Kysymyksiä ja vastauksia työsopimuslain muutoksista

Valtaosassa työelämän sopimussuhteista on täysin selvää, tehdäänkö työtä työsuhteessa työnantajaan vai yrittäjänä. Aina rajanveto työsuhteessa tai yrittäjänä tehtävän työn välillä ei ole kuitenkaan helppoa ja asia voi olla tulkinnanvarainen. Myös uudet työnteon muodot ja työntekemisen tavat voivat aiheuttaa haasteita tämän arvioinnin tekemiselle. 

Työsuhteen perustunnusmerkistö on säädetty työsopimuslaissa. Työsuhteen tunnistaa siitä, että työntekijä sitoutuu sopimuksen perusteella tekemään henkilökohtaisesti työtä työnantajalle. Työtä tehdään työnantajan lukuun eli hyödyksi ja työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työtä tehdään myös aina vastiketta eli korvausta vastaan. Kaikkien tunnusmerkkien tulee täyttyä, jotta kyseessä on työsuhde. Näitä perustunnusmerkkejä ei ehdoteta muutettavaksi.

Joskus työsopimuslain perustunnusmerkkien täyttymisestä huolimatta on edelleen epäselvää, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai yrittäjänä. Marinin hallitus esitti eduskunnalle 13.10.2022 kokonaisharkinnan lisäämistä työsopimuslakiin. Kokonaisharkinta tehdään tilanteissa, joissa on epäselvää, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai itsenäisesti yrittäjänä. Tasavallan presidentti vahvisti muutoksen 3.3.2023.

Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan jatkossa kokonaisharkinnalla. Siinä otetaan huomioon:

• työn tekemisen ehdot
• olosuhteet, joissa työtä tehdään
• osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta
• muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Ratkaisu työsuhteen ja yrittäjyyden välillä tehdään kaikkien työn tekemiseen ja teettämiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Työntekosuhdetta ei näin ollen voi nimetä yrittäjäsuhteeksi, jos työnteon olosuhteet eivät todellisuudessa vastaa tätä nimikettä.  
 

Muutoksen tulee voimaan 1.7.2023.

Ei tehty. Kokonaisharkinta tehdään silloin, kun perustunnusmerkkien tarkastelun jälkeen on yhä epäselvää, onko kyseessä työsuhde.

Työsuhteessa tehtävän työn erottaminen yrittäjänä tehtävästä työstä on merkittävää osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta. Työsuhteessa olevalle työntekijälle kuuluvat kaikki työlainsäädännöstä johtuvat oikeudet, muun muassa oikeus palkalliseen vuosilomaan, työaikasuojelu ja irtisanomissuoja. 

Yrittäjänä tehtävään työhön liittyy yleensä suurempi vapaus, mutta sitä kautta myös vastuu omasta toimeentulosta ja erinäisten yrittäjyyteen kuuluvien velvollisuuksien hoitamisesta.

Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedolla on myös laaja-alaiset vaikutukset esimerkiksi eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan oikeanlaiseen määräytymiseen ja maksamisvastuuseen. 

Työsopimuslain täsmentämisellä estetään työsuhteen naamiointi muuksi kuin työsuhteeksi tilanteissa, joissa työsuhteen tunnusmerkit tosiasiassa täyttyvät. Muutos on kirjattu Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan.

Lainvalmistelussa ei ole pidetty tarpeellisena kieltää työsuhteen naamiointia eli lain kiertämistä, koska työsopimuslaissa säädetyt työsuhteen tunnusmerkistöt ovat pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa, että työntekosuhteen osapuolet eivät voi sopia työsuhteen tunnusmerkit täyttävää suhdetta muuksi kuin työsuhteeksi. Vaikka tällainen sopimus olisikin tehty, sillä ei ole oikeussuojaa. 

Työlainsäädäntöön ei näin ollen ollut enää tarvetta säätää erillistä naamiointikieltoa, koska työsuhteen tunnusmerkit täyttävä suhde on joka tapauksessa aina työsuhde.

Kokonaisharkintasäännöksen lisäämisellä pyritään vaikuttamaan siihen, että työntekosuhdetta ei luokiteltaisi väärin. Säännös antaa apuvälineitä työsuhteessa tehtävän ja yrittäjänä tehtävän työn välisen rajanvedon tekemiseen. 

Esitystä valmisteltaessa pohdittiin myös erilaisia keinoja, joiden avulla sopijapuolilla olisi mahdollista saada nopeammin selvyys työnteon luonteesta. Tällaisen matalan kynnyksen oikeusturvaelimen tai -väylän luominen edellyttäisi kuitenkin perusteellisempaa valmistelua. Tässä vaiheessa esityksen valmistellut työryhmä päätyi määrittämään kokonaisharkinnassa huomioon otettavia tekijöitä. Tämä tarjoaa sekä työnteon osapuolille että viranomaisille välineen työsuhteisen työn ja yrittäjätyön väliseen rajanvetoon. 

Muutos koskee kaikkia työnteon tapoja, mukaan lukien alustatyötä. Se keskittyy työsuhteen määrittelyyn yleisellä tasolla, eli se vastaa myös työsuhteen määrittelyn haasteisiin kokonaisvaltaisesti. 

EU:ssa on valmisteilla alustatyötä koskeva direktiivi, josta käydään parhaillaan neuvotteluita EU-jäsenmaiden kesken. Euroopan komissio esitti joulukuussa 2021 sääntelyä alustatyötä tekevien henkilöiden ammattiaseman määrittämisestä ja alustatyötä tekevien henkilöiden uusista oikeuksista suhteessa alustan käyttämään algoritmijohtamiseen. Lisäksi viranomaisille annettaisiin uusia tiedonsaantimahdollisuuksia jäsenvaltion alueella tehtävästä alustatyöstä.

Kansallisen sääntelyn päivittämistarpeita arvioidaan alustatalouden osalta, kunhan EU-direktiivin vaatimukset ovat tiedossa. 

Alustatyö on rajat ylittävä ilmiö. Siihen liittyvät haasteet ovat samanlaisia eri EU-jäsenmaissa, minkä vuoksi asiasta tarvitaan sääntelyä EU-tasolla.

Lisätietoa EU:n alustatyödirektiivistä.