Suomen kestävän kasvun ohjelman muut rahoituskohteet TEM:n hallinnonalalla
Kestävän kasvun ohjelma sisältää investointeja ja uudistuksia, jotka tukevat Euroopan unionin kestävän kasvun strategiaa sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. Hankkeilla ja ohjelmilla vahvistetaan digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Investoinneilla toteutetaan esimerkiksi sellaisia teknisiä kehityskohteita, joilla automatisoidaan tiedonkäsittelyä tai nopeutetaan lupaprosesseja.
Uudistuksilla ja investoinneilla vahvistetaan pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja resilienssiä EU:n talouspoliittisen ohjausjakson suositusten mukaisesti investoimalla TKI-toimintaan, vihreään siirtymään ja osaamiseen. Työllisyysasteen nostamista vauhditetaan ja julkisia työvoimapalveluja uudistetaan. Uudistuksilla ja investoinneilla lievennetään koronapandemian vaikutuksia tunnistetuissa kohderyhmissä. Digitaalista palvelujärjestelmää ja rakenteita parannetaan. Osaamis- ja koulutustason nostoa tuetaan ja olemassa olevaa osaamista muunnetaan työelämän uusia osaamistarpeita vastaavaksi.
Muut rahoituskohteet
Digitalisaatio ja datatalous
Yrityksen digitalous -hanke
- Sisältö: Yrityksen digitalous -hanke luo edellytykset yritysten siirtymiseksi reaaliaikatalouteen. Liiketoimintaa koskeva tieto siirtyy automaattisesti eri järjestelmien välillä ja laskut sekä kuitit ovat sähköisiä. Ajantasainen tieto ja sen käsittelyn automatisointi lisäävät tuottavuutta niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa.
- Aikataulu: Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 15.6.2021 Yrityksen digitalous -hankkeen vuosille 2021–2024.
- Kokonaisrahoitus: 14 miljoonaa euroa.
- Vastuutaho: Hanketta koordinoi Patentti- ja rekisterihallitus
- Tulokset: Yrityksen digitalous –hankkeessa luotiin edellytykset ja rakenteet reaaliaikatalouden laajemmalle toimeenpanolle. Yrityksen digitalouden ekosysteemin perusta rakentuu liiketoimintatositteiden (verkkolaskut, hankintasanomat ja eKuitit) varaan. Vuonna 2022 kuvattiin pienin toimiva ekosysteemi, jossa lähtökohtana oli verkkolaskutuksen toimivuus ja sen ympärille rakentunut verkkolaskuekosysteemi, joka toimii perustana laajemmalle digitalouden ekosysteemille. Vuonna 2024 kuvattiin hankintasanomien ja eKuittien toiminta kansallisessa toimintaympäristössä ja tietojen liikuttamisen mahdollistavat ratkaisut ja säännöt. Hankkeessa kehitetyt ratkaisut mahdollistavat liiketoimintatositteiden liikuttamisen jäsennellyssä, koneluettavassa muodossa yritysten prosessien automatisoinnin lisäämiseksi. Liiketoimintatositteiden käyttöönoton edistämiseksi hanke julkaisi ohjeita, piti koulutuksia ja toteutti yrityksille suunnattuja markkinointi- ja viestintäkampanjoita. Hanke saavutti sille asetetut volyymitavoitteet organisaatioiden välisten verkkolaskujen ja eKuittien käyttöasteen kasvattamisessa. Verkkolaskujen osuus on noin 93 % ja eKuittien noin 20 %.
Hankkeessa edistettiin taloushallinnon ja hankintatoimen digitalisaatiota tukemalla rakenteisten Peppol-pohjaisten dokumenttien ja sanomien käyttöönottoa. Peppol (Pan-European Public Procurement Online) on verkosto, jossa on määritelty tekninen infrastruktuuri ja standardoidut sanomat sekä sopimukset ja säännöt rajat ylittäviin sähköisiin hankintaprosesseihin. (Tämä kappale on sama kuin aiemmin).
