Yhteiskunnan turvallisuustrategia

Valtioneuvosto teki 2.11.2017 periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Strategialla on määritetty yhteiskunnan elintärkeät toiminnot sekä asetettu ministeriöiden strategiset tehtävät niiden turvaamiseksi normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Strategia ohjaa myös TEM:n hallinnonalaa sen vastuulla olevien strategisten tehtävien hoitamisessa kaikissa tilanteissa. Periaatepäätös täydentää huoltovarmuuden nykyistä tavoitepäätöstä 1048/2018.

Strategian mukaiset TEM:n sektorin päätehtävät ovat:

Polttoainehuollon turvaaminen

Polttoainehuollon turvaaminen edellyttää:

  • useiden polttoaineiden ja hankintalähteiden hyödyntämistä
  • kotimaisten polttoaineiden tuotannon ja käytön edistämistä
  • valtioneuvoston tavoitteiden mukaisia polttoaineiden varastoja
  • valmiuksia ohjata ja säännöstellä polttoaineiden kulutusta

Polttoainehuolto perustuu kotimaisten polttoaineiden, etupäässä puun ja turpeen käyttöön ja sen lisäämiseen poikkeusoloissa, viranomaisten ja yritysten ennalta luotuihin valmiuksiin, tuontipolttoaineiden varastointiin sekä kansainvälisiin sopimusjärjestelyihin. Tähän liittyy uusiutuvien energialähteiden, erityisesti biopolttoaineiden käytön kehittäminen. Maamme erityisolosuhteiden vuoksi varastoissa pidetään tuontipolttoaineita yli kansainvälisten sopimusvelvoitteiden.

Voimahuollon turvaaminen

Voimahuollon turvaaminen edellyttää:

  • riittävää sähkön ja lämmön tuotannon, siirron ja jakelun kapasiteettia
  • teknisten järjestelmien toimivuutta
  • kykyä varautua jakeluhäiriöihin ja niistä toipumiseen
  • valmiuksia ohjata ja säännöstellä sähkön ja lämmön kulutusta

Voimahuollon perustana ovat toimivat sähkömarkkinat ja riittävät siirtoyhteydet, hajautettu ja monipuolinen tuotantojärjestelmä sekä riittävä tehotasapaino huippukuormituksen ja tuotantokapasiteetin välillä. Sähkön siirto- ja jakelujärjestelmän toimintavarmuutta ja laatua, sekä sähköyhtiöiden varautumista jakeluhäiriöihin ja niistä toipumiseen kehitetään erityisesti osana verkon uusimista.

Elintarvikkeiden jalostuksen ja jakelun turvaaminen

Elintarvikkeiden jalostuksen ja jakelun turvaaminen edellyttää

  • energiasisällöltään normaalin ravinnon saannin varmistamista
  • elintarviketeollisuuden kykyä elintarvikkeiden jalostamiseen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimintaa
  • valtioneuvoston tavoitteiden mukaisia elintarvikkeiden huoltoketjun edellyttämien tuotantopanosten varastoja
  • valmiuksia ohjata ja säännöstellä elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta

Tavoitteena on kokonaisuuksien hallinta ja koko elintarvikehuoltoketjun logistiikan toiminnan turvaaminen. Painopiste varautumisessa on päivittäistavarahuollon varmistamisessa.

Elintärkeän teollisuus- ja palvelutuotannon turvaaminen

Elintärkeän teollisuus- ja palvelutuotannon turvaaminen edellyttää:

  • huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä perushyödykkeiden ja -palvelujen tuotantokykyä, teollisuuden teknologista tasoa sekä näihin liittyvien logististen ja teknisten järjestelmien toimivuutta
  • yhteiskunnan kriisiherkkyyden ja uhkatekijöiden vaikutusten analysointia ja seurantaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin välistä toimivaa kumppanuutta
  • kriittisimpien raaka-aineiden, komponenttien ja muiden tuotantopanosten varastojen ylläpitämistä
  • tuotannon ja kulutuksen ohjaamiskykyä käytettävissä olevien niukkojen voimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti
  • riittävää työvoiman saannin turvaamista ja kykyä ohjata tarvittavasti lisätyövoimaa.

Osana riskienhallintaansa elinkeinoelämä varmistaa ensisijaisesti asiantuntemuksellaan ja omilla toimenpiteillään tuotannon ja jakelun häiriöttömyyden. Viranomaisten toimenpiteiden tavoitteina ovat perushyödykkeiden ja -palvelujen saannin turvaaminen, puolustuskyvyn varmistaminen sekä taloudellisten häiriöiden vaikutusten torjuminen.

Työvoiman saannin turvaaminen

Työvoiman saannin turvaaminen edellyttää:

  • eri poikkeusolojen tilanteissa arvioitua työvoiman saatavuutta
  • eri poikkeusolojen tilanteissa arvioitua työvoiman tarvetta tärkeysluokitelluille aloille ja arvioitua muun työvoiman käyttömahdollisuuksia
  • poikkeusoloissa tarvittavan työvoiman arvioitua koulutustaso ja –tarvettta
  • ajantasaisia TEM:n, ELY-keskusten ja TE-toimistojen valmiussuunnitelmia
  • ajantasaista työhallinnon henkilökunnan perehdyttämistä ja koulutusta työvoiman ohjaukseen poikkeusoloissa

Työvoiman saatavuus turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeille yrityksille, maanpuolustukselle ja väestön perusturvaan liittyville aloille riittävän työvoiman saatavuuden. Myös poikkeusoloissa työvoiman käyttöä pyritään sääntelemään ensin normaalein työnvälityksen keinoin.

Työvoiman käytön ohjaamiseen edellyttää lisäksi, että tietojärjestelmät ja muut fyysiset edellytykset ovat kunnossa.

TEM:n hallinnonalalla energiahuollon, elintarvikehuollon, teollisuus- ja palvelutuotannon sekä työvoiman saannin turvaamisesta huolehtivat ministeriön lisäksi virastot ja laitokset, ELY-keskukset sekä TE-toimistot. Lisäksi huoltovarmuutta luodaan ja ylläpidetään Suomessa julkisen vallan ja elinkeinoelämän yhteistyöllä. Tämän kumppanuuden hyvänä esimerkkinä voidaan pitää huoltovarmuusorganisaation sektori- ja poolitoimintaa.

Strategian mukaiset TEM:n sektorin keskeiset häiriötilanteet ovat:

  • energiaverkon suurhäiriö
  • sähkön ja tuontipolttoaineiden saantihäiriöt
  • päivittäistavarahuollon vakava häiriintyminen
  • kriittisten raaka-aineiden tai tuotannontekijöiden saantihäiriöt

Yhdessä turvallinen Suomi -logo