Matkailu lukuina

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on kasvanut viime vuosina ennen koronapandemiaa. Vuosina 2017–2019 ulkomainen matkailukysyntä kasvoi noin 8 prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2020 maaliskuussa alkanut COVID-19 pandemia ja siitä aiheutuneet rajoitukset vaikuttivat voimakkaasti matkailuun. Ennen pandemiaa matkailun osuus bkt:sta pysytteli 2,7 prosentissa, mutta vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan matkailun osuus väheni kokonaisen prosenttiyksikön 1,7 prosenttiin.

Matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2019 oli 16,3 miljardia euroa. Kansainvälisten matkailijoiden Suomeen jättämät tulot olivat noin 5,3 miljardia euroa, kotimaisten 11 miljardia. Vuonna 2020 matkailun kokonaiskysyntä oli 9,7 miljardia euroa, mikä oli 6,6 miljardia euroa (41 %) vähemmän kuin vuonna 2019. Ulkomainen matkailukysyntä väheni 3,8 miljardia euroa (71 %) ja kotimainen matkailukysyntä 2,8 miljardia euroa (26 %). 

Vuoden 2021 kehitysarvioiden mukaan matkailun kokonaiskysyntä elpyi 11,2 miljardiin euroon kotimaanmatkailun kasvun ansiosta. Kotimaisen matkailukysynnän osuus nousi 2019 vuoden 67 prosentista 84 prosenttiin vuonna 2020 ja edelleen arviolta lähes 90 prosenttiin vuonna 2021. Kotimaanmatkailun kysyntä nousi 2021 selvästi pandemiaa edeltävän tason yläpuolelle. Ulkomainen kysyntä väheni edelleen vuonna 2021, loppuvuoden elpymisestä huolimatta. 

Alueelliset vaikutukset

Vuonna 2019 matkailijoiden kulutuksesta Suomessa yli puolet eli 8,2 miljardia euroa kohdistui Uudellemaalle ja noin 1,1 miljardia euroa Lappiin. Alueellisesti matkailukysyntä painottui Uudenmaan lisäksi erityisesti Lappiin (7 %), Pirkanmaalle (6 %), Varsinais-Suomeen (6 %) ja Pohjois-Pohjanmaalle (4 %). Lappi ja Etelä-Karjala olivat ainoat maakunnat, joissa yli puolet (54 %) matkailukysynnästä oli ulkomaista. Koko maata suurempi ulkomaisen kysynnän osuus oli lisäksi Uudellamaalla (40 %) ja Ahvenanmaalla (38 %).

Pandemian vaikutukset vuonna 2020 näkyivät varsin eri suuruisina maakunnasta riippuen. Voimakkaimmin matkailukysyntä supistui niissä maakunnissa, joissa ulkomaisen matkailukysynnän osuus oli merkittävä ennen pandemiaa. Uudenmaan matkailukysyntä supistui 55 prosenttia (4,5 mrd. euroa) vuonna 2020. Toisessa ääripäässä Etelä-Savon matkailukysyntä väheni vain 6 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 9 prosenttia. 

Matkailun työllisyys

Vuonna 2019 matkailutoimialoilla työskenteli noin 154 000 henkilöä eli 5,8 prosenttia kaikista Suomen työllisistä. Työllisten määrä lisääntyi 2 500 työllisellä (4,5 %) vuodessa 2017–2019. Alalla on myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten rakennus-, kuljetus- ja kaupan alaan. Lisäksi vuokratyövoiman käyttö on yleistä.

Vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan työllisten määrä väheni 25 400 henkilöllä (16 %) ja matkailutoimialoilla työskenteli yhteensä 128 700 henkilöä. Työtunteja matkailutoimialoilla tehtiin 22 prosenttia (55 milj. tuntia) vähemmän kuin ennen pandemiaa. 

Luvut perustuvat Suomen matkailutilinpidon 2019-2020 lukuihin sekä kehitysarvioihin 2021. Tarkemmat tietokantataulukot on julkaistu Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelussa. TEM Toimialapalvelu julkaisee vuosittain myös toimialaraportin matkailun liiketoiminnan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä mm. YK:n, UNWTO:n (World Tourism Organization), OECD:n ja EU:n toimesta.

Matkailutilinpidon käsitteet

Matkustustase kuvaa Suomen kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Matkustustase on positiivinen eli ylijäämäinen, jos Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat suuremmat kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla. 

Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ks. myös matkailutulo, matkailukulutus ja matkailuvienti.

Matkailutulo eli matkailijoiden käyttämä raha, matkailupalveluiden ja -tuotteiden myynnistä saatava euromääräinen tulo/hyöty.

Matkailukulutus kuvaa matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. 

Matkailuvienti eli ulkomainen matkailukysyntä kuvaa kansainvälisten matkailijoiden matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käyttämä rahamäärä.

Matkailumeno kuvaa kaikkia matkailijoiden itse hankkimia tai muiden korvaamia tuotteita ja palveluita. Kansainvälinen matkailumeno tarkoittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaiden kulutusta ulkomaanmatkoilla, kun mukaan on laskettu kansainväliset henkilöliikennemenot.

Henkilöliikennetase kuvaa Suomen ja ulkomaiden välisten kansainvälisten henkilökuljetusten tuloja ja menoja. Henkilöliikennetase sisältää matkalippujen lisäksi matkatavarat sekä kaiken kulutuksen kulkuvälineissä.

Lisätietoja: Sanna Kyyrä