­Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa

Julkinen sektori on merkittävä hankintojen tekijä, sillä julkisten sektorin hankintojen arvo on Suomessa noin 47 miljardia euroa vuosittain. Suurena toimijana julkinen sektori pystyy vaikuttamaan tarjontaan kysyntää suuntaamalla.

Julkisilla hankinnoilla on huomattava vaikutus tuotteiden ja palveluiden aiheuttamaan elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen. Hankintalaki kannustaa ottamaan ympäristönäkökulmat huomioon. 

Energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa, että keskushallinnot hankkivat tietyin edellytyksin ainoastaan tuotteita, palveluja ja rakennuksia, jotka täyttävät EU-säädösten, kuten energiamerkintädirektiivin, ekosuunnitteludirektiivin ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sekä Energy Star-ohjelman energiatehokkuusvaatimukset. Julkista sektoria myös alueellisella ja paikallisella tasolla rohkaistaan energiatehokkaisiin hankintoihin. Hankintakriteerinä energiatehokkuuden merkitys kasvaa, kun valtion keskushallintoa koskeva velvoitetta on ehdotettu energiatehokkuusdirektiivin uudistuksessa laajennettavaksi myös kunta- ja maakuntasektorille sekä muihin hankintalain hankintayksiköihin.

TEM on julkaissut ohjeet julkisten hankintojen energiatehokkuudesta. Ohjeiden tarkoituksena on opastaa valtion viranomaisia, kuntia sekä muita organisaatioita ottamaan toiminnassaan huomioon energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet. Ohjeita voidaan soveltaa myös yksityisellä sektorilla.

Velvoite, tietyin edellytyksin hankkia ainoastaan tuotteita, palveluja ja rakennuksia, jotka täyttävät EU-säädösten, kuten energiamerkintädirektiivin, ekosuunnitteludirektiivin ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sekä Energy Star-ohjelman energiatehokkuusvaatimukset, laajenee tulevaisuudessa uudistetun energiatehokkuusdirektiivin myötä koskemaan laajemmin koko julkista sektoria.