Avaruus tarjoaa uusia mahdollisuuksia

Aalto1-piensatelliitti, Aalto-ylliopisto

Avaruustutkimuksessa syntyneillä innovaatioilla ja keksinnöillä on keskeinen rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja niitä hyödynnetään päivittäin paikkatietopalveluista viestintään. Suomalainen avaruusosaaminen tunnetaan korkeatasoisesta avaruuden ja ilmakehän tutkimuksesta ja avaruuskomponenttien elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamisesta. Suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat osallistuneet kymmenien satelliittien suunnitteluun ja valmisteluun.

Suomen avaruusalan neljä keskeistä alaa ovat:

  • avaruuden ja maapallon tieteellinen tutkimus
  • satelliittikartoitus
  • satelliittipaikannus ja
  • avaruusteollisuus

Perinteisten tutkimusorganisaatioiden ja laite- tai sovellustoimittajien lisäksi niin sanotun New Space Economyn tarjoamat mahdollisuudet houkuttelevat alalle uusia toimijoita  Suomessakin. New Space viittaa avaruustoimintaan, jota harjoittavat usein alalla uudet toimijat, tyypillisesti kaupallisista lähtökohdista ja valtiosta riippumattomina. Piensatelliitit ja yksityiset laukaisupalvelut mahdollistavat aiempaa helpomman ja halvemman pääsyn avaruuteen ja avaruussovelluksia käytetään yhä enemmän myös muuhun kuin tutkimuksen tarpeisiin, mistä esimerkkejä ovat arkipäivän paikannus- ja telekommunikaatiopalvelut. Kaukokartoituksen, satelliittiliikenteen ja satelliittipaikannuksen sovellukset tähtäävät globaaliin liiketoimintaan.

Suomesta on tullut avaruusvaltio, kun Aalto-yliopiston ensimmäinen nanosatelliitti laukaistiin avaruuteen kesällä 2017. Ensimmäinen kaupallinen satelliitti, Iceye Oy:n tutkasatelliitti laukaistiin avaruuteen tammikuussa 2018.  Useita muita piensatelliittiprojekteja on vireillä.

Avaruusasiain neuvottelukunta kokoaa kansalliset toimijat yhteen

Suomen avaruuspolitiikka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Ministeriön yhteydessä toimii neuvoa-antavana elimenä avaruusasiain neuvottelukunta, joka kokoaa yhteen eri hallinnonalojen näkökulmat. Neuvottelukunta on vastannut kansallisen avaruusstrategian 2013-2020 laadinnasta ja seuraa järjestelmällisesti sen toteutumista.

Suomi on ollut Euroopan avaruusjärjestön jäsen vuodesta 1995. Suomalaisten osallistumista Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tutkimus- ja tiedeohjelmissa koordinoi Business Finland.

Strategia linjaa Suomen avaruustoiminnan kärjet

Suomen avaruustoiminnan strategiassa 2013-2020 esitetään suomalaisen avaruustoiminnan visio, tavoitteet ja kehittämisstrategia. Tavoitteena on, että Suomen avaruustoiminta nousee valituilla aloilla maailman huipputasolle vuoteen 2020 mennessä.

Strategian linjaamat kärkihankkeet kohdentuvat seuraaville alueille:

  • avaruussovelluksilla vastataan arktisen alueen kasvaviin vaatimuksiin
  • palveluiden kilpailukykyä vahvistetaan avoimen paikkatiedon avulla
  • tieteellisen tutkimuksen tasoa nostetaan nojautuen Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan unionin ohjelmiin ja
  • avaruusteollisuus vastaa erikoistumalla ja sovelluksilla kiristyvään kilpailuun.

Avaruustoiminta on luvanvaraista toimintaa

Avaruustoiminnasta säädetään lailla avaruustoiminnasta (63/2018) ja sen nojalla annetulla työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella (74/2018).

Avaruustoimintaa saa harjoittaa vain työ- ja elinkeinoministeriön etukäteen antamalla luvalla.

Avaruuteen lähetetyt satelliitit ja muut avaruusesineet merkitään työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään avaruusesineiden rekisteriin.

Lisätietoja:

Maija Lönnqvist