Tuen takaisinperintäpäätös ja Deggendorf-ehto

Valtiontukisäännöissä kielletään uuden tuen myöntäminen sellaiselle yritykselle, jota koskee Euroopan komission antama sääntöjenvastaisen valtiontuen takaisinperintäpäätös, ja jota ei ole vielä pantu täytäntöön. Kielto tunnetaan ns. Deggendorf-ehtona.

Deggendorf-ehto valtiontukisäännöissä

Deggendorf-ehto perustuu Deggendorf-oikeuskäytäntöön (asiat T-244/93 ja C-355/95 P, Deggendorf v. komissio), jossa unionin tuomioistuin katsoi, että komissio voi todeta yritykselle annetun tuen soveltuvaksi sisämarkkinoille sillä ehdolla, että yritys maksaa takaisin aiemman sääntöjenvastaisen tuen. Yrityksellä tarkoitetaan valtiontukioikeudellista yhden yrityksen kokonaisuutta. Ehdon tarkoituksena on estää tilanne, jossa yritys maksaa takaisinperittävän sääntöjenvastaisen tuen takaisin uudella valtiontuella.
Deggendorf-ehto on myös kirjattu eräisiin komission antamiin valtiontuen hyväksyttävyyttä koskeviin sääntöihin. Esimerkiksi valtiontukien yleistä ryhmäpoikkeusasetusta (komission asetus 651/2014) ei sovelleta tukiohjelmiin, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois yksittäisen tuen maksamista yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa saman jäsenvaltion myöntämä tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi (asetuksen 1 artiklan 4 a kohta).

Deggendorf-ehto on osa laajempaa, valtiontuen takaisinperintää koskevaa sääntökokonaisuutta, jota komissio käsittelee tarkemmin tiedonannossaan sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperinnästä (2019/C 247/01).

Tietoa takaisinperintäpäätöksistä

Suomen myöntämiä tukia koskevia takaisinperintäpäätöksiä, joita ei olisi täytäntöön pantu, ei tällä hetkellä ole. Komissio ylläpitää päivittyvää tilastotietoa kaikkia jäsenmaita koskevista takaisinperintäpäätöksistä sivuillaan osoitteessa: Recovery of unlawful aid – European Commission (excel-taulukko State aid recovery statistics—pending recovery cases).