Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
Syrjintä ja epätasapuolinen kohtelu työelämässä on kielletty. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan
- iän,
- alkuperän,
- kansalaisuuden,
- kielen,
- uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
- poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan,
- perhesuhteiden,
- terveydentilan, vammaisuuden,
- seksuaalisen suuntautumisen
- sukupuolen tai
- muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (niin sanottu tasa-arvolaki).
Myös häirintä, vammaisten työntekoedellytysten luomiseksi tehtävien kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä on kielletty. Lisäksi kiellettyä on epäedullisen kohtelun tai seurausten kohdistaminen henkilöön, joka ryhtyy tai osallistuu toimiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi (niin sanottu vastatoimien kielto).
Velvollisuudesta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti säädetään lisäksi työsopimuslaissa. Rikoslain tunnusmerkistön täyttävä työsyrjintä työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa ja palvelussuhteen aikana on rangaistavaa.
Syrjintäsäännösten valvonta
Yhdenvertaisuuslain noudattamista työ- ja palvelussuhteissa valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu ja työsuojeluviranomaiset. Viime kädessä syrjintää koskevat yksittäiset riita- ja rikosasiat ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa.
Rinnakkaisen valvontatoimivallan lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetulla on myös muita keskeisiä tehtäviä muun muassa neuvontaa, edistämistehtäviä sekä oikeus pyrkiä edistämään sovintoa syrjinnän kohteen ja työnantajan välillä sekä oikeus avustaa syrjinnän kohdetta esimerkiksi tuomioistuimissa.
Työsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluu valvoa työelämää säänteleviä lakeja laajasti. Heidän tehtävänään on myös antaa neuvoja, ohjeita ja lausuntoja näiden säännösten soveltamisesta. Paikallistasolla valvonnasta vastaavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen työsuojeluviranomaiset. Jos on todennäköisiä perusteita epäillä olevan kyse rikoslain mukaisesta työsyrjinnästä, työsuojeluviranomaisen on tehtävä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos yleinen etu ei rikkomuksen vähäisyys ja työpaikan työsuojeluolot huomioon ottaen vaadi ilmoituksen tekemistä.
Seuraamukset
Työsuojeluviranomainen voi antaa työnantajalle kehotuksen, mikäli työnantaja toimii vastoin yhdenvertaisuuslaissa olevaa syrjinnän kieltoa, vastatoimien kieltoa tai syrjivän työpaikkailmoittelun kieltoa, tai jos työnantaja on laiminlyönyt yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen tai laiminlyönyt velvollisuuden arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta työpaikalla.
Työsuojeluviranomainen voi päätöksellään velvoittaa työnantajan korjaamaan säännösten vastaisen olotilan, jos työnantaja ei määräajassa noudata sille annettua kehotusta. Päätöksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.
Työsuojeluviranomaisen on tiedotettava syrjintävalituksen tehneelle siitä, että yhdenvertaisuusvaltuutettu avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita. Työsuojeluviranomainen voi myös tarvittaessa pyytää yhdenvertaisuusvaltuutetulta tai yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta lausunnon yhdenvertaisuuslain tulkinnasta ja soveltamisesta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa yksittäistapauksessa perustellun kannanoton lain vastaisen menettelyn ennaltaehkäisemiseksi taikka sellaisen jatkamisen tai uusimisen estämiseksi, jollei kyse ole työ- tai virkaehtosopimuksen tulkinnasta.
Tasa-arvolain noudattamista valvovat sekä tasa-arvovaltuutettu että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi antaa kielto- ja velvoitepäätöksiä ja asettaa niiden tehosteeksi uhkasakon. Lautakunta voi myös vahvistaa osapuolten välisen sovinnon.
Julkaisut
- Tavoitteena syrjimätön työelämä: Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, 2022
- Työsyrjinnän seuranta Suomessa, 2014
Lisätietoja
Yhdenvertaisuuslain soveltaminen ja valvonta: Työsuojeluhallinto ja yhdenvertaisuusvaltuutettu