Hankkeessa kehitetyt ratkaisut suunniteltiin yhteensopiviksi kansainvälisten ja EU:n standardien kanssa, mikä edistää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen toimenpiteissä huomioitiin eri yhteentoimivuuden tasot Euroopan komission yhteentoimivuuden viitekehyksen mukaisesti. Hanke vastasi myös pohjoismaisen Nordic Smart Government and Business –ohjelman tavoitteiden toteuttamisesta Suomessa.
Hankkeessa kehitettiin yritysten digitalouden ekosysteemin yhteishallintamalli ja työkalut, jotka varmistavat yrityksen digitalouden jatkuvan kehityksen yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Hankkeessa tehtiin useita kustannus-hyötyanalyysejä, kymmeniä kokeiluja ja asiakastarveselvityksiä, lainsäädäntöön liittyviä esiselvityksiä sekä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä selvityksiä. Hanke loi edellytykset talousdatan jakamisen ja automatisoinnin sekä yritysten digitaalisen lompakkoasioinnin toimeenpanolle. Hankkeen jatkotyön pohjaksi laadittiin tiekartta vuosille 2025–2030, jossa esitetään seuraavat kehitysaskeleet reaaliaikatalouden laajentamiseksi.
Tiedote 15.6.2021: Uusi hanke edistää yritysten taloushallinnon digitalisoitumista
Lisätiedot:
(PRH) hankejohtaja Minna Rintala, minna.rintala(a)prh.fi
Rahanpesun torjunta
- Sisältö: Uudistuksella tehostetaan viranomaisten tiedonsaantia ja automatisoitua tiedonkeräämistä rahanpesun estämiseksi. Lisäksi tavoitellaan viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä ja torjuntatoimien kehittämistä. Uudistukseen sisältyy lainsäädäntömuutostarpeita useamman investoinnin toteuttamisen osalta. Välitavoite vuodelle 2023 on, että ohjelman sisällä olevat hankkeet on suunniteltu ja pilotoitu. Vuoteen 2026 mennessä digitaaliset työkalut ovat toiminnassa.
- Aikataulu: 2021–2026
- Kokonaisrahoitus: 10 miljoonaa euroa.
- Vastuutahot: työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö
Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen -hanke
Työllisyys ja työmarkkinat
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli
- Sisältö: Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin keskeisenä lähtökohtana on työnhakijan palveluprosessin kokonaisvaltainen uudistaminen nykyistä yksilöllisempään suuntaan. Tavoitteena on tarjota vahva tuki työnhaun prosessin eri vaiheissa. Uudistusprosessi edellyttää sekä lainsäädännöllisiä muutoksia että tietojärjestelmämuutoksia.
- Aikataulu: TE-toimistojen määrärahoja lisätään 70 miljoonalla eurolla vuodesta 2022 lähtien (vuoden 2022 rahoitus EU:n elpymisvälineen kautta). Lisäksi EU:n elpymisvälineen kautta rahoitetaan 20 miljoonaa euroa mallin mukaisten olennaisten tietojärjestelmämuutosten toteutukseen (13 miljoonaa euroa vuonna 2022).
- Kokonaisrahoitus: 90 miljoonaa euroa.
- Vastuutaho: Uudistusta valmistellaan sidosryhmäyhteistyössä, vastuutahona työ- ja elinkeinoministeriö.
- Tulokset: Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tullut voimaan 2.5.2022. TE-palvelun henkilöstöresursseja on vahvistettu v. 2022 alkaen lähes 1 200 asiantuntijalla. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin työllisyysvaikutusten odotetaan toteutuvan täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. Tietojärjestelmiin on tehty pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaiset määrittely- ja muutostyöt. Uusi ajanvaraus- ja videoneuvottelujärjestelmä on otettu tuotantokäyttöön. Myös uusi, vuonna 2023 käyttöön otettava asiakastietojärjestelmä muutetaan vastaamaan pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vaatimuksia ennen sen vaiheittaista käyttöönottoa.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli
Lisätiedot:
(TEM) johtava asiantuntija (digi) Päivi Blinnikka
(TEM) erityisasiantuntija Ahti Avikainen
Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen – OLEDIGI-hanke
- Sisältö: Hankkeen tavoitteena on luoda erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen ns. pikakaista, jossa edellytykset täyttävälle hakemukselle annetaan 14 vrk:n käsittelyaikalupaus, sekä nopeuttaa muiden työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupaprosessien kestoa niin, että luvan myöntämiseen kuluisi keskimäärin 30 vrk
- Aikataulu: 2021–2024
- Kokonaisrahoitus: 20 miljoonaa euroa
- Vastuutahot: Poikkihallinnollisen hankkeen ohjauksesta ja koordinoimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeen pääasiallinen toteutusvastuu on Maahanmuuttovirastolla, joka on keskeisimmän tietojärjestelmän (UMA). Lisäksi hankkeen toimeenpanosta vastaavat Business Finland, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja ulkoministeriö.
- Tulokset: Erityisasiantuntijoiden, kasvuyrittäjien ja heidän perheenjäsentensä pikakaista on ollut täysimääräisesti käytössä joulukuusta 2022 alkaen. Seurannassa pikakaistalla hakeneiden keskimääräinen käsittelyaika on ollut reilusti alle palvelulupauksen.
Hankkeessa valmistellut opiskelija- ja tutkijalain (719/2018) muutokset tulivat voimaan 15.4.2022, ja ulkomaalaislain (301/2004) työntekoa ja yrittäjyyttä koskevien pykälien muutokset tulivat voimaan 23.2.2023. Lakimuutoksilla mahdollistettiin mm. opiskelijan oleskeluluvan myöntäminen opintojen keston ajaksi sekä työnantajan sertifiointimenettely. Hankkeessa on toteutettu lakimuutosten edellyttämä tekninen kehitys sekä merkittävä määrä muuta digitalisaatiokehitystä.
RRF-rahoituksella toteutetut tekniset toimenpiteet, kuten tiedonsiirtoliittymät, automaatio ja muu vireillepanovaiheeseen liittyvä kehittäminen sekä järjestelmän elinkaaren jatkuvuutta mahdollistava kehitys on osaltaan mahdollistanut sen, että hankkeessa on vuoden 2024 aikana päästy hankkeen päätavoitteeseen eli 30 vuorokauden käsittelyaikaan työ- ja koulutusperusteisissa oleskeluluvissa. RRF-rahoitusta on ohjattu myös asiakasohjaukseen ja –neuvontaan sekä tiedolla johtamisen valmiuksien parantamiseen.
Osaajien maahanmuuton kehittäminen
Talent Boost -toimenpideohjelma
Lisätiedot:
(TEM) erityisasiantuntija Essi Lojander
Nuorten Ohjaamo-palvelujen vahvistaminen kuntien kannustinmallilla
- Sisältö: Kunnille, kuntayhtymille ja hyvinvointialueille tarkoitettu kannustinmalli, joka vahvistaa nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelupisteiden monialaisuutta. Avustusta voi hakea Ohjaamossa toimivien sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluiden asiantuntijoiden palkkaukseen. Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät tai hyvinvointialueet, joiden alueella sijaitsee nuorten palvelupiste Ohjaamo.
- Aikataulu: Rahoitushaku 1.10.2023-31.10.2025. Hankkeen rahoitus on käytettävissä 31.12.2026 asti.
- Kokonaisrahoitus: 6,5 miljoonaa euroa
- Vastuutaho: työ- ja elinkeinoministeriö
- Tulokset: 116 henkilötyövuotta valtionavustuspäätöksinä (12/2024 mennessä)
Tiedote 29.9.2023: Ohjaamoiden kannustinmalli saa jatkoa
Lisätiedot:
(TEM) johtava asiantuntija Janne Savolainen
Osaamistason nosto ja jatkuva oppiminen
Jatkuvan oppimisen uudistus
- Sisältö: Jatkuvan oppimisen uudistuksessa parannetaan ennakointitiedon saatavuutta ja vaikuttavuutta, luodaan ennakointitietoon perustuvaa, työelämärelevanttia, kohdennettavissa olevaa opintotarjontaa ja lisätään hakevaa toimintaa, tukitoimia, osaamiskartoituksia ja matalan kynnyksen koulutustarjontaa koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittäminen, elinikäisen ohjauksen vahvistaminen ja työikäisten osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittäminen. Kokonaisuudessa uudistetaan Ammattibarometriä, kehitetään elinikäisen ohjauksen laatua, koordinaatiota ja tiedolla johtamista sekä kehitetään työikäisten osaamisen näkyväksi tekemisen käytäntöjä ja välineitä. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään virtaa työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle ja parantamaan työllisyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Jatkuvan oppimisen uudistuksella tuetaan työelämän, yritysten ja yhteiskunnan kasvupotentiaalia ja uudistumista sekä alueiden elinvoimaa. Toimenpiteiden toteutukseen osallistuvat työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ja OPH.
- Aikataulu: Jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan vuosina 2021–2024
- Kokonaisrahoitus: 44 miljoonaa euroa (työ- ja elinkeinoministeriön alainen rahoitusosuus on 7,65 miljoonaa euroa)
- Vastuutahot: Uudistusta toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kesken.
- Tulokset: Lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointihankkeessa käynnistettiin Ammattibarometrin uudistustyö, jossa Ammattibarometrin nimi vaihtui Työvoimabarometriksi. Uudistuksen tavoitteena oli tuottaa aiempaa laajempaa ja laadukkaampaa tietoa työmarkkinoiden nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Työvoimabarometrissä keskitytään alueiden ja toimialojen keskeisiin tulevaisuuden näkymiin ja työvoimatarpeisiin.
Elinikäisen ohjauksen vahvistamisen kokonaisuudessa KEHA-keskus toteutti urasuunnittelutaitojen viitekehyksen kehitystyön sekä viitekehyksen pohjalta tukimateriaaleja ohjaajille sekä urasuunnittelutaitojen itsearviointityökalun. Ohjausosaamisen kokonaisuudessa järjestettiin täydennyskoulutuksia ohjausalan ammattilaisille ja tuotettiin verkkokoulutukset eOppivaan. Ohjaajien täydennyskoulutuksiin osallistui noin 300 ohjaustehtävissä työskentelevää. Ohjaajien osaamiskuvausten määrittelemiseksi ja ohjaajakoulutusten kokonaisrakenteen kuvaamiseksi toteutettiin selvityshankkeet. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinaatiokokonaisuuteen kuuluva ohjauksen tilan arviointitutkimus ja seurantakehikko valmistuivat lokakuussa 2024. Lisäksi on toteutettu hankkeita kokoava Elinikäisen ohjauksen käsikirja ja tuettu Osaamispolku-palvelun ohjaajien osien kehitystyötä.
Osaamisen tunnistamisen työryhmän työskentely päättyy vuoden 2024 lopussa, jolloin työryhmä jättää loppuraporttinsa. Työryhmä julkaisi väliraporttinsa joulukuussa 2022 ja käynnisti väliraportin ehdotusten mukaisesti kaikkiaan kolme selvityshanketta, seitsemän pilottihanketta ja Osaaminen näkyväksi ohjauksella –verkkokoulutuksen toteutuksen eOppivaan. Lisäksi on tuettu Osaamispolku-palvelun osaamiskartoitus-työkalun kehitystyötä. Hankkeet toteutettiin julkisina hankintoina vuosien 2023–24 aikana.
Lisätiedot:
(TEM) työmarkkinaneuvos Teija Felt
Jatkuvan oppimisen digitalisaatio –ohjelman jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus –osahanke (JOD)
- Sisältö: Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma muodostuu kahdesta toisiaan tukevasta uudistushankkeesta: koko koulutusjärjestelmän kattavasta ja hallinnonrajat ylittävästä jatkuvan oppimisen digitaalisesta palvelukokonaisuudesta sekä korkeakoulutuksen digitalisaation ja joustavan oppimisen kokonaisuudesta. Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuuden tavoitteena on rakentaa palvelut tukemaan yksilöiden koulutus- ja uravalintoja, osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä koko työuran ja elämän ajan sekä edistää työn ja koulutuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Rakentuvat palvelut tukevat myös koulutukseen hakeutumista ja työnhakua tukevien ohjauspalvelujen tarjoajien työtä mm. laajentamalla ohjaajien käytössä olevaa tietopohjaa ja tarjoamalla uusia älykkäitä palveluja (JOD) sekä parantamalla laadukkaiden ohjaustyökalujen löydettävyyttä. Lisäksi tuotettavat tietopalvelut tukevat eri toimijoiden (mm. koulutus- ja työelämätoimijat) strategista suunnittelua. Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden perusta on uusi poikkihallinnollinen toimintakulttuuri, joka mahdollistaa entistä paremmat ja tehokkaammat palvelut/palvelupolut.
- Aikataulu: Digitalisaatio-ohjelma rakennetaan vaiheittain vuosien 2021–2025 aikana.
- Kokonaisrahoitus: Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus 22 miljoona euroa (Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma 32 miljoonaa euroa).
- Vastuutahot: Uudistusta toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kesken.
- Tulokset: Laadittu tavoitearkkitehtuuriraportti sekä kohderyhmäkohtaiset palvelukonseptit. Koulutustarjontapalvelun laajentaminen aloitettu (valmis 12/2023). Käynnistetty työ- ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvät analytiikkakokeilut. Lisäksi tehty markkinaehtoisen koulutustarjonnan kilpailuvaikutusten arviointi.
Jatkuvan oppimisen digitalisaatio -ohjelma (OKM)
Lisätiedot:
(TEM) johtava asiantuntija Tiina Salminen
Koronakriisistä kärsineet alat
Matkailualan kestävä ja digitaalinen kasvu
- Sisältö: Investoinnin tavoitteena on kehittää Suomen matkailuyrityksiä ja -alueita edistämällä toiminnan kestävyyttä ja matkailun kehityksen seurantaa ja arviointia sekä matkailupalveluiden myyntiä erityisesti digitaalisessa toimintaympäristössä. Investoinnilla luodaan konkreettisia työkaluja matkailupalveluiden hiilijalanjäljen laskentaan sekä matkailuyritysten ja -alueiden tiedolla johtamiseen. Lisäksi luodaan valmennusohjelmia tukemaan alan uudistumista ja kasvua.
- Aikataulu: 2021–2024
- Kokonaisrahoitus: 10,75 miljoonaa euroa
- Vastuutaho: Business Finlandin Visit Finland -yksikkö
- Tulokset: Kansallinen kestävän matkailun indikaattorijärjestelmä otetiin käyttöön vuonna 2022, ja työkalua jatkokehitetään edelleen. Ensimmäinen indikaattoridataan pohjautuva Kestävän matkailun tila -vuosiraportti julkaistiin 2023 ja toinen vuonna 2024. Vuonna 2023 indikaattoridatan keräämiseen osallistui 322 yritystä ja 19 destinaatiota. Visit Finland Akatemian kestävän matkailun tarjontaan on lisätty 7 uutta valmennusta ja neljän valmennuksen sisältö on päivitetty. Kestävän matkailun opas on päivitetty kauttaaltaan ja tuotu osaksi STF Hubia. Vuonna 2023 julkaistiin Visit Finlandin ensimmäinen koko matkailuelinkeinolle suunnattu Ilmastotoimintasuunnitelma ja matkailun biodiversiteettikokonaisuus julkaistaan loppuvuodesta 2024.
Matkailualan hiilijalanjälkilaskuri Hiilikuri on kauttaaltaan päivitetty ja vuoden 2024 aikana integroitu osaksi STF-ohjelmalle kehitettyä digitaalista palvelua, STF Hubia. Visit Finlandin vuonna 2021 lanseeraamassa matkailutuotteiden ja -palveluiden digitaalisessa tietokannassa DataHubissa on alkusyksystä 2024 jo yli 9000 tuotetta sekä rajapinnan kautta tietoja julkaisee yli 15 kanavaa. Digikanavista kasvua matkailuun 2023–2024 -ohjelma tukee matkailun alueorganisaatioita ja -kohteita sekä matkailuyrityksiä kansainvälisessä kasvussa opettaen hyödyntämään erilaisia digitaalisia myynti- ja jakelukanavia.
Visit Finlandin ja Tilastokeskuksen yhdessä kehittämä Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttöä ja matkustuskäyttäytymistä selvittävää Matkailijamittari-kuukausitilastoa on julkaistu kesäkuusta 2023 alkaen. Vuonna 2023 toteutettiin ulkomaisten matkailijoiden segmentointitutkimus, jonka tuloksia ja työkaluja matkailualueet, yritykset sekä Visit Finland Akatemia -valmentajat hyödyntävät. Matkailun kansallinen tiedolla johtamisen toimintamalli tehtiin yhdessä matkailuelinkeinon kanssa vuonna 2021. Mallia päivitetään vuoden 2024 lopussa. Visit Finland on tuottanut myös useita dynaamisia raportteja tukemaan matkailualueita ja yrityksiä uusien tietolähteiden käyttöönotossa. Näitä ovat mm. kestävän matkailun indikaattorit, tuotetietovaranto DataHubin sisältö, Matkailijamittari, lyhytaikaisen vuokramajoituksen tilastot sekä Pohjoismaiden matkailun kehityksen vertailu.
Kansallinen kestävän matkailun indikaattorijärjestelmä
Matkailualan hiilijalanjälkilaskuri Hiilikuri
Visit Finland Data Hub
Digikanavasta kasvua matkailuun 2023-2024-ohjelma
Matkailijamittari
Ulkomaisten matkailijoiden segmentointitutkimus
Lisätiedot:
(TEM) johtava asiantuntija Sanna Kyyrä
(Visit Finland) johtaja Kristiina Hietasaari, kristiina.hietasaari(a)businessfinland.fi
REPowerEU
Vihreään siirtymään liittyvät luvat
Teema: Uudistuksen tavoitteena on lyhentää uusiutuvan energian investointien ympäristölupamenettelyjen käsittelyaikoja Suomessa. Uudistusprosessi edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia, yksinkertaistettuja menettelyjä sekä digitaalisten prosessien kehittämistä ja käyttöönottoa, joihin kohdennetaan REPowerEU-tukea. Kokonaisuuteen kuuluu TEMin vastuulla oleva Luvat ja valvonta -hanke.
Aikataulu: Luvitukseen liittyvä uudistusprosessi toteutetaan vuosina 2023–2026.
Kokonaisrahoitus: 32 miljoonaa euroa
Vastuutahot: Uudistusta toteutetaan yhteistyössä valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston sekä ELY-keskusten kanssa.
Luvat ja valvonta -hanke (TEM)
Luvat ja valvonta -palvelun tukisivusto viranomaisille
Lisätiedot Luvat ja valvonta -hankkeesta:
(TEM) erityisasiantuntija Kimmo Kuusela
Vihreää siirtymää koskeva tutkimus ja kehitys
Teema: Investointi tukee uusiutuvan energian ratkaisujen edistämiseen keskittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa Suomessa. Investointi koostuu kolmesta strategisesta tutkimus- ja kehittämis-hankkeesta. Osana hankkeita tuetaan tutkijoiden osaamisen kasvattamista muun muassa sähkön varastoinnin ja puhtaan energian vauhdittamisen, teollisuuden energiatehokkuuden ja hiilestä irtautumisen sekä uusiutuvan vetytalouden aloilla. Lisäksi laaditaan puhtaan energiajärjestelmän kehittämisen tiekartta kohti vuotta 2035 sekä toimenpidesuosituksia kehittyvistä uusiutuvista energiajärjestelmistä.
Aikataulu: Hankkeet ovat käynnissä kesäkuuhun 2026 asti.
Kokonaisrahoitus: 40 miljoonaa euroa
Vastuutahot: VTT, Syke, GTK, Luke
