Matkailu lukuina

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on vuoden 2019 matkailutilinpidon tietojen valossa kasvanut viime vuosina. Matkailun kokonaiskysyntä oli vuonna 2019 yli 16 miljardia euroa. Vuonna 2019 kansainvälisten matkailijoiden Suomeen jättämät tulot olivat noin 5,3 miljardia euroa. 

Matkailutoimialalla työskenteli arviolta 154 000 henkilöä vuonna 2019. Alalla on myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten rakennus-, kuljetus- ja kaupan alaan. Lisäksi vuokratyövoiman käyttö on yleistä. Vuonna 2017 hotelli- ja ravintola-alalla tehtiin lisäksi vuokratyötä arviolta 12 miljoonaa työtuntia mikä vastaa noin 6 500 täysiaikaiseksi muutettua työpaikkaa.

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon lukujen valossa kasvanut 2,7 prosenttiin.

  • Vuoden 2019 ennakkolukujen perusteella matkailun aikaansaama kokonaiskysyntä oli euromääräisesti 16,3 miljardia euroa. Ulkomainen matkailukysyntä muodosti tästä 5,3 miljardia ja kotimainen matkailukysyntä 11 miljardia euroa.
  • Vuonna 2019 matkailutoimialoilla työskenteli noin 154 000 henkilöä eli 5,8 prosenttia kaikista Suomen työllisistä. Työllisten määrä lisääntyi 2 500 työllisellä (4,5 %) vuodessa 2017–2019.
  • Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin yli 23 miljoonaa yöpymisvuorokautta vuonna 2019, joista noin 16 miljoonaa oli kotimaisten ja 7,1 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä.
  • Vuonna 2019 ulkomaiset yöpymiset nousivat uuteen ennätykseen, 7,1 miljoonaan. Yöpymiset lisääntyivät 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
  • Venäläiset olivat edelleen suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä Suomen majoitusliikkeissä vuonna 2019 (821 000 yöpymisvuorokautta). Saksalaiset olivat toisena runsaalla 662 000 yöpymisellä. Kolmanneksi eniten yöpymisiä oli briteillä 569 000 yöpymisellään.
  • Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin majoitusliikkeissä rekisteröitiin kaikkiaan 50,9 miljoonaa ulkomaista yöpymistä vuonna 2019. Suomen osuus Pohjoismaiden yöpymisistä oli 14 prosenttia.

Luvut perustuvat Suomen matkailutilinpidon 2018-2019 lukuihin. TEM Toimialapalvelu julkaisee vuosittain myös toimialaraportin matkailun liiketoiminnan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Matkailun alueelliset talous- ja työllisyysvaikutukset 

  • Vuonna 2019 matkailijoiden kulutuksesta Suomessa yli puolet eli 8,2 miljardia euroa kohdistui Uudellemaalle ja noin 1,1 miljardia euroa Lappiin.
  • Matkailun osuus BKT:sta oli koko maan keskiarvoa (2,7 %) suurempi Ahvenanmaalla (20 %), Lapissa (7,5 %), Kainuussa (3,8 %), Etelä-Savossa (3,7 %), Etelä-Karjalassa (3,2 %) ja Uudellamaalla (3,1 %).
  • Alueellisesti matkailukysyntä painottui Uudenmaan lisäksi erityisesti Lappiin (7 %), Pirkanmaalle (6 %), Varsinais-Suomeen (6 %) ja Pohjois-Pohjanmaalle (4 %).
  • Vuosina 2017–2019 ulkomainen matkailu­kysyntä kasvoi noin 8 prosentin vuosivauhtia. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui erityisesti Uudellemaalle, Lappiin ja Etelä-Karjalaan.
  • Lappi ja Etelä-Karjala ovat ainoat maakunnat, joissa yli puolet (54 %) matkailukysynnästä on ulkomaista. Koko maata suurempi ulkomaisen kysynnän osuus lisäksi Uudellamaalla (40 %) ja Ahvenanmaalla (38 %).
  • Kotimainen matkailukysyntä oli 11 miljardia vuonna 2019. Uudenmaan osuus kotimaisesta kysynnästä oli 45 prosenttia, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan osuus yhteensä 19 prosenttia ja Lapin 5 prosenttia. Muiden maakuntien osuus oli 31 prosenttia.
  • Matkailutoimialoilla työskenteli yhteensä 154 000 henkilöä vuonna 2019. Keskiarvoa korkeampi matkailutoimialojen työllisten osuus oli Ahvenanmaan (21,4 %) ja Lapin (8,4 %) lisäksi Uudellamaalla (6,5 %) ja Etelä-Karjalassa (6,1 %). 
  • Uudellamaalla työskenteli vuonna 2019 noin 39 prosenttia matkailutoimialan työllisistä, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla 22 prosenttia työllisistä, Lapissa 5 prosenttia työllisistä ja muissa maakunnissa kolmannes. Työllisiin eivät sisälly kaupan alan työlliset eikä vuokratyövoima.

Vuoden 2019 ennakkotiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Alueellinen matkailutilinpito -raportista. Matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia maakunnittain selvitettiin viimeksi vuotta 2018 koskien. Alueellisen matkailutilinpidon tuloksia voidaan hyödyntää mm. aluesuunnittelussa, alueellisessa kehittämistyössä sekä tutkimuksessa.

Alueellinen matkailutilinpito 2018-2019 - matkailun alueelliset talous- ja työllisyysvaikutukset 

Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä mm. YK:n, UNWTO:n (World Tourism Organization), OECD:n ja EU:n toimesta.

Matkailutilinpidon käsitteet

Matkustustase kuvaa Suomen kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Matkustustase on positiivinen eli ylijäämäinen, jos Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat suuremmat kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla. 

Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ks. myös matkailutulo, matkailukulutus ja matkailuvienti.

Matkailutulo eli matkailijoiden käyttämä raha, matkailupalveluiden ja -tuotteiden myynnistä saatava euromääräinen tulo/hyöty.

Matkailukulutus kuvaa matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. 

Matkailuvienti eli ulkomainen matkailukysyntä kuvaa kansainvälisten matkailijoiden matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käyttämä rahamäärä.

Matkailumeno kuvaa kaikkia matkailijoiden itse hankkimia tai muiden korvaamia tuotteita ja palveluita. Kansainvälinen matkailumeno tarkoittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaiden kulutusta ulkomaanmatkoilla, kun mukaan on laskettu kansainväliset henkilöliikennemenot.

Henkilöliikennetase kuvaa Suomen ja ulkomaiden välisten kansainvälisten henkilökuljetusten tuloja ja menoja. Henkilöliikennetase sisältää matkalippujen lisäksi matkatavarat sekä kaiken kulutuksen kulkuvälineissä.

Lisätietoja: Sanna Kyyrä