Suomen kestävän kasvun ohjelman muut rahoituskohteet TEM:n hallinnonalalla

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Kestävän kasvun ohjelma sisältää investointeja ja uudistuksia, jotka tukevat Euroopan unionin kestävän kasvun strategiaa sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. Hankkeilla ja ohjelmilla vahvistetaan digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Investoinneilla toteutetaan esimerkiksi sellaisia teknisiä kehityskohteita, joilla automatisoidaan tiedonkäsittelyä tai nopeutetaan lupaprosesseja.

Uudistuksilla ja investoinneilla vahvistetaan pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja resilienssiä EU:n talouspoliittisen ohjausjakson suositusten mukaisesti investoimalla TKI-toimintaan, vihreään siirtymään ja osaamiseen. Työllisyysasteen nostamista vauhditetaan ja julkisia työvoimapalveluja uudistetaan. Uudistuksilla ja investoinneilla lievennetään koronapandemian vaikutuksia tunnistetuissa kohderyhmissä. Digitaalista palvelujärjestelmää ja rakenteita parannetaan. Osaamis- ja koulutustason nostoa tuetaan ja olemassa olevaa osaamista muunnetaan työelämän uusia osaamistarpeita vastaavaksi.

Tutustu myös Valtiokonttorin verkkosivuihin: Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano ja seuranta

Muut rahoituskohteet

Digitalisaatio ja datatalous

Yrityksen digitalous -hanke

  • Sisältö: Yrityksen digitalous -hanke luo edellytykset yritysten siirtymiseksi reaaliaikatalouteen. Liiketoimintaa koskeva tieto siirtyy automaattisesti eri järjestelmien välillä ja laskut sekä kuitit ovat sähköisiä. Ajantasainen tieto ja sen käsittelyn automatisointi lisäävät tuottavuutta niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa. 
  • Aikataulu: Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 15.6.2021 Yrityksen digitalous -hankkeen vuosille 2021–2024. 
  • Kokonaisrahoitus: 14 miljoonaa euroa.
  • Vastuutaho: Hanketta koordinoi Patentti- ja rekisterihallitus 
  • Tulokset: Hankkeessa on valmistunut vuoden 2022 loppuun mennessä ensimmäinen RRF-välitavoite. Hankkeessa on kuvattu elinkelpoinen digitalouden minimiekosysteemi (MVE) ja toteutettu joukko kehitystoimenpiteitä verkkolaskun käytön lisäämiseksi yrityksissä ja kunnissa. Minimiekosysteemin lähtökohtana on verkkolaskutuksen toimivuus ja sen ympärille rakentunut verkkolaskuekosysteemi. Hankkeessa on toteutettu yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa verkkolaskumittaristo, jolla seurataan vuosittain verkkolaskutusasteen kehittymistä. Hankkeessa on julkaistu verkkolaskuopas kunnille ja toteutettu yrityksille suunnattu laajamittainen verkkolaskukampanja ja ohjeistettu verkkolaskun käyttöönotossa. eKuitin sääntökirjasta julkaistiin ensimmäinen versio. 

    Hankkeessa edistetään taloushallinnon ja hankintatoimen digitalisaatiota tukemalla laajasti rakenteisten Peppol-pohjaisten dokumenttien ja sanomien käyttöönottoa. PEPPOL (Pan-European Public Procurement Online) on verkosto, jossa on määritelty tekninen infrastruktuuri ja standardoidut sanomat sekä sopimukset ja säännöt rajat ylittäviin sähköisiin hankintaprosesseihin. Vuoden 2022 aikana hankkeessa valmisteltiin Suomen Peppol-viranomaistoiminnon käynnistämistä. Suomen Peppol-viranomaisena toimii Valtiokonttori 1.1.2023 alkaen. Vuonna 2022 Yrityksen digitalous –hankkeessa toteutettiin hankintasanomia ja eKuitteja koskeva kustannus- ja vaikuttavuusselvitys. Selvityksen perusteella hankintasanomien ja eKuittien käytöstä on merkittäviä säästöjä ja hyötyjä organisaatioille. Hankkeessa tehtiin vuoden 2022 aikana myös markkinakartoitus Peppol-pohjaisista pienyrityksille soveltuvista hankintasovelluspalveluista.
    Vuoden 2022 aikana hankkeessa tehtiin lisäksi lainsäädäntöön liittyviä esiselvityksiä, toteutettiin useita asiakasymmärrys-projekteja ja kokeiluja sekä tehtiin selvitystä muun muassa suostumuksenhallinnasta ja viranomaisraportoinnin keventämisestä perustuen yhden kerran periaatteeseen. Yrityksen digitaaliseen identiteettiin ja yrityslompakkoon liittyen kartoitettiin käyttötapauksia ja osallistuttiin EU-tasoiseen eIDAS2-yhteistyöhön. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti pohjoismaiseen Nordic Smart Government & Business –hankkeen työhön. 

Yrityksen digitalous

Tiedote 15.6.2021: Uusi hanke edistää yritysten taloushallinnon digitalisoitumista

Lisätiedot:
(PRH) hankejohtaja Minna Rintala, minna.rintala(a)prh.fi

Rahanpesun torjunta 

  • Sisältö: Uudistuksella tehostetaan viranomaisten tiedonsaantia ja automatisoitua tiedonkeräämistä rahanpesun estämiseksi. Lisäksi tavoitellaan viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä ja torjuntatoimien kehittämistä. Uudistukseen sisältyy lainsäädäntömuutostarpeita useamman investoinnin toteuttamisen osalta. Välitavoite vuodelle 2023 on, että ohjelman sisällä olevat hankkeet on suunniteltu ja pilotoitu.  Vuoteen 2026 mennessä digitaaliset työkalut ovat toiminnassa. 
  • Aikataulu: 2021–2026 
  • Kokonaisrahoitus: 10 miljoonaa euroa.
  • Vastuutahot: työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö

Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen -hanke

Työllisyys ja työmarkkinat

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

  • Sisältö: Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin keskeisenä lähtökohtana on työnhakijan palveluprosessin kokonaisvaltainen uudistaminen nykyistä yksilöllisempään suuntaan. Tavoitteena on tarjota vahva tuki työnhaun prosessin eri vaiheissa. Uudistusprosessi edellyttää sekä lainsäädännöllisiä muutoksia että tietojärjestelmämuutoksia. 
  • Aikataulu: TE-toimistojen määrärahoja lisätään 70 miljoonalla eurolla vuodesta 2022 lähtien (vuoden 2022 rahoitus EU:n elpymisvälineen kautta). Lisäksi EU:n elpymisvälineen kautta rahoitetaan 20 miljoonaa euroa mallin mukaisten olennaisten tietojärjestelmämuutosten toteutukseen (13 miljoonaa euroa vuonna 2022).
  • Kokonaisrahoitus: 90 miljoonaa euroa.
  • Vastuutaho: Uudistusta valmistellaan sidosryhmäyhteistyössä, vastuutahona työ- ja elinkeinoministeriö.
  • Tulokset: Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tullut voimaan 2.5.2022. TE-palvelun henkilöstöresursseja on vahvistettu v. 2022 alkaen lähes 1 200 asiantuntijalla. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin työllisyysvaikutusten odotetaan toteutuvan täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. Tietojärjestelmiin on tehty pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaiset määrittely- ja muutostyöt. Uusi ajanvaraus- ja videoneuvottelujärjestelmä on otettu tuotantokäyttöön. Myös uusi, vuonna 2023 käyttöön otettava asiakastietojärjestelmä muutetaan vastaamaan pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vaatimuksia ennen sen vaiheittaista käyttöönottoa.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Lisätiedot:
(TEM) johtava asiantuntija (digi) Päivi Blinnikka 
(TEM) erityisasiantuntija Ahti Avikainen

Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen – OLEDIGI-hanke

  • Sisältö: Hankkeen tavoitteena on luoda erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen ns. pikakaista, jossa edellytykset täyttävälle hakemukselle annetaan 14 vrk:n käsittelyaikalupaus, sekä nopeuttaa muiden työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupaprosessien kestoa niin, että luvan myöntämiseen kuluisi keskimäärin 30 vrk
  • Aikataulu: 2021–2024
  • Kokonaisrahoitus: 20 miljoonaa euroa
  • Vastuutahot: Poikkihallinnollisen hankkeen ohjauksesta ja koordinoimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeen pääasiallinen toteutusvastuu on Maahanmuuttovirastolla, joka on keskeisimmän tietojärjestelmän (UMA). Lisäksi hankkeen toimeenpanosta vastaavat Business Finland, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja ulkoministeriö.
  • Tulokset: Erityisasiantuntijoiden, kasvuyrittäjien ja heidän perheenjäsentensä pikakaista otettiin käyttöön 1.6.2022. Pikakaistaan lisättiin joulukuussa 2022 yrityksen johtotehtävissä työskentelyn perusteella oleskelulupaa hakevat. Seurannassa pikakaistalla hakeneiden keskimääräinen käsittelyaika on ollut reilusti alle palvelulupauksen. 
    Hankkeessa valmisteltiin opiskelija- ja tutkijalain (719/2018) muutokset, jotka tulivat voimaan 15.4.2022. Lakimuutoksen edellyttämä tietojärjestelmäkehitys on kokonaisuudessaan myös valmistunut. Muita valmistuneita projekteja ovat oleskelulupakorttien suoratoimitus ja kasvuyrittäjän lausuntovaiheen digitalisointi (UMA Lite). Hankkeessa on selkeytetty asiakasviestintää ja tuotettu viestintämateriaaleja, joilla asiakkaita tuetaan työ- ja koulutusperusteisten lupien hakemisessa. Hankkeella on rahoitettu myös tulorekisteri-tiedonsiirtoliittymän kehitys, joka mahdollistaa aiempaa sujuvamman jatkolupavaiheen käsittelyn.
    Ulkomaalaislain (301/2004) työnteko ja yrittäjyyttä koskevat pykälät uudistettiin, ja laki tuli voimaan 23.2.2023. Lakimuutoksilla mahdollistettiin mm. työnantajan sertifiointimenettely. Lakiuudistukseen kytkeytyvän järjestelmäkehityksen ensimmäinen, lain soveltamisen mahdollistava vaihe on valmis, ja kokonaisuudessaan tekninen kehitys tulee olemaan valmis vuoden 2023 aikana.
    Jatkossa hankkeessa tehdään lisää mm. tiedonsiirron parannuksia ja sujuvoitetaan erityisesti lupaprosessin alkuvaihetta.

Osaajien maahanmuuton kehittäminen 

Talent Boost -toimenpideohjelma

Lisätiedot: 
(TEM) erityisasiantuntija Essi Lojander

Nuorten Ohjaamo-palvelujen vahvistaminen kuntien kannustinmallilla

  • Sisältö: Kunnille tarkoitettu kannustinmalli, joka lisää nuorten matalan kynnyksen palvelupisteisiin eli Ohjaamoihin sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluiden asiantuntijoita. Kun kunta rekrytoi uuden asiantuntijan Ohjaamoon, se voi hakea avustusta toisen Ohjaamo-asiantuntijan palkkaukseen. Avustusta voivat hakea kunnat, joissa sijaitsee nuorten palvelupiste Ohjaamo. 
  • Aikataulu: Rahoitushaut on avattu 1.9.2021. Hankkeen rahoitus on myönnettävissä 31.12.2025 asti.
  • Kokonaisrahoitus: 6,5 miljoonaa euroa
  • Vastuutaho: työ- ja elinkeinoministeriö
  • Tulokset: 27 valtionavustuspäätöstä (03/2023 mennessä)

Tiedote 1.9.2021: Ohjaamoille tukea kannustinmallista nuorten matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen

Lisätiedot: 
(TEM) johtava erityisasiantuntija Jani Lehto

Osatyökykyisten työllisyyden vahvistaminen välityömarkkinatoimijan avulla

  • Sisältö: Luodaan liiketoimintaperusteinen yhtiömuotoinen välityömarkkinatoimija, jonka tehtävänä on edistää osatyökykyisten sopeutumista ja sijoittumista työmarkkinoille. Perustettava erityistehtäväyhtiö palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin tarjoten tätä työvoimaa edelleen muille työnantajille. Tavoitteena on, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Investointi on osa laajempaa työkykyohjelmaa, joka toteutetaan yhteistyössä TEM:n ja STM:n kesken.
  • Aikataulu: Yhtiön pääomitus kohdentuu vuosille 2022-2023, mutta yhtiön perustaminen ja vakiinnuttaminen toteutetaan vuosina 2022-2025.
  • Kokonaisrahoitus: 12,5 miljoonaa euroa 
  • Vastuutaho: työ- ja elinkeinoministeriö
  • Tulokset: Laki erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:stä tuli voimaan 1.7.2022 (Finlex 242/2022)

Työkykyohjelma (TEM)

Valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava (TEM)

Työkanava Oy

Lisätiedot: 
(TEM) työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth

Osaamistason nosto ja jatkuva oppiminen

Jatkuvan oppimisen uudistus

  • Sisältö: Jatkuvan oppimisen uudistuksessa parannetaan ennakointitiedon saatavuutta ja vaikuttavuutta, luodaan ennakointitietoon perustuvaa, työelämärelevanttia, kohdennettavissa olevaa opintotarjontaa ja lisätään hakevaa toimintaa, tukitoimia, osaamiskartoituksia ja matalan kynnyksen koulutustarjontaa koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittäminen, elinikäisen ohjauksen vahvistaminen ja työikäisten osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittäminen. Kokonaisuudessa uudistetaan Ammattibarometriä, kehitetään elinikäisen ohjauksen laatua, koordinaatiota ja tiedolla johtamista sekä kehitetään työikäisten osaamisen näkyväksi tekemisen käytäntöjä ja välineitä. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään virtaa työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle ja parantamaan työllisyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Jatkuvan oppimisen uudistuksella tuetaan työelämän, yritysten ja yhteiskunnan kasvupotentiaalia ja uudistumista sekä alueiden elinvoimaa. Toimenpiteiden toteutukseen osallistuvat työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ja OPH.
  • Aikataulu: Jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan vuosina 2021–2024
  • Kokonaisrahoitus: 44 miljoonaa euroa
  • Vastuutahot: Uudistusta toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kesken. 
  • Tulokset:  Lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointihankkeessa on käynnistetty Ammattibarometrin uudistustyö. Elinikäisen ohjauksen vahvistamisen kokonaisuudessa KEHA-keskus on käynnistänyt urasuunnittelutaitojen viitekehyksen kehitystyön. Myös ohjausosaamisen kokonaisuus on käynnissä ja etenee ohjaajien osaamiskuvausten sekä ohjaajakoulutusten kokonaisrakenteen selvitystyöllä. Ohjaajien täydennyskoulutuksen hankinta on käynnissä. Työ- ja elinkeinoministeriön kokonaisuus etenee suunnitellusti ja elinikäisen ohjauksen tilan arviointitutkimus käynnistyy keväällä 2023. 

    Osaamisen tunnistamisen työryhmän työskentely on käynnissä. Työryhmä julkaisi väliraportin joulukuussa 2022. Kokonaisuus etenee suunnitellusti siten, että työryhmän väliraportissaan ehdottamat kokeilut ja selvitysten toteutus käynnistyvät keväällä 2023. 

Jatkuva oppiminen

Lisätiedot: 
(TEM) työmarkkinaneuvos Teija Felt

Jatkuvan oppimisen digitalisaatio –ohjelman jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus –osahanke (JOD)

  • Sisältö: Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma muodostuu kahdesta toisiaan tukevasta uudistushankkeesta: koko koulutusjärjestelmän kattavasta ja hallinnonrajat ylittävästä jatkuvan oppimisen digitaalisesta palvelukokonaisuudesta sekä korkeakoulutuksen digitalisaation ja joustavan oppimisen kokonaisuudesta. Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuuden tavoitteena on rakentaa palvelut tukemaan yksilöiden koulutus- ja uravalintoja, osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä koko työuran ja elämän ajan sekä edistää työn ja koulutuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Rakentuvat palvelut tukevat myös koulutukseen hakeutumista ja työnhakua tukevien ohjauspalvelujen tarjoajien työtä mm. laajentamalla ohjaajien käytössä olevaa tietopohjaa ja tarjoamalla uusia älykkäitä palveluja (JOD) sekä parantamalla laadukkaiden ohjaustyökalujen löydettävyyttä. Lisäksi tuotettavat tietopalvelut tukevat eri toimijoiden (mm. koulutus- ja työelämätoimijat) strategista suunnittelua. Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden perusta on uusi poikkihallinnollinen toimintakulttuuri, joka mahdollistaa entistä paremmat ja tehokkaammat palvelut/palvelupolut.
  • Aikataulu: Digitalisaatio-ohjelma rakennetaan vaiheittain vuosien 2021–2025 aikana.
  • Kokonaisrahoitus: Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus 22 miljoona euroa (Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma 32 miljoonaa euroa).
  • Vastuutahot: Uudistusta toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kesken.
  • Tulokset: Laadittu tavoitearkkitehtuuriraportti sekä kohderyhmäkohtaiset palvelukonseptit. Koulutustarjontapalvelun laajentaminen aloitettu (valmis 12/2023). Käynnistetty työ- ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvät analytiikkakokeilut. Lisäksi tehty markkinaehtoisen koulutustarjonnan kilpailuvaikutusten arviointi.

Jatkuvan oppimisen digitalisaatio -ohjelma (OKM)

Lisätiedot: 
(TEM) johtava asiantuntija Tiina Salminen

Koronakriisistä kärsineet alat

Matkailualan kestävä ja digitaalinen kasvu 

  • Sisältö: Investoinnin tavoitteena on kehittää Suomen matkailuyrityksiä ja -alueita edistämällä toiminnan kestävyyttä ja matkailun kehityksen seurantaa ja arviointia sekä matkailupalveluiden myyntiä erityisesti digitaalisessa toimintaympäristössä. Investoinnilla luodaan konkreettisia työkaluja matkailupalveluiden hiilijalanjäljen laskentaan sekä matkailuyritysten ja -alueiden tiedolla johtamiseen. Lisäksi luodaan valmennusohjelmia tukemaan alan uudistumista ja kasvua.
  • Aikataulu: 2021–2024 
  • Kokonaisrahoitus: 10,75 miljoonaa euroa
  • Vastuutaho: Business Finlandin Visit Finland -yksikkö
  • Tulokset: Kansallinen kestävän matkailun indikaattorijärjestelmä ja matkailualan hiilijalanjälkilaskuri Hiilikuri otetiin käyttöön vuonna 2022, ja kumpaakin työkalua jatkokehitetään edelleen. Ensimmäinen indikaattoridataan pohjautuva kestävän matkailun tila -vuosiraportti julkaistaan huhtikuussa 2023. Visit Finlandin vuonna 2021 lanseeraamassa matkailutuotteiden ja -palveluiden digitaalisessa tietokannassa DataHubissa on vuonna 2022 jo yli 5000 tuotetta sekä rajapinnan kautta tietoja julkaisee yli 15 kanavaa. Digikanavista kasvua matkailuun 2023–24 -ohjelma tukee matkailun alueorganisaatioita ja -kohteita sekä matkailuyrityksiä kansainvälisessä kasvussa opettaen hyödyntämään erilaisia digitaalisia myynti- ja jakelukanavia.
    Matkailijoiden rahankäyttöä ja matkustuskäyttäytymistä selvittävän Matkailijamittarin kenttätyö on aloitettu ja ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa alkukesästä 2023. Kevään 2023 aikana toteutetaan matkailijoiden segmentointitutkimus, jonka tulokset saadaan käyttöön myös Visit Finland Akatemian valmennuksiin.

Kansallinen kestävän matkailun indikaattorijärjestelmä 

Matkailualan hiilijalanjälkilaskuri Hiilikuri

Visit Finland Data Hub

Digikanavasta kasvua matkailuun 2023-2024-ohjelma

Matkailijamittari

Lisätiedot:
(TEM) johtava asiantuntija Sanna Kyyrä
(Visit Finland) johtaja Kristiina Hietasaari, kristiina.hietasaari(a)businessfinland.fi

Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU