Työvoimatiekartat helpottavat työvoimapulan ratkaisemista 

Työvoimatiekartta-hankkeen tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja eri toimialojen työvoimatarpeisiin koko Suomessa niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin aikavälillä.   
 
Hankkeessa etsitään toimia, joilla avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat saadaan paremmin löytämään toisensa. Nämä työmarkkinoiden kohtaantoa parantavat toimet ovat tärkeitä, jotta voimme kohentaa työllisyyttä, tukea yritysten kasvua ja vahvistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.  
 
Työvoimatiekartta-hankkeessa selvitetään myös sitä, miten paljon Suomi tarvitsee työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, jotta yritykset varmasti löytävät tarvitsemansa osaajat.  

Vuonna 2022 työvoimatiekartat laaditaan TEMin johdolla seuraaville aloille:  
 
1. Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö 
2. Liiketoiminta ja hallinto 
3. Koulutus, kulttuuri ja viestintä 
4. Liikenne ja logistiikka 
5. Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut 
6. Rakennettu ympäristö 
7. Teknologiateollisuus ja –palvelut  
8. Prosessiteollisuus ja -tuotanto 
+ 9. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala (STM:n vetovastuu).  

Kaikki voivat hyödyntää hankkeen laajaa datatyötä 

Työssä hyödynnetään mahdollisimman laajasti dataa ja aiempaa tutkimustietoa, jotta työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä saadaan mahdollisimman tarkka ja ajantasainen kuva. Tiekartat tehdään tiiviissä yhteistyössä Jatkuvan oppimisen palvelukeskus JOTPAn sekä työnantaja- ja tekijäliittojen kanssa. 

Hankkeessa koostettu datapohja on avointa dataa ja sitä voivat hyödyntää kaikki halukkaat. Datapohjan nykyinen versio on ladattavissa tästä: Työvoimatiekarttojen data

Loppuraportti kokoaa yhteen ammatti- ja aluekohtaiset tulokset

Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportti summaa Työvoimatiekartta-hankkeen tulokset ammatti- ja aluekohtaisesti ja esittelee toimialaryhmien tekemiä ratkaisuehdotuksia, joilla työvoiman saatavuutta voitaisiin parantaa.

Raportti jakaa ammatit työvoimapula-, kohtaanto-ongelma- ja ylitarjonta-ammatteihin ja arvioi, että kohtaanto-ongelman kasvu selittyy merkittäviltä osin epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisellä. 

Lisätietoja: