Vuosiloma

Vuosiloman tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus toipua työn aiheuttamista rasituksista. Työntekijällä on vuosilomaa pääsääntöisesti neljä viikkoa kesällä ja yksi viikko talvella. Lyhytkestoisissa työsuhteissa vuosiloma on lyhyempi.

Lomaa ansaitaan tekemällä työtä lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) aikana. Työntekijälle maksetaan loman ajalta lomapalkka, joka lähtökohtaisesti vastaa hänen säännönmukaista palkkaansa.

Käytännössä vuosilomaan liittyvistä asioista on sovittu varsin laajasti työehtosopimuksissa.

Työnantajan velvollisuus maksaa lomarahaa perustuu työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiin, työsopimukseen tai vakiintuneeseen käytäntöön. Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta. Vuosilomalaissa ei ole lomarahan maksamiseen velvoittavaa säännöstä.

Vuosiloman ansainta

Lomaa kertyy joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella. Näiden ulkopuolelle jäävillä on oikeus vuosilomaa vastaavaan vapaaseen (ns. vapaajärjestelmä).

14 päivän säännön piiriin kuuluvat ne, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. Heille lomaa kertyy jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jonka ajalta heillä on vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää.

35 tunnin sääntö koskee niitä, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät kuukaudessa alle 14 päivää, mutta ainakin yhtenä kuukautena vähintään 35 tuntia. Heille vuosilomaa kertyy jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, johon sisältyy vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Työssäolopäivien veroisina päivinä tai tunteina pidetään laissa säädetyin rajoituksin poissaoloja, jotka johtuvat muun muassa

  • vuosilomasta
  • sairaudesta
  • äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta
  • opintovapaasta tai
  • lomautuksesta.

Vapaajärjestelmä

Alle 35 tuntia kuukaudessa työskentelevillä työntekijöillä on oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata voi saada kaksi arkipäivää kultakin työsuhteen voimassaolokuukaudelta. Vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen.

Vapaajärjestelmää sovelletaan myös kotityöntekijöihin sekä työnantajan työsuhteisiin perheenjäseniin, jos työnantajan palveluksessa ei ole muita työntekijöitä.

Myös toistuvien, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisen työsopimusten perusteella samalle työnantajalle töitä tehneellä on oikeus vapaan pitämiseen.

Vuosiloman antaminen ja lomapalkan maksaminen

Vuosiloma ansaitaan ja se pidetään arkipäivinä. Myös lauantai on arkipäivä, vaikka työntekijä ei tekisikään työtä lauantaisin. Kesäloma (24 arkipäivää) on sijoitettava lomakaudelle (2.5. – 30.9.). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Vuosilomasta vähintään kaksi viikkoa on pidettävä yhdenjaksoisena. Työnantaja ja työntekijä saavat muilta osin sopia loman pitämisestä lomakausien ulkopuolella ja osin työaikaa lyhentämällä.

Lähtökohtaisesti työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen palkkansa myös loman ajalta. Lomapalkan laskentasäännöt vaihtelevat sen mukaan, minkälaisen palkkausjärjestelmän ja loman ansaintasäännön piirissä työntekijä on.

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituisen loman lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksettava lomakorvaus saamatta jääneen loman osalta lasketaan samojen perusteiden mukaan kuin vuosilomapalkka. Vastaavalla tavalla lasketaan vapaajärjestelmän piirissä olevien lomakorvaus.

Katso myös

Työlainsäädäntöesitteet

Lisätietoja:

Työlainsäädännön soveltaminen ja valvonta: Työsuojeluhallinto
Lainsäädännön valmistelu: Tarja Kröger, Johanna Ylitepsa