Kilpailulainsäädäntö

Kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen mukaan kiellettyjä ovat sellaiset kilpailunrajoitukset, joilla katsotaan yleensä aina olevan vahingollisia vaikutuksia taloudelliselle kilpailulle (kieltoperiaate). Tällaisia kiellettyjä rajoituksia ovat mm.

  • määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
  • kilpailevien yritysten väliset keskinäiset sopimukset ja menettelyt kilpailun rajoittamiseksi (kartellit).

Kilpailulaissa on vastaavat aineelliset säännökset kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikloissa 101 ja 102. Kilpailulaissa on lisäksi kilpailuneutraliteettisäännökset ja päivittäistavarakaupan määräävää markkina-asemaa koskeva säännös, joita ei ole EU-lainsäädännössä. EU:n kilpailusäännöt tulevat sovellettaviksi tilanteissa, joissa järjestelyllä on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kilpailulakia puolestaan sovelletaan silloin, kun kauppavaikutusta ei ole.

Kilpailulain nojalla voidaan puuttua yritysten toimintaan, jos se rajoittaa kilpailua Suomessa tai jolla on vaikutuksia suomalaiseen asiakaspiiriin. Kilpailulaki mahdollistaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävien laittamisen tärkeysjärjestykseen ja sen voimavarojen suuntaamisen merkittävimpiin kilpailuongelmiin.

Määräävä markkina-asema päivittäistavarakaupassa

Kilpailulain mukaan päivittäistavarakaupan toimija on määräävässä markkina-asemassa päivittäistavarakaupan markkinoilla, jos sen markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä Suomessa ylittää 30%. Päivittäistavarakaupan markkinoilla tarkoitetaan sekä vähittäis- että hankintamarkkinoita. Markkinaosuusrajan ylittävien yritysten on noudatettava kilpailulain määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoa toiminnassaan. Säännös ei vaikuta määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkistöön.

Määräävä markkina-asema ja yritysten keskinäiset sopimukset

Kilpailulain ja SEUT-sopimuksen 102 artiklan kieltämä määräävän markkina-aseman väärinkäyttö voi liittyä hinnoitteluun, kuten esimerkiksi kohtuuttoman korkean hinnoittelun, hintaruuvin, saalistushinnoittelun tai hintasyrjinnän tapauksessa. Väärinkäytössä kyse voi olla myös esimerkiksi toimituksista kieltäytymisestä, sitomisesta taikka yksinmyynti- tai yksinostosopimuksista.

Kilpailulailla ja SEUT-sopimuksen 101 artiklan perusteella voidaan puuttua sa­mal­la tuo­tan­to- tai ja­ke­lu­por­taal­la toi­mi­vien eli kes­ke­nään kil­pai­le­vien yritysten vä­li­siin so­pi­muk­siin ja me­net­te­ly­ihin, joil­la ra­joi­te­taan yri­tys­ten kes­ki­näis­tä kil­pai­lua. Tällaisia ovat muun muassa hinta- ja tarjouskartellit, markkinoiden ja hankintalähteiden jakaminen sekä tuotannon rajoittaminen.

Samoin kilpailulailla ja SEUT-sopimuksen 101 artiklalla voidaan puuttua eri tuotanto- ja jakeluportaalla toimivien yritysten välisiin toimitus- ja jakelusopimuksiin, joihin sisältyy kilpailunrajoituksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yh­den tuo­te­mer­kin mää­rää­mi­nen (kil­pai­lu­kiel­to­vel­voi­te), yk­sin­myyn­ti, yk­sin­omais­ten asiak­kai­den mää­rää­mi­nen, va­li­koi­va ja­ke­lu, yk­sin­omai­nen toi­mi­tus­vel­voi­te, si­to­mi­nen se­kä oh­je­vä­hit­täis- ja enim­mäis­hin­nat.

Lisäksi sekä kilpailulaissa että EU:n kilpailulainsäädännössä on yrityskauppavalvontaa koskevat säännökset.

Kilpailulain muutoksia

Kilpailulaki tuli voimaan 1.11.2011. Tämän jälkeen kilpailulakiin on tehty useita muutoksia. Syyskuun 2013 alussa voimaan tulivat kilpailuneutraliteettia koskevat kilpailulain säännökset ja vuoden 2014 alusta tuli voimaan määräävää markkina-asemaa päivittäistavarakaupassa koskeva kilpailulain pykälä.

Myös kilpailulain tarkastuksia koskevaa pykälää on täydennetty. Maaliskuun 2015 alusta voimaan tulleessa muutoksessa selvennettiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston tarkastusoikeutta kilpailulain noudattamisen valvonnassa kun yritys on ulkoistanut tietohallintoansa ulkopuoliselle palveluntarjoajalle.

Pohjoismainen sopimus yhteistyöstä kilpailuasioissa sekä siihen liittyvät muutamat kilpailulain muutokset tulivat voimaan marraskuun 2018 lopussa.  

Kilpailulakia muutettiin 17.6.2019 voimaan tulleilla muutoksilla (HE 68/2018 vp, 721/2019), jotka koskivat muun muassa Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltaan, menettelyyn ja tiedonsaantiin liittyviä säännöksiä. Lisäksi kilpailulain neutraliteettisäännöksiin sisällytettiin kirjanpidon eriyttämissäännös, jota sovelletaan vuoden 2020 alusta lähtien. 

Kilpailulakiin tehtiin lukuisia muutoksia 24.6.2021 voimaan tulleilla muutoksilla (HE 210/2020 vp, 546/2021). Muutokset perustuivat pääosin ns. ECN+-direktiivin ((EU) 2019/1) kansalliseen täytäntöönpanoon. Muutokset vahvistivat ja yhdenmukaistivat jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanovaltuuksia. Direktiivin perusteella tehtävät muutokset vahvistivat Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltuuksia kilpailunrajoitusten tutkintaan, päätöksentekoon ja sanktiointiin. Direktiivin edellyttämien muutosten lisäksi muutettiin mm. seuraamusmaksujen määrän arviointiin liittyviä säännöksiä. 

 

Lisätietoja: Virve Haapajärvi ja Iiro Ihanamäki

Muualla verkossa