Matkailu lukuina

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on vuoden 2017-2018 matkailutilinpidon tietojen valossa kasvanut viime vuosina. Matkailun kokonaiskysyntä on noin 15 miljardia euroa. Vuonna 2018 kansainvälisten matkailijoiden Suomeen jättämät tulot olivat noin 4,9 miljardia euroa. 

Matkailutoimialalla työskenteli arviolta 142 100 henkilöä vuonna 2018. Alalla on myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten rakennus-, kuljetus- ja kaupan alaan. Lisäksi vuokratyövoiman käyttö on yleistä. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla tehtiin vuokratyötä arviolta 11 miljoonaa työtuntia vuonna 2015 mikä vastaa noin 6 000 täysiaikaiseksi muutettua työpaikkaa.

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon lukujen valossa kasvanut 2,7 prosenttiin.

  • Vuoden 2018 ennakkolukujen perusteella matkailun aikaansaama kokonaiskysyntä oli euromääräisesti noin 15,7 miljardia. Ulkomainen matkailukysyntä muodosti tästä 4,9 miljardia ja kotimainen matkailukysyntä 10,8 miljardia euroa.
  • Vuonna 2018 matkailutoimialoilla työskenteli noin 142 100 henkilöä eli 5,4 prosenttia kaikista Suomen työllisistä.
  • Vuonna 2018 matkailun tuottama arvonlisäys kasvoi 5,4 miljardiin euroon. 
  • Vuonna 2017 Suomessa kirjattiin reilut 15,2 miljoonaa kotimaista ja 6,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä Venäjän ollessa edelleen tärkein markkina. Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista suurin kasvuprosentti tuli Kiinasta (+35,3%).
  • Vuonna 2018 ulkomaiset yöpymiset nousivat uuteen ennätykseen, 6,8 miljoonaan.

Luvut perustuvat Suomen matkailutilinpidon 2017-2018 lukuihin. TEM Toimialapalvelu julkaisee vuosittain myös toimialaraportin matkailun liiketoiminnan tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Matkailun alueelliset talous- ja työllisyysvaikutukset 

  • Vuonna 2018 matkailijoiden kulutuksesta Suomessa yli puolet eli noin 8 miljardia euroa kohdistui Uudellemaalle ja lähes 1,1 miljardia euroa Lappiin.
  • Matkailun osuus bkt:sta oli koko maan keskiarvoa (2,7 %) suurempi Ahvenanmaalla (19,7 %), Lapissa (6,9 %), Kainuussa (3,8 %), Etelä-Savossa (3,7 %), Uudellamaalla (3,1 %) ja Etelä-Karjalassa (3,2 %).
  • Matkailukysynnästä yli puolet kohdistui Uudellemaalle. Alueellisesti matkailukysyntä painottui Uudenmaan lisäksi erityisesti Lappiin (7 %), Pirkanmaalle (6 %), Varsinais-Suomeen (5 %) ja Pohjois-Pohjanmaalle (4 %).
  • Vuosina 2015–2018 ulkomainen matkailu­kysyntä kasvoi 3,6 miljardista eurosta 4,9 miljardiin noin 12 prosentin vuosivauhtia. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui erityisesti Uudellemaalle, Lappiin ja Etelä-Karjalaan. Lappi ja Etelä-Karjala ovat ainoat maakunnat, joissa yli puolet matkailukysynnästä on ulkomaista.
  • Kotimaan matkailu tuotti yli 70 prosenttia matkailukysynnästä. Vuosina 2015–2018 kotimainen matkailukysyntä nousi 10,2 miljardista eurosta 10,8 miljardiin eli noin kaksi prosenttia vuodessa. Lähes 80 prosenttia tästä kas­vusta kohdistui suurten kaupunkien maakuntiin Uudellemaalle, Pirkan­maalle ja Varsinais-Suomeen.
  • Matkailutoimialoilla työskenteli yhteensä 142 100 henkilöä eli 5,4 prosenttia Suomen työvoimasta vuonna 2018. Keskiarvoa korkeampi matkailutoimialojen työllisten osuus oli Ahvenanmaan (14,1 %) ja Lapin (8,0 %) lisäksi Uudellamaalla (6,2 %) ja Etelä-Karjalassa (5,6 %). 
  • Matkailutoimialoilla työskentelevien osuus on kasvanut Lapissa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Puolet matkailutoimialojen henkilöstöstä työskenteli ravitsemispalveluissa ja neljännes henkilöliikenteen parissa.

Vuoden 2018 ennakkotiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Alueellinen matkailutilinpito -raportista. Matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia maakunnittain selvitettiin viimeksi vuotta 2015 koskien. Alueellisen matkailutilinpidon tuloksia voidaan hyödyntää mm. aluesuunnittelussa, alueellisessa kehittämistyössä sekä tutkimuksessa.

Alueellinen matkailutilinpito 2017-2018 - matkailun alueelliset talous- ja työllisyysvaikutukset 

Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä mm. YK:n, UNWTO:n (World Tourism Organization), OECD:n ja EU:n toimesta.

Matkailutilinpidon käsitteet

Matkustustase kuvaa Suomen kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Matkustustase on positiivinen eli ylijäämäinen, jos Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat suuremmat kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla. 

Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ks. myös matkailutulo, matkailukulutus ja matkailuvienti.

Matkailutulo eli matkailijoiden käyttämä raha, matkailupalveluiden ja -tuotteiden myynnistä saatava euromääräinen tulo/hyöty.

Matkailukulutus kuvaa matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. 

Matkailuvienti eli ulkomainen matkailukysyntä kuvaa kansainvälisten matkailijoiden matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käyttämä rahamäärä.

Matkailumeno kuvaa kaikkia matkailijoiden itse hankkimia tai muiden korvaamia tuotteita ja palveluita. Kansainvälinen matkailumeno tarkoittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaiden kulutusta ulkomaanmatkoilla, kun mukaan on laskettu kansainväliset henkilöliikennemenot.

Henkilöliikennetase kuvaa Suomen ja ulkomaiden välisten kansainvälisten henkilökuljetusten tuloja ja menoja. Henkilöliikennetase sisältää matkalippujen lisäksi matkatavarat sekä kaiken kulutuksen kulkuvälineissä.

Lisätietoja: Sanna Kyyrä