja vapaa-ajan aloille" sekä "hotelli- ja ravintola-aloille" valmistuneet työllistyvät hyvin kaikilla koulutusasteilla. Päätoiminen työllistyminen näytti kohoavan korkeammilla tutkintoasteilla. (TEM toimialapalvelun matkailutoimialan työllisyys -teemaraportti 2022.)

Elinkeinoelämän keskusliiton palkkatilaston mukaan henkilöstön vaihtuvuus matkailu- ja ravintolapalveluissa on muita aloja suurempaa. Kaikki vaihtuvuustapaukset sisältävä bruttovaihtuvuusprosentti oli 35 prosenttia vuosina 2020-2021. Alalta lähteneiden määrä oli tulleiden määrää suurempi: lähtövaihtuvuus oli 37 prosenttia ja tulovaihtuvuus 34 prosenttia. Henkilöstön vaihtuvuus matkailu- ja ravintolapalveluissa on kasvanut hieman viime vuosina. Se on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa. (EK 2022.)

Alan veto- ja pitovoimatekijöistä löytyy lisätietoja mm. TEM toimialapalvelun Matkailutoimialan työllisyys -teemaraportista 2022. Koulutusten hakijamääriä ja tietoja työelämään sijoittumisesta voi seurata Opetushallinnon tilastopalvelu VipusestaOsaamisen ennakointifoorumi tuottaa tietoa tulevaisuuden osaamis- ja työvoimatarpeista.

Matkailun työllisyys Pohjoismaissa

Määrällisesti matkailutoimiala työllistää Pohjoismaista eniten Tanskassa: 273 000 henkilöä (kokoaikaisiksi muutettuna, htv) vuonna 2019. Suhteellisesti työllisyyden kasvu on ollut suurinta Islannissa, jossa matkailutoimialan työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Vuonna 2019 Islannissa matkailutoimialoilla työskenteli 29 000 henkilöä (htv). Suomessa matkailutoimiala työllisti henkilötyövuosina mitattuna 133 000, Ruotsissa 116 000 ja Norjassa 183 000 henkeä.

Vastuullisuus ja turvallisuus ovat kaikissa Pohjoismaissa matkailun keskeisiä valtteja. Matkailutoimialan työllisyyden kehitykseen Pohjoismaissa vaikuttavat suuret kehityskulut, kuten globaali matkailun kasvu, valuuttakurssit ja pandemia. Erot alan kehityksessä näkyvät suoraan siinä, miten merkittävää osaa matkailutoimiala näyttelee kunkin maan kokonaistyöllisyydessä. Kaikissa maissa matkailutoimialaa vaivaa sitkeä työvoimapula. Erityisesti osaavaa ja koulutettua työvoimaa tarvitaan alalle. Työvoimapulaa selittävät pitkälti samat tekijät kuin Suomessa.

Kuvio 3 kuvaa alan merkitystä kunkin maan taloudessa: matkailutoimialan työllistävyyttä eli sen osuutta kaikista työllisistä.

Tiedot perustuvat TEM toimialapalvelun Matkailutoimialan työllisyys -teemaraporttiin 2022 sekä OECD:n ja Matkailutilinpidon lukuihin.

Matkailutyöllisyyden käsitteitä 

Lisätietoja: Sanna Kyyrä