Alueelliset vaikutukset
Vuonna 2022 matkailijoiden kulutuksesta Suomessa valtaosa kohdistui Uudellemaalle (41 %). Uudenmaan osuus matkailukysynnästä nousi 32 prosentista 41 prosenttiin vuonna 2022. Matkailukysynnältään neljän seuraavaksi suurimman maakunnan Lapin, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus oli 27 prosenttia. Vuonna 2022 matkailukysyntä kasvoi ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta lähes kaikissa maakunnissa. Kasvua kirjattiin erityisesti maakunnissa, joihin kohdistui yli 80 prosenttia ulkomaisesta kysynnästä: Uudellamaalla (65 %), Lapissa (46 %) ja Ahvenanmaalla (70 %). Matkailukysynnältään suurimmista maakunnista kysyntä oli vuotta 2019 heikompaa erityisesti Uudellamaalla (-2,2 mrd. euroa). Euromääräisesti kysyntä kasvoi eniten Uudellamaalla (2,4 mrd. euroa), Lapissa (356 milj. euroa), Ahvenanmaalla (173 milj. euroa) ja Pohjois-Pohjanmaalla (114 milj. euroa).
Ulkomainen matkailukysyntä kasvoi kaikissa maakunnissa vuonna 2022. Yli 80 prosenttia ulkomaisesta kysynnästä kohdistui kolmeen maakuntaan: Uusimaa (61 %), Lappi (16 %) ja Ahvenanmaa (5 %).
Kotimainen matkailukysyntä kasvoi lähes kaikissa maakunnissa. Merkittävä osa kotimaisen matkailukysynnän kasvusta johtui suomalaisten ulkomaanmatkailun vilkastumisesta ja siitä kotimaahan jäävän rahamäärän kasvusta. Sen takia kotimainen matkailukysyntä lisääntyi eniten Uudellamaalla (36 %) ja Ahvenanmaalla (36 %). Näihin maakuntiin tuloutuvat nimittäin lento- ja laivaliikenteen tulot lähes kokonaisuudessaan.
Tuoreita lukuja majoituspalveluiden tarjonnasta ja käytöstä löydät Tilastokeskuksen Majoitustilastosta: Suomen virallinen tilasto (SVT): Majoitustilasto.
Luvut perustuvat Suomen matkailutilinpidon 2021–2022 lukuihin, kehitysarvioihin 2023, Matkailuluvut 2022 infograafiin sekä Matkailijamittariin. Tarkemmat tietokantataulukot on julkaistu Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelussa.
Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä mm. YK:n, Maailman matkailujärjestön (UN Tourism), OECD:n ja EU:n toimesta.
Matkailutilinpidon käsitteet
- Matkustustase kuvaa Suomen kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Matkustustase on positiivinen eli ylijäämäinen, jos Suomessa käynei-den ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat suuremmat kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla.
- Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa, jotka matkailija on joko maksanut itse tai joku toinen taho on maksanut ne hänen puolestaan. Matkailukysyntään sisältyy lisäksi omien vapaa-ajan asuntojen käytöstä aiheutuva laskennallinen kustannus. Ks. myös matkailutulo, matkailukulutus ja matkailuvienti.
- Matkailutulo eli matkailijoiden käyttämä raha, matkailupalveluiden ja -tuotteiden myynnistä saatava euromääräinen tulo/hyöty.
- Matkailukulutus kuvaa matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa.
- Matkailuvienti eli ulkomainen matkailukysyntä kuvaa kansainvälisten matkaili-joiden matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käyttämä rahamäärä.
- Matkailumeno kuvaa kaikkia matkailijoiden itse hankkimia tai muiden korvaa-mia tuotteita ja palveluita. Kansainvälinen matkailumeno tarkoittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaiden kulutusta ulkomaanmatkoilla, kun mukaan on laskettu kansainväliset henkilöliikennemenot.
- Henkilöliikennetase kuvaa Suomen ja ulkomaiden välisten kansainvälisten henkilökuljetusten tuloja ja menoja. Henkilöliikennetase sisältää matkalippujen lisäksi matkatavarat sekä kaiken kulutuksen kulkuvälineissä.
Lisätietoja: Sanna Kyyrä
