Säästövapaan ajankohdasta päättäminen

Säästövapaa tarkoittaa työssäkäyvän mahdollisuutta siirtää osa vuosilomastaan käytettäväksi myöhempänä ajankohtana.

Lähtökohtana on, että työntekijä ja työnantaja sopivat säästövapaan ajankohdasta. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, säästövapaa on annettava työntekijälle hänen päättämänään ajankohtana. Työntekijän on tällöin ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Lakimuutosten tavoitteena on ratkaista käytännön ongelmia, joita työntekijöiden säästövapaiden pitämiseen liittyy työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnan kannalta vaikeina ajankohtina.

Työryhmän mietinnön mukaan lähtökohtana olisi jatkossakin pyrkimys siihen, että työnantaja ja työntekijä sopisivat säästövapaan ajankohdasta vuosilomaa säästettäessä tai myöhemmin vuosilomia suunniteltaessa. Jos ajankohdasta ei ole sovittu, työntekijän olisi esitettävää pyyntö säästövapaan ajankohdasta viimeistään neljä kuukautta ennen sen toivottua alkamista. Työnantajan tulisi vastata pyyntöön kuukauden kuluessa.

Jatkossa työnantaja voisi kieltäytyä työntekijän pyynnöstä, jos säästövapaan pitäminen työntekijän toivomana ajankohtana aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa tai jos se estäisi tasapuolisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisen. Työntekijä voisi esittää uuden pyynnön työnantajan kieltäydyttyä.

Työnantaja voisi kieltäytyä työntekijän pyynnöstä, jos säästövapaan pitäminen työntekijän toivomana ajankohtana aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa, tai jos se estäisi tasapuolisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisen. 
 
Työnantajalle aiheutuvaa haittaa tulisi arvioida säästövapaan ajankohdan ja keston kannalta huomioiden työnantajan mahdollisuudet välttää haitan aiheutuminen tavanomaisin työjärjestelyin. Työnantaja voisi perustaa kieltäytymisensä vain konkreettiselle ja aidolle tuotanto- tai palvelutoimintaan kohdistuvalle haitalle.

Esityksellä ei puututtaisi oikeuteen säästää vuosilomaa, vaan muutokset koskisivat ainoastaan säästövapaan ajankohdan määrittelyä niissä tilanteissa, joissa siitä ei ole sovittu.

Muutokset koskisivat sekä työ- että virkasuhteessa työskenteleviä. Työehtosopimus- ja virkaehtosopimuskirjaukset mahdollistaisivat alakohtaisen sopimisen käytänteistä. Esimerkiksi valtion, kunta-alan, hyvinvointialan ja kirkon työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyy jo nykyisin määräyksiä säästövapaan antamisesta. Ehdotuksilla ei puututa voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiin, joten esityksellä ei olisi vaikutuksia säästövapaan antamiskäytänteisiin julkisella sektorilla.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.5.2025 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan muutoksia, joista hallitus oli sopinut puoliväliriihessään keväällä 2025. Työryhmään kuuluivat ministeriön lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n, valtion työmarkkinalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n, STTK ry:n ja Akava ry:n edustajat sekä palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen edustaja.

Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Mietintöön jättivät eriävän mielipiteen työnantajia ja yrittäjiä edustavat järjestöt yhdessä sekä palkansaajia edustavat järjestöt.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lausuntokierroksen työryhmän mietinnöstä 28.1.−12.3.2026. 

Lausuntokierroksen jälkeen virkavalmistelu jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä. Tavoitteena on, että hallitus antaa esityksen lakimuutoksista eduskunnalle huhtikuussa 2026.

Työryhmän mietinnön mukaan muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